Uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä selvitys kunnossapitotarpeesta on taloyhtiön hallituksen työkalu.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittelee yhtiökokoukselle selvityksen viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvityksen tekemiseksi on tunnettava taloyhtiön kunto.

Monen taloyhtiön hallitus on jo varannut budjettiin rahaa kunnossapitotarveselvityksen laatimista varten. On ehkä tilattava kattava kuntoarvio, ja jopa tarkka kuntotutkimus voi tulla tarpeeseen.

- Jos taloyhtiön kuntoa ei ole koskaan kunnolla seurattu, voi edessä olla melkoinen savotta. Tällöin kannattaa turvautua insinööritoimiston tai vastaavan kiinteistöalan ammattilaisen apuun, Tapiolan Lämmön isännöitsijä Anssi Aittasalmi toteaa.

Hyvin isännöidyissä taloyhtiöissä kuntotietoa on omasta takaa jo tarpeeksi. Erillistä kuntoarviota ei välttämättä tarvita, vaan kunnossapitotarveselvityksen voi valmistella isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija.

Selvitykseen olennaiset korjaustarpeet

Selvityksessä luetellaan kaikki tulevat kunnossapito- ja korjaustarpeet, jotka vaikuttavat olennaisesti talossa asumiseen tai asumiskustannuksiin seuraavien viiden vuoden aikana. Myös menneet korjaukset sisältyvät selvitykseen.

Kun kunnossapitotarveselvitys tehdään kerran kunnolla, sen tekeminen sujuu rutiinilla seuraavina vuosina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama lappu esiteltäisiin yhtiökokouksessa joka vuosi. Selvitystä on päivitettävä, jotta se toimisi ideansa mukaisesti.

Kunnossapitotarveselvitys auttaa hallitusta arvioitujen korjauskustannusten jakamisessa tuleville vuosille. Selvityksen pääkohdat on liitettävä isännöitsijäntodistukseen. Näin myös asunnonostajat saavat entistä ajanmukaisempaa tietoa taloyhtiön kunnosta.

Uudistettu asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan 1. heinäkuuta. Sen keskeisimmistä vaikutuksista kerrotaan Kotitalon 4. numerossa, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Jokaisessa asukasyhteisössä asuu parvekevahti. Hän tietää kaiken mitä talossa tapahtuu. Hän tuntee rouva Lackmanin etunimeltä (kun kaikkien muiden pitää kutsua häntä professorinnaksi), tietää milloin kolmoskerroksen Korhosilla on laskettu aika sekä mihin aikaan c-rapun sivari-Jussi tuli lauantaina baarista kotiin.

Parvekevahti ei välttämättä ole negatiivinen määre. Hän saattaa olla todella pidetty henkilö. Joskus parvekevahti on kuitenkin ahdistava kyttääjä, ja silloin voidaan huoletta sanoa, että häntä ei ihan ensimmäisenä käydä talkookaljalle pyytämässä.

Parvekevahti on taloyhtiössä me-hengen luoja, joko niin että hän luo sitä itse tai niin, että hänen kyttäyksensä ärsyttävyydestä valittaminen yhdistää naapurit lähempään tuttavuuteen. Parvekevahti on kuitenkin ihan avoimesti utelias eikä yleensä yritä peitellä luonnettaan. Paljon pahempia ovat he, jotka kyttäilevät salaa.

Itse muistan erään illan parin vuoden takaa. Kutsun sitä vuoden 2008 suureksi vesivahinkoharjoitukseksi. Asun kerrostalossa Helsingin Kampissa. Makasin sängyssä arki-iltana nukkumattia odotellen, kun kuulin outoa lorinaa. Yritin padota äänen mielestäni. Ehkä se kuului talon ulkopuolella olevasta pressusta, joka oli ripustettu siihen julkisivuremontin takia, ajattelin.

Vaan ei, ääni oli ihan samanlainen kuin jos naapuri pissisi lattialle (no, tai siis sama kuin jos kuka vaan tekisi niin, kuvittelisin). Sain valaistuksen. Paniikkivalaistuksen.

Näin kova lorotusääni ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin että yläkerran naapurilla on valumassa kylpyamme yli! Kohta vesi on minun asunnossani ja olenhan maksanut kotivakuutuksen ja voi helvetti minne laitan kaikki kenkäni jos täällä alkaa koko lattia lainehtia ja minne menen asumaan siksi aikaa kun naapurini pilaama parketti uusitaan koska jos menen äidin luokse niin sieltä on pidempi matka töihin ja mitä jos se yläkerran mummo onkin kaatunut suihkussa ja se makaa siellä kuolleena ja siksi vesi tulee yli äyräiden ja VOI EI MITÄ MÄ TEEN?!?

Ensimmäinen ajatukseni (tuon jälkeen) oli tietysti: lähden selvittämään! Menin kylpyhuoneeseen suorittamaan kuunteluoperaatiota. Kyllä, selkeästi siellä kylpyamme lainehtii.

Vedin siis vikkelästi salapoliisihousuni jalkaan ja avasin oven rappukäytävään. Sinnehän se vesi ensimmäisenä valuisi, ennen kuin minun asuntooni, eikö? Mutta vielä ei ainakaan kuulunut lorinaa tai näkynyt tsunameja käytävässä. Kuuntelin ihan hiirenhiljaa. Suljin oven ja menin kylpyhuoneeseen kuuntelemaan.

Sitten yläkerran naapuri sulki suihkunsa. Naapurin iltasuihku sai minut siis suorittamaan suuren mittakaavan hälytysharjoituksen salapoliisihousut jalassa, kännykkä tanassa ja Pelastuslaitos pikavalinnassa. Eli tehkää hieman itsetutkiskelua ennen kuin valitatte parvekevahdista. Saattaa sellainen pieni salakyttääjä löytyä itse kustakin.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon lukijat ovat tutustuneet uuteen asunto-osakeyhtiölakiin enimmäkseen median välityksellä. Huhtikuun lukijakyselyssä puolet vastaajista kertoi kuulleensa uudesta asunto-osakeyhtiölaista sanomalehdistä ja internetistä.

Isännöintiyritys oli kouluttanut joka kymmenettä, ja muihin lakikoulutuksiin oli osallistunut 36 prosenttia vastaajista. Kolmasosa rastitti myös vaihtoehdon "muualta". Moni on kuullut laista suullisesti isännöitsijältä, tuttavalta tai yhtiökokouksessa ja hankkinut sen jälkeen tietoa itsenäisesti internetistä.

Mediassa ja koulutuksissa ovat olleet esillä keskeisimmät muutokset. Joidenkin vastaajien mielestä hallituksen vastuilla on peloteltu turhaan. Moni kaipaa vieläkin syventävämpää tietoa lain vaikutuksista.

Vastuu ei kasva

Tiedonjano näkyi Realia Isännöinnin järjestämällä taloyhtiöiden hallitusten koulutuskiertueella, jota jatkettiin toukokuulle kovan kysynnän takia. Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Jukka Kirjavaisen mukaan hallitusten jäsenten pohjatiedot uudesta laista vaihtelevat paljon.

- Monet pelkäävät, että hallituksen vastuu kasvaa. Se ei pidä paikkaansa. Ainoastaan tehtävämäärä lisääntyy, ja tulee velvollisuus käyttää asiantuntijaa apuna. Kun käytetään asiantuntijaa, vastuu ei lisäänny, hän summaa.

Kirjavainen luennoi kiertueella kunnossapitotarveselvityksistä ja osakkaiden muutostöihin liittyvistä asioista.

Kotitalon kyselyn 83 vastaajasta noin puolet oli hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia ja kolmasosa isännöitsijöitä.

Touko-kesäkuun lukijakysymys: Millä perusteella valitsitte kiinteistönhuoltopalvelun?

<< Sulje

Lue lisää >>

Yhtiöjärjestys on kuin taloyhtiön sisäinen laki, mutta uusi asunto-osakeyhtiölaki jyrää sen edelle joissakin asioissa. Vanhaa yhtiöjärjestystä ei ole pakko päivittää, mutta on kaikkien kannalta selkeämpää, jos se on ajan tasalla, sanoo OTM Marina Furuhjelm lakiasiaintoimisto Finessistä.

Väärinkäsityksiä voi syntyä, jos asiaa tuntematon osakas esimerkiksi tulkitsee yhtiöjärjestyksen vanhentunutta kohtaa ja hallitus taas lakia.

Laki vanhentaa yhtiöjärjestyksestä muun muassa yhtiökokouksen kutsumista ja pitoaikaa koskevat säännökset. Uuden lain mukaan yhtiökokouskutsu on lähetettävä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Näin on toimittava, vaikka yhtiöjärjestys määräisi lyhyemmästä kutsuajasta.

Yhtiökokous on heinäkuun alusta alkaen pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, kokous voidaan siis pitää vielä kesäkuussa, vaikka yhtiöjärjestys määräisi huhtikuusta. Myös kunnossapitovastuista voi olla lain kanssa ristiriitaisia määräyksiä yhtiöjärjestyksessä.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Päätös voidaan tehdä ja lähettää rekisteröitäväksi jo ennen uuden lain voimaanastumista. Päätös astuu silloin voimaan 1. heinäkuuta.

Lue lisää Kotitalo-lehden 4. numerosta, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalot kuntoon -kilpailuohjelman valtakunnalliset finalistit on valittu, ja voittajat julkistetaan kesäkuun alussa. Tammikuussa alkaneessa kilpailussa palkitaan vuoden 2010 taloyhtiöteko ja paras putkiremontti.

Vuoden 2010 taloyhtiöteko -sarjassa keskeisiä arviointikriteereitä ovat energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantaminen sekä kiinteistönpidon suunnitelmallisuus. Sarjan loppukilpailussa on kolme taloyhtiötä.

Vuoden 2010 putkiremontti -sarjan loppukilpailussa on ehdolla viisi taloyhtiötä. Arviointikriteerejä ovat hankkeen suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä sujuvuus, asukaslähtöisyys ja asukasviestintä.

Voittajat valitsee asiantuntijaraati. Pääpalkinto kummassakin sarjassa on 5000 euroa.

Kilpailu on osa Tee parannus! -viestintäohjelmaa, jota toteuttavat Tekes, ympäristöministeriö, Sitra ja Motiva kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Kilpailulla halutaan kannustaa taloyhtiöitä jakamaan hyviä käytäntöjä ja kehittämään uusia innovaatioita.

Lisää kilpailusta

<< Sulje

Lue lisää >>

Asuntojen rakennuslupia myönnettiin helmikuussa tuplasti enemmän kuin viime vuoden helmikuussa, Tilastokeskus kertoo.

Yhteensä lupia myönnettiin 2 400 uudelle asunnolle. Kerrostaloasuntolupien määrä kaksinkertaistui, ja rivi- ja ketjutalojen nelinkertaistui viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Helmikuussa oli käynnissä 22,4 prosenttia enemmän asuintalojen rakennushankkeita kuin vuosi takaperin. Etenkin kerrostalorakentaminen piristyi.

Rakentamisen volyymi-indeksi kävi viime vuonna alimmillaan sitten 1990-luvun puolivälin.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastot

<< Sulje

Lue lisää >>

Lvv-kuntotutkijoille pätevyysmääritys

Huolla jätepiste talven jäljiltä

Hallituksen esitykset uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi
Uusi asunto-osakeyhtiölaki
Hissipykälän muuttaminen

Kirjoja uuden asunto-osakeyhtiölain opiskeluun
Kiinteistöalan kustanus
WSOY
Talentum

<< Sulje

Lue lisää >>

Mikä vaikutti eniten päätökseen, kun taloyhtiönne viimeksi valitsi kiinteistönhuoltopalvelua? Vastaa Kotitalon kuukauden lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 5/2010, joka ilmestyy 14. syyskuuta.

Vastaa nyt!

<< Sulje

Lue lisää >>

Taloyhtiön hallitus vastaa samoista asioista, on kerrosneliöitä sitten tuhat tai kymmeniätuhansia. Kokoerot näkyvät kuitenkin monessa asiassa.

Helsinkiläisen asunto-osakeyhtiö Hakanmetsän viisihenkinen hallitus päättää neljän kerrostalon hoidosta. Suomen mittakaavassa 284 huoneiston taloyhtiö on mammuttimainen.

Suuri koko tarkoittaa sitä, että hankinnat ja remontit pyritään niputtamaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi. Volyymi vaikuttaa hankintojen, mutta myös lainojen ja vakuutusten hintalappuun.

Pieni luottaa talkoohenkeen

Pienessä yhtiössä asumisen hinnasta koetetaan tinkiä tekemällä itse. Salolaisen asunto-osakeyhtiö Salon Tiikarinpuiston kolmihenkinen hallitus on kuitenkin päättänyt ostaa isännöintipalvelun asiantuntijalta. Näin asukkaiden ei tarvitse hoitaa yhtiön juoksevia asioita.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiöiltä entistä enemmän suunnitelmallisuutta. Se tuo taloyhtiön johdolle vielä lisää töitä.
Salon OP-Kiinteistökeskuksen isännöitsijä Kirsi Mäkisen mukaan vastuukysymykset ja esimerkiksi energiatodistus tuntuvat "maallikoista" turhan vaikeilta hoitaa. Ennen itse isännöineiden taloyhtiöiden tarjouspyynnöt ovat Mäkisen mukaan huomattavasti lisääntyneet.

Samat naamat joka vuosi

Pienten ja suurten taloyhtiöiden hallitusten ongelmat muistuttavat toisiaan. Hallitukseen on usein hankala löytää uusia jäseniä, ja samat aktiivit hoitavat omaisuutta vuodesta toiseen.

Näyttää myös siltä, että etenkin pienten taloyhtiöiden hallituksen jäsenet riitaantuvat helposti keskenään. Kun Kotitalo-lehti etsi haastateltaviksi yhtä mammuttikokoisen ja yhtä pikkutaloyhtiön hallitusta, oli sopivaa pikkuhallitusta vaikea löytää. Eripuraiset hallitukset eivät halunneet julkisuuteen.

Hallituksen työstä ja muun muassa hankalien asukkaiden käsittelystä kerrotaan Kotitalon 3. numerossa, joka ilmestyy 20. huhtikuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kesällä voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki on ollut vuoden ykköspuheenaiheita isännöintiyritysten asiakastilaisuuksissa. Oman lakiuudistusta selostaneen koulutussarjansa syksyllä päättänyt SKV Isännöinti päätti jatkaa sarjaa tänä keväänä kaikille avoimina tilaisuuksina.

- Olemme kouluttaneet viime syksystä lähtien yli 2 800 hallituksen jäsentä. Kun ihmiset taloyhtiöissä tietävät näistä asioista, se helpottaa myös meidän työtämme, tilaisuuksien isäntänä toiminut Mika Laakkonen kertoo.

Samalla yritys on saanut tilaisuuden markkinoida palvelujaan.

Yleisö on halunnut tietää muun muassa, mitä hyötyä lakimuutoksesta on taloyhtiölle ja omistajille, mitä kaikki maksaa ja mitä muutoksia tulee.

- Eniten haasteita uuden lain kanssa on pienissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammatti-isännöintiä, Laakkonen sanoo.

Laakkonen kuitenkin on lohduttanut yleisöään sillä, että kokonaisuudessaan lakimuutos on hyvä uudistus. Se auttaa suomalaisia pitämään taloyhtiöistään parempaa huolta.

Kevään tilaisuuksista on jäljellä neljä.
Paikkakunnat ja aikataulut

Teksti: Minna Huuhka

<< Sulje

Lue lisää >>

Anna Kauppi

Saksalaisetko järjestelmällisiä, työssään luotettavia? Eivät välttämättä maalipensseli kädessään. Berliiniläisen vuokra-asuntoni ikkunankarmeista voi lukea niiden koko kuusikymmentävuotisen historian. On koloja ja kittauksia, mallikkaita vetoja lasia myöten.

Sutijoita on ollut yhtä monta kuin vuokralaisia. Berliiniläiset oppivat maalaamaan siinä missä suomalaiset hiihtämään, sillä vuokra-asuntoa ei vain saa, vaan sitä myös pitää itse kunnostaa. Vuokrasopimuksessa on tavallisesti määritelty, että asukkaan olisi maalattava kylpyhuoneensa ja keittiönsä joka kolmas vuosi. Olohuone ja makuuhuone on kunnostettava viiden vuoden välein.

Jos remonttirytmistä luistaa, työn kohtaa muuttaessaan. Tavallisesti muuttaja remontoi myös uuden asuntonsa näköisekseen. Mieleistä väriä edellisen asukkaan valkoisen pintaremontin päälle, siitä niitä maalikerroksia syntyy.

Kylmän ja vetoisan talven jäljiltä ajan patina lohkeilee ikkunoistani isoina lastuina. Ikävöin suomalaista vuokraisäntääni, joka ei olisi antanut minun ottaa maalisutia edes esiin.

Ehkä Berliinissäkin pääsisivät helpommalla sekä omistajat että isännöitsijät, jos remontteja suitsittaisiin? Tehtäisiin työ perusteellisesti asukkaan vaihtuessa, nostettaisiin tosin hieman vuokraa, mutta vaalittaisiin naapurisopua, kun kaikenlainen kilkuttaminen ja paukuttaminen harvenisi ja roskalaatikot eivät alituiseen pullistelisi sinne kuulumattomista kokolattiamattorullista ja laudanpätkistä.

Berliiniläinen kauhistuu ajatustani. Oman kodin kunnosta on saatava itse päättää, eikä omaan kaivata omistamisen taakkaa. Berliinin asuntokannasta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia on vuokra-asuntoja. En tunne kaupungissa ainuttakaan asunnonomistajaa, ja harvat ostoa suunnittelevista ovat ainakin puoleksi suomalaisia.

Suomalaisesta näkökulmasta oman tunnetta vuokra-asumiseen tuo tieto kiinteistön hoitokuluista. Vuokra koostuu kylmästä vuokrasta eli itse neliöistä maksettavasta korvauksesta sekä sivukuluista, joita voi verrata asunto-osakkeen hoitovastikkeeseen. Kerran vuodessa postiluukusta tipahtaa vuokrayhtiön laskelma, josta selviää sentin tarkkuudella osuus kiinteistöverosta, puutarhanhoidosta, jätehuollosta, rappukäytävän siivouksesta, yhteisten tilojen valaistuksesta, tuholaistorjunnasta. Lämmityksestä ja lämpimästä vedestä maksetaan käytön mukaan.

Sivukulujen summilla on tapana nousta vuodesta toiseen. Siksi termostaatteja käännetään pienemmälle huoneesta poistuttaessa. Jätteet lajitellaan, koska paperin kärrääminen maksaa vähemmän kuin sekajätteen. Saksalaiset kuuluvatkin Euroopan kärkikierrättäjiin.

Yritin viimeisen kerran irti ikkunoitteni pintaremontista energiatehokkuuden nimissä. Paistaahan ulkokarmin ja lasin välistä päivä sisään, eikä ulkopuoli enää onneksi kuulu vuokralaisvastuuseeni. Ehdotin naapurille yhteistä anomusta ikkunoiden vaihtamiseksi. Hänestä sepä vasta olisi vaivalloista. Mukavan värinen villahuopa lasien välissä toimii kuulemma oikein hyvin vetoa vastaan.

Kirjoittaja Anna Kauppi asuu ja työskentelee freelance-toimittajana Berliinissä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon maaliskuun lukijakysymyksenä oli, miten hallitus on selvittänyt osakkaiden toiveita. Puolet vastaajista kertoi, että ei mitenkään.

Reilussa kolmanneksessa vastaajien yhtiöistä hallituksen kanssa pääsee keskustelemaan arkisissa kohtaamisissa. Erillisiä keskustelutilaisuuksia on järjestetty kymmenessä prosentissa ja kyselyjä vain parin vastaajan taloyhtiöissä.

Avoimissa vastauksissa korostui osakkaiden kiukku siitä, että tieto ei ylipäätään kulje hallitukselta ja isännöitsijöiltä asukkaille.
"Taloyhtiössä on tietty "kopla", muutama osakas, joka on hallituksen lähipiiriä, jonka kanssa hallituksen jäsenet keskustelevat", eräs vastaaja kirjoittaa.

Vaikka jotkut ovat olleet aktiivisia lähettämällä aloitteita, heijastui vastauksissa myös yritteliäiden hallitusten turhautuminen:
"Keskustelutilaisuudet olisivat hyviä, ongelmana on vain saada sinne asukkaita", kirjoittaa vastaaja, jonka yhtiössä hallitus on tarjoutunut säännöllisesti tentattavaksi talosaunan pukuhuoneessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuun loppuun mennessä 54 henkilöä, joista noin puolet oli hallituksen jäseniä, puheenjohtajia tai isännöitsijöitä. Loput olivat osakkaita.

Huhtikuun lukijakysymys: Mistä kuulit uudesta asunto-osakeyhtiölaista?

<< Sulje

Lue lisää >>

Asunto-osakeyhtiöasioista väännettiin kättä viime vuonna yhteensä 665 kertaa. Näistä yhteensä 96 tapauksessa kyseessä oli yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.

Käräjäoikeuksissa loppuun käsitellyt asunto-osakeyhtiöiden riita-asiat lisääntyivät 153 tapauksella eli 30 prosentilla vuodesta 2008, kertovat Tilastokeskuksen tilastot.

Käräjöinti-into on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin loppuun käsiteltiin yhteensä 253 riita- tai hakemusasiaa.

Eniten riitoja kirjattiin luokkaan "muut asunto-osakeyhtiöasiat". Iso osa näistä koskee entisten asukkaiden tekemiä remontteja, mutta myös vastikeperusteista mitellään oikeudessa asti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kymenlaakson pelastuslaitos on jakanut kymmeniin tuhansiin talouksiin tarran, joka on tarkoitus liimata asunnon oven sisäpuolelle. Tarra muistuttaa, miten asukkaan tulee toimia, kun porraskäytävässä on savua: sulje ovi, soita 112 ja heiluta palokunnalle ikkunasta tai parvekkeelta.

Usein hätääntyneet asukkaat pakenevat porraskäytävän kautta ja jättävät pahimmassa tapauksessa asuntonsa oven auki. Tämä vaikeuttaa pelastajien työtä ja nopeuttaa palon leviämistä.

Kymenlaakson kokeilun jälkeen Suomen Palopäällystöjen liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö aikovat lanseerata tarran valtakunnallisesti.

Kymenlaakson pelastuslaitos

<< Sulje

Lue lisää >>

Kiinteistön ylläpito kallistui 4,4 prosenttia loppuvuodesta

Energiansäästölamppu on ongelmajäte

Taloyhtiö 2010 -tapahtuma Wanhassa Satamassa 22.4.2010

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ja ajankohtaisia vinkkejä taloyhtiön johdolle.

Tilaa uutiskirje ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi tilaajapalveluun: tilaukset@kotitalolehti.fi. Jos olet tilaaja, ilmoita myös tilausnumerosi, joka löytyy lehden osoitetiedoista.

<< Sulje

Lue lisää >>

Vastaa Kotitalon lukijakyselyyn maaliskuun loppuun mennessä. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 3/2010, joka ilmestyy 20. huhtikuuta.

Vastaa nyt!

<< Sulje

Lue lisää >>

Jokainen taloyhtiö vähentää päästöjä rajusti tulevina vuosina. Suomen tavoitteena on leikata ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiankulutusta supistetaan 60 prosenttia. Tällaiset ukaasit on esitelty valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viime syksynä.

Utopiaa, sanoo moni. Niin ajatteli myös Werner von Siemens vuonna 1889, kun totesi, että hehkulamppu ei tule koskaan voittamaan kaasuvaloa. Ja IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson, joka arveli vuonna 1943, että maailmassa tarvitaan noin viisi tietokonetta.

Nyt on valinnan paikka: haluammeko tulla muistetuksi pessimisteinä ja näköalattomina vastustajina vai aktiivisina ja visionäärisinä ratkaisijoina?

Reilu vuosi sitten mediassa purnattiin taloyhtiöiden pakollisesta energiatodistuksesta. Keskustelussa tuijotettiin lähinnä pilkun paikkaa ja unohdettiin kokonaiskuva. Nyt viimeistään on aika herätä huomaamaan, että energiatodistus oli vain ensimmäinen pieni askel kohti energiatehokkuustavoitteita.

Mediakeskustelun sävy taloyhtiöiden energia-asioista on muuttunut täysin. Viime kuukausina tiedotusvälineissä on esitelty taloyhtiöiden uusia lämmitysratkaisuja, joissa on hyödynnetty uusiutuvia energiamuotoja. Nokialla kerrostalo vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, Riihimäellä aurinkoenergiaan ja Keuruulla öljystä puupelletteihin ja aurinkoenergiaan. Hollolassa taloyhtiö siirtyi öljystä maalämpöön ja uusi ikkunat energiansäästön maksimoimiseksi. Pienempiä energiakorjauksia tehdään joka pitäjässä.

Mediassa esitellyt yhtiöt ovat todenneet, että energiatehokkuuden parantaminen on taloudellisesti kannattavaa. Riihimäen esimerkissä aurinkolämpöremontin takaisinmaksuaika on isännöitsijän mukaan nolla vuotta. Taloyhtiö saa valtiolta korjaustukia ja asukkaat säästävät remontin yhteydessä asennetun edullisemman laajakaistayhteyden hinnassa.

Energiaa voi jokainen asukas säästää myös omassa arjessaan. Lapsena nauratti, kun mummo kulki sammuttelemassa valoja ja piti lampun päällä vain siinä huoneessa, missä kulloinkin oleskeltiin. Mummo oli aikaansa edellä. Me jälkipolvet muistamme sen.

Marjut Joensuu

<< Sulje

Lue lisää >>

Kehittyvä Kiinteistö -lehti loi nahkansa. Kotitalon kanssa hallitustyö käy entistä helpommin. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tarkastaa suuntimansa säännöllisesti. Vuosikymmen on vaihtunut, ja asunto-osakeyhtiölaki uudistuu. Niinpä myös Kehittyvä Kiinteistö -lehti aloittaa uuden aikakauden uudella ulkoasulla - ja nimellä.

Tästä lähtien oppaasi taloyhtiön hyvään arkeen on Kotitalo. Kotitalosta löydät vertailupohjaa omaan asunto-osakeyhtiöösi ja pääset
käsiksi alan tuoreimpiin suuntauksiin. Tämä on taloyhtiön päättäjän laadukkain työkalupakki, jota ei kannata ohittaa.

Tartu teemaan

Kotitalon jokaisella numerolla on ajankohtainen teema, johon syvennytään usean artikkelin ja esimerkkien voimin. Vuoden 2010 ehdoton tärppi on asunto-osakeyhtiölain uudistuksen teemanumero, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

Lisäksi lehdestä löytyy vinkkejä hallitustyöhön, talon raha-asioiden hoitoon sekä energiatehokkuudesta ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Tuttuun tapaan Kotitalosta löytyvät myös kiinteistöalan uutiset ja ihmiset. Lehti tehdään tiiviissä yhteistyössä kokeneiden ja ammattitaitoisten isännöitsijöiden kanssa, ja asiantuntijoina ovat Suomen luotettavimmat huiput.

Lukijoiden toiveesta mukana on myös Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön hallinnoinnista.

Etsitpä sitten pikkuvinkkejä tai syventävää tietoa asunto-osakeyhtiön hyvästä hoidosta, lue ensin Kotitalo.

Kirsi Salo

<< Sulje

Lue lisää >>

Lukijoiden toiveesta Kotitalo-lehdessa on Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön johtamisesta. Kotitalon numerossa 1/2010 vastataan muun muassa näihin kysymyksiin:

• Kannattaako isännöintisopimukset uusia uuden asunto-osakeyhtiölain vuoksi?

• Pitääkö uusi asunto-osakeyhtiölaki ottaa huomioon kevään yhtiökokouksessa jollakin tavalla?

• Taloyhtiössämme suunnitellaan putkiremonttia, ja pohdimme rakennuttajakonsultin palkkaamista projektin vetäjäksi. Mikä on konsultin vastuu, jos remontissa tulee ongelmia, esimerkiksi urakoitsija tekee virheen?

Lähetä oma kysymyksesi sekä yhteystietosi osoitteeseen: toimitus@kotitalolehti.fi.

<< Sulje

Lue lisää >>

Uusien putkiremonttimenetelmien vakuutuskäytännöt ovat muuttumassa. Taloyhtiön korjaaminen nostaa asuntojen arvoa. Lue Kotitalo-lehdestä miten. Kotitalo 1/2010 ilmestyy 2.2.2010.

Kerromme myös, miten välttää arveluttavat urakoitsijat ja miten avaimista pitää huolehtia korjausten aikana. Lehti kertoo myös, mitkä ovat putkiremontin onnistumisen eväät ja miten valitaan suunnittelija korjaushankkeelle.

<< Sulje

Lue lisää >>