Joka taloyhtiöllä pitäisi olla 1-3 kuukauden vastikemäärän suuruinen puskuri yllättävien menojen varalle. Pitkäjänteisen taloussuunnittelun avulla osakkaatkin pystyvät ennakoimaan kulunsa.

Helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiö Mäkilinnassa puskuri on ollut jo vuosia - entä teidän yhtiössänne? Katso vinkit Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi Pihaparlamentti-blogissa!

Taloyhtiön paloturvallisuuden takia käytävissä ei saa säilyttää juuri mitään tavaraa. Huhtikuun vinkkilistassa kerrotaan, miten tavarat tulisi säilyttää oikein.

Tulosta Kotitalon vinkkilista paloturvallisuudesta.

Taloyhtiöissä säästettäisiin eniten rahaa vähentämällä lämpöenergian kulutusta, kertoo tuorein Kotitalon nettikysely.

Maaliskuun lukijakysymyksessä etsittiin tapoja säästää rahaa. Kotitalo-lehden lukijoiden mielestä paras keino siihen on lämpöenergian säästäminen. Tätä mieltä oli 42 prosenttia vastaajista.

Sana on vapaa -osiossa moni laittaisi erityisesti vedenkulutuksen kuriin.

"Lämpimän veden osuus lämpökuluista on vähintään 30 prosenttia."

"Eräs vastaaja seuraisi kulutusta kuukausittain: "kulunutta kuukautta verrattaisiin kolmen vuoden toteutuneisiin arvoihin ja epätavalliseen poikkeamaan puututtaisiin heti."

"Suurimmat kuluerät, joihin taloyhtiöissä voidaan vaikuttaa, ovat vesi, sähkö ja lämpö. Todellista säästöä saa pitämällä kaikki säädöt kunnossa ja oikeissa arvoissa", yksi vastaajista kertoi.

Vajaa neljäsosa oli sitä mieltä, että eniten säästöä syntyisi suunnittelemalla korjaukset tarkemmin. "Ennakoimalla korjaustarpeita, analysoimalla kokonaisvaltaisesti koko kiinteistön tulevaisuuden toimenpiteitä ja laittamalla talotekniset säädöt kohdalleen" säästettäisiin erään vastauksen mukaan eniten.

Hinta ei takaa laatua

Joka kymmenes kilpailuttaisi isännöinnin. Vastauksissa todettiin muun muassa, miten hyvä isännöinti ja kiinteistönhoito eivät riipu siitä, kuka hoitaa ne halvimman mukaan vaan kuka hoitaa ne parhaiten. "Huonosta työstä tulee kuluja."

Vapaissa vastauksissa tuotiin esille myös, miten hallitusten tulisi olla aktiivisempia, jotta rahaa säästyisi. Muutama korosti talkootyön merkitystä.

Käyttöön valikoima hyviä keinoja

Alle neljä prosenttia vastaajista piti jätteiden entistä tarkempaa lajittelua ensisijaisena rahansäästökeinona. Saman verran, 3,8 prosenttia, kannatti huollon tai sähkön kilpailutusta keskeisenä säästökeinona.

Eräässä vastauksessa muistutettiin, miten säästöä syntyy kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Yksittäisten säästökohteiden sijasta olisi parempi pohtia, miten rahaa käytetään järkevästi, koska taloyhtiö sitä joka tapauksessa joutuu käyttämään. Säästäminen koostuu aina valikoimasta hyviä keinoja.

Vastaa huhti-toukokuun lukijakysymykseen 6.5. mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Milloin olet viimeksi tarkistanut palovaroittimesi? Vastaa huhti-toukokuun lukijakysymykseen 6.5. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 4/2012.

Vastaa nyt!

Taloyhtiön kuluista kolmannes kertyy veden käytöstä ja erityisesti sen lämmittämisestä. Asukkaat saavat selvää säästöä karsimalla turhaa vedenkulutusta. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, millä perusteella taloyhtiö perii vesimaksua. Katso vinkit Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi aihetta Pihaparlamentti-blogissa!

Elämä jättää jälkensä asuntoon. Vuokranantajan ja vuokralaisen on erotettava toisistaan äkillinen vaurio ja tavanomainen kuluminen.

Tulosta Kotitalon vinkkilista vuokrakämpän kunnosta.

Isännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintiteon, isännöitsijän ja isännöintiyrityksen. Tänä vuonna palkintojen teemana ovat korjaukset. Palkittavaksi etsitään innovatiivisia tekoja, isoja tai pieniä korjaushankkeita.

Palkittavat valitaan ehdotusten perusteella. Ehdotukset tehdään verkkolomakkeella 20.5.2012 mennessä. Valinnat tekee Isännöintiliiton hallitus. Palkintojen saajat julkistetaan Isännöintipäivillä Jyväskylässä 13.9.2012

Tee ehdotus Isännöintiliiton palkinnonsaajaksi!

Suihkuvedestä on Kotitalo-lehden lukijoiden mielestä helpoin tinkiä.

Lukijakyselyn vastaajat antoivat monta omaa vinkkiä vedensäästöön. Tammikuun lukijakysymyksessä etsittiin suosituinta vedensäästötapaa. Kyselystä saattoi valita vain yhden vaihtoehdon, ja suosituimmaksi nousi suihkuveden vähentäminen. Noin 36 prosenttia vastaajista vähentää vedenkulutustaan niin, että sulkee suihkun saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi. Lisäksi 15 prosenttia käy suihkussa nopeasti.

Nurmikon kastelua pitää turhimpana vedenkäyttönä 17 prosenttia. "Ulkokukat kastellaan sadevedellä, joskus myös parveke- ja sisäkukat."

Vastaajista 13 prosenttia on valmis investoimaan veden säästöön vaihtamalla hanat ja pytyt vähän vettä kuluttaviin malleihin. Vesikalusteista vastaa taloyhtiö, mutta osakas voi ottaa asian huomioon esimerkiksi kylpyhuonetta remontoidessaan.

Vinkit taloyhtiön asukkaille

Vastaajat antoivat monta hyvää vinkkiä valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi. Omaa vedenkulutustaan voi jokainen asukas vähentää esimerkiksi käsin tiskatessa:

"Näin yhden hengen taloudessa laitan tiskialtaan pohjalle 5 cm vettä ja pesuaineen. Aloitan tiskauksen matalimmista astioista. Huuhtelen jokaisen astian pesun jälkeen, jolloin tiskialtaassa on astia astian jälkeen enemmän vettä. Syvimmät astiat tiskaan yleensä viimeisinä, koska tiskiallas on jo melkein täynnä vettä."

Toinen lukija vinkkaa ottamaan haalean veden kannuun kylmää odotellessa.

Vinkit taloyhtiön päättäjille

Useat lukijat muistuttivat, että taloyhtiön verkoston paine kannattaa säätää oikealle tasolle.

"Hallituksen jäsenenä hoidin niin, että asuntoyhtiömme vedenkulutus säädettiin puoleen aikaisemmasta eli suositusvedenvirtaamaan/minuutti, kun yhtiössämme se oli ollut kaksinkertainen 25 vuotta!" Myös huoneistokohtaisten vesimittarien asentamista suositellaan:

"Jokaisessa asunnossa on sähkömittari, niin miksei voi olla myös vesimittari? Olisi kiva nähdä ja saada myös takaisin rahaa, jos vettä on yrittänyt säästää. Vesilasku on yleensä enemmän kuin sähkölasku kuukaudessa, ainakin minulla."

Erään vastaajan mukaan asuntokohtainen vedenmittaus vähensi talon kulutusta kolmanneksella 148 litrasta 102 litraan vuorokaudessa asukasta kohden.

Keskustelua kaivataan lisää: "Yleisesti ottaen taloyhtiöissä varsin harvoin puhutaan vedenkulutuksesta ja säästöön vaikuttavista asioista. Yleensä se kuitataan, että meillä kulutus on keskimääräinen. Mutta mihin sitä on verrattu?"

Vastaa maaliskuun lukijakysymykseen 31.3. mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Miten taloyhtiössäsi säästettäisiin eniten rahaa? Vastaa maaliskuun lukijakysymykseen 31.3. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 3/2012.

Vastaa nyt!

Huolellisesti kolatut ja hiekoitetut pihat parantavat taloyhtiön turvallisuutta. Talvikunnossapito ei maksa paljon, mutta sen laiminlyönti voi tulla kalliiksi. Miten lumitöistä pitäisi sitten sopia huoltoyhtiön kanssa? Katso ohjeet ensimmäisestä Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi aihetta Pihaparlamentti-blogissa!

Yhtiökokouksen puheenjohtaja jakaa puheenvuorot ja toteaa tehdyt päätökset. Kerran päätettyyn asiaan ei enää palata.

Tulosta Kotitalon vinkkilista yhtiökokoukseen.

Laiskat naapurit sekä huoltoyhtiöiden palvelun laatu puhuttivat.

Ylivoimaisesti suurin osa eli lähes 65 prosenttia vastaajista kertoi Kotitalon joulukuun kyselyssä, että heillä taloyhtiön kulkuväylät pitää turvallisena huoltoyhtiö. Runsas 14 prosenttia vastaajista puolestaan ilmoitti, että osakkaat huolehtivat itse vuorollaan väylien kunnossapidosta. Muun vastauksen antaneiden taloyhtiöissä väylien turvallisuudesta pidetään huolta enimmäkseen osakkaiden kesken talkoohengessä. Vuorolistoja ei ole laadittu, ja osassa taloyhtiöistä yhteispeli toimiikin mukavasti, kun kukin osakkaista osallistuu oman kuntonsa ja kykynsä mukaisesti. Riskinä on, että työn jälki vaihtelee.

Huoltoyhtiöille risuja ja ruusuja

Kaikki vastaajat eivät olleet tyytyväisiä sopimushuoltoyhtiön työhön. Eräs vastaaja kertoi, ettei huoltoyhtiö juuri koskaan saavu paikalle riittävän ajoissa. Toisessa taloyhtiössä huoltoyhtiön edustaja käy paikalla vain kerran tai pari viikossa, jolloin osakkaiden täytyy reagoida itse äkkinäisesti muuttuviin olosuhteisiin. Moni vastaaja kuitenkin antaa kehuja taloyhtiönsä huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiömme tekee myös kaupungin vastuualueelle kuuluvat lumityöt ja hiekoituksen", eräs vastaaja kiittelee. "Kannattaa kuitenkin seurata, että sovittu taso pidetään yllä ja puuttua heti epäkohtiin", toinen muistuttaa.

Välinpitämättömyys vaivaa

Aina eivät osakkaat kuitenkaan halua tai raaski ostaa kunnossapitopalveluja ulkopuoliselta yritykseltä ja yrittävät säästää naapureidensa kustannuksella. "Lumisateen sattuessa kaikki pysyvät visusti piilossa, kunnes hallitus on kolannut lumet ja hiekoittanut kulkuväylät - korvauksetta tietenkin."

Myös muut vastaajat valittelivat, että välinpitämättömyydestä johtuen kunnossapitotyöt kaatuvat usein hallituksen jäsenten niskaan. Monet tiesivät, että turvallisuudesta vastaa aina taloyhtiö eli hallitus ja isännöinti. "Myös hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja sekä isännöitsijä seuraavat tilannetta, kun on liukkaat kelit", eräs vastaaja kertoo.

Vastaa helmikuun lukijakysymykseen 20.2. mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Miten olet valmis vähentämään vedenkulutusta ensimmäiseksi? Vastaa tammikuun lukijakysymykseen 20.2. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 2/2012.

Vastaa nyt!

Joulunajan muistilista sisältää hyviä vinkkejä siistiin ja turvalliseen jouluun!

Kun talo kaipaa remonttia, ja jostain olisi hyvä saada rahoitusta, yksi vaihtoehto on rakentaa taloyhtiöön lisää asuntoja. Tällaista tehdään koko ajan, usein liikkeellä ovat vuokrataloyhtiöiden institutionaaliset omistajat.

Helsingin Laajasalossa Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiö A-Kruunun vuokratalot saivat vastikään yhden lisäkerroksen. Kolmeen1970-luvulla rakennettuun taloon tuli 33 uutta asuntoa. Kustannukset olivat noin 2 950 euroa uutta huoneistoneliötä kohti.

- Tämä on kunnille edullinen tapa rakentaa, koska kunnallistekniikka ja muu infra ovat valmiina, kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kruunuasunnot Oy:stä sanoo.

Myös asukkaat hyötyvät, sillä lisäkerrosten mukana tulee uusia neliöitä ja asukkaita jakamaan kiinteitä kustannuksia, kuten vanhoja pääomakuluja.

Lisärakennus ei ole tuloautomaatti

Suuremmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä vanhojen arvotalojen ullakkotiloja muutetaan asunnoiksi. Lähiöissä perusratkaisu on kasvattaa talon korkeutta yhdellä tai kahdella lisäkerroksella, laajentaa taloa sivusuunnassa tai lohkoa tontista osa kokonaan uudelle rakennukselle. Rakennusoikeuden myynnin tuotolla voi rahoittaa taloyhtiön tulevia korjauksia.

Lisäkerros tai -rakennus ei kuitenkaan ole mikään tuloautomaatti. Tuottoon vaikuttavat asuntojen kysyntä ja hintataso alueella sekä taloussuhdanne.

Lakimies Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta sanoo, että lisärakentamista harkitsevien kannattaa käyttää aikaa selvityksiin ja suunnitella hankkeet perusteellisesti. Ratkaisut kirjataan yhtiöjärjestykseen tarkasti, jotta vältytään riidoilta.

Tärkeä päätös on, rakennuttaako taloyhtiö itse vai myykö se rakennusoikeuden toteuttajalle.

Lue Kotitalo-lehdestä 8/2011, mitä muuta lisärakentamisessa on hyvä ottaa huomioon.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Ystäväni taloyhtiö on aivan ihana. Siellä vara-avain annetaan naapurille, eikä esimerkiksi ystävälle tai äidille. Heillä on ensimmäisessä kerroksessa vaihtohylly, johon naapurit vievät tavaroita, joita eivät itse tarvitse, mutta joista voisi olla naapureille iloa.

Ystäväni vie sinne kaikki aikakauslehdet, joita hänelle työnsä takia tulee valtava määrä ja hakee itse sieltä esimerkiksi naapurin rouvan työpaikan ylijäämäkosmetiikkaa. Jos töissä menee pitkään, soitetaan yhdelle naapurille, joka sitten samalla vaivalla pissattaa kaikki taloyhtiön koirat. Toinen vie kaikkien pakastimiin suppilovahveroita mökkireissun jälkeen. Ihan noin tuttavalliset naapuruussuhteet voisivat minulle olla liikaa, mutta on pakko myöntää, että tuo silti kuulostaa aika kadehdittavalta.

Itse olen juuri muuttanut. Asuimme ennen Helsingin keskustassa taloyhtiössä, jossa oli yli 60 asuntoa. Nyt asumme Töölössä, taloyhtiössä jossa on 24 asuntoa. Naapurimeininki muuttui kertaheitolla. Paitsi että Töölö muutenkin on vähän kuin pieni kylä suuressa kaupungissa, on taloyhtiömme kovin tuttavallinen.

Yksi naapureista on jopa käynyt meillä sisällä, mitä ei ikinä tapahtunut vanhassa talossa. Tunnen naapureitani nimeltä jo ainakin kolme tai neljä, ja olen nähnyt heistä melkein kaikki.

Mistä tällainen muutos johtuu? Tuossa pienemmässä taloyhtiössä ihmiset eivät tunne toisiaan sen paremmin kuin edellisessäkään talossamme, mutta tapa kohdata naapuri on hyvin erilainen. Viikon sisällä muutostamme olin jo ollut juttusilla kolmen ihmisen kanssa. Edellisessä talossa oli ihmisiä, jotka eivät edes vastanneet tervehdykseen, kun satuttiin roskakatokseen samaan aikaan.

Yksi asia, joka vaikuttaa naapurikäytökseen taitaa olla se ensimmäinen naapurikohtaaminen. Kun heti alusta oppii, että naapurit ovat mukavia ja auttavat tarpeen tullen, ei kynnys jutella heille ole ylitsepääsemätön. Huomasin tekeväni itse ihan samaa. Kun netti ei pariin päivään toiminut, kävin ensin kysymässä naapurilta, onko heilläkin ongelmia. Ennen soitin suoraan operaattorin asiakaspalveluun, enkä ikinä osannut kertoa heille, oliko muilla talon asukkailla sama ongelma. Nyt osasin.

Onkohan tämä kulttuurisidonnainen asia, että emme oikein tunne naapureitamme kovin hyvin? Haastattelin veljeäni, joka asuu Kaliforniassa. Heidän taloyhtiökompleksissaan asuu useita satoja ihmisiä, ja yhteisiä tiloja on paljon: esimerkiksi neljä uima-allasta, biljardisali, kuntosali ja grillikatos. Luulisi, että siellä jos missä tutustutaan. Vaan ei. Veljeni tuntee yhden naapurinsa, sen joka asuu seinän toisella puolella. He ovat sattuneet parvekkeelle samaa aikaa. "Kuka hän on?" kysyin. "Joku mies. Sellanen aika iso".

Eivät hekään taida ihan vielä olla vara-avaintasolla naapurisuhteessaan. Niinpä olen tullut siihen tulokseen, että koolla on väliä. Siinä ystäväni unelmataloyhtiossä on kuusi asuntoa. Pieni taitaa olla kaunista taloyhtiöissäkin.

Kirjoittaja Lotta Backlund on helsinkiläinen kolumnisti, juontaja ja stand up-koomikko.
Lue myös 13.12 ilmestyvän Kotitalo-lehden kolumnit.

<< Sulje

Lue lisää >>

Taloyhtiön remontti on vaikuttanut ylivoimaisesti eniten asunnon arvoon suhteessa alueen vastaaviin asuntoihin kymmenen viime vuoden aikana. Näin toteaa noin 43 prosenttia Kotitalo-lehden marraskuun lukijakysymykseen vastanneista.

Noin 20 prosenttia arvioi, että asunnon remontointi vaikuttaa eniten arvoon. Noin 10 prosenttia uskoo kaavoituksen, uusien rakennusten tai muiden vastaavien ympäristön muutosten vaikuttaneen asuntonsa arvoon.

Taloyhtiön kunnon ja remontit nostaa esiin moni "muun vastauksen" antanut: "Hinta tippuu "ulkonäön/ensivaikutelman" perusteella", kuuluu eräs kommmentti. Toinen vastaaja havainnollistaa: "Tilanne päällä, ruskeaa vettä kuumapuolelta, suihkuissa ja suihkun lavuaarista, yllättävä meno, eikä oikeita vastauksia korjaamisesta löydy -- kustannusarvio määrittämätön kun ei tiedetä mikä aiheuttaa."

Hyvä hoito muutenkin tärkeä

Kyselyn vastaajista viisi prosenttia veikkaa taloyhtiöön laaditun korjausohjelman vaikuttaneen asuntojen hintoihin. Monet "muun vastauksen" antaneet ja kysymystä kommentoineet kuitenkin listaavat taloyhtiön täsmällisen ja vastuullisen hoidon sekä vakaan talouden tärkeäksi asuntojen arvoa kehittäväksi tekijäksi.

"Vielä paremmin olisi kehittynyt, jos ei yritettäisi hoitaa ilman riittävää ymmärrystä", eräs vastaaja kommentoi. Toinen antaa vinkin: "Jatkuva pieni remonttivirta pitää yhtiön hyvässä kunnossa, paniikki ei yllätä, rahat eivät lopu ja kaikilla riittää tasaisesti puuhaa".

Kootut arvonnostokeinot

Isännöinti, hallitus ja osakkaat voivat vaikuttaa asunnon arvoon monella tavalla. Tässä on muutamia koottuja konsteja, jotka ovat kyselyyn vastanneiden kokemuksen mukaan nostaneet heidän asuntojensa arvoa:

• Hankkikaa putkiremontin yhteydessä taloyhtiöön maalämpö.
• Nostakaa kotitalon huomioarvoa päivittämällä piha ja ympäristö, porrashuoneet ja julkisivu.
• Vaalikaa hyvää hoitoa ja asukkaiden talkoohenkeä.
• Rakentakaa hissi.
• Saneeratkaa lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähkölinjat
• Kunnostakaa naapureita paremmin.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kuka teidän taloyhtiössänne huolehtii, että kulkuväylät pysyvät talvella turvallisina? Vastaa joulukuun kysymykseen 2. tammikuuta 2012 mennessä. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 1/2012.

Vastaa nyt!

Uusi Rakenna reilusti! -opas auttaa rakentamispalveluiden tilaajia torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Taloyhtiöille, isännöitsijöille, rakennuttajille ja pääurakoitsijoille tarkoitettu opas neuvoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota urakkatarjouksia vertailtaessa, sopimusta tehtäessä tai urakan aikana. Se kertoo tilaajien lakisääteisistä velvoitteista sopimuskumppaneidensa taustojen tarkistamiseksi.

Oppaan voi ladata maksutta Tilaajavastuu.fi -palvelusta sekä Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöjen muodostaman KIRA-foorumin ja sen taustayhteisöjen nettisivuilta.

Lue lisää

Uusi yleiseurooppalainen energiamerkki antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kotitalouslaitteiden energiankulutuksesta.

Kylmäsäilytyslaitteiden, pesukoneiden ja kuivausrumpujen mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Merkinnän piiriin kuuluvat myös uunit ja ilmastointilaitteet ja lamput.

Energiamerkinnän on tarkoitus ohjata kuluttajat valitsemaan energiapihejä laitteita. Suomessa merkintää valvoo Turvatekniikan keskus Tukes.

Lue lisää energiamerkistä

Kotitalo 8/2011 ilmestyy 13.12.

Uusi blogi kotitalojen lakiavuksi
Haastattelussa tutkijaprofessori Miimu Airaksinen
Astianpesukone vuoti, mitä nyt?
Jämäkkyys on muiden huomioimista 1

Teema: arvoa omaisuudelle
Lisäneliöistä remonttirahaa
Kaikki laina ei ole pahasta
Asukas lähti - lasku perään?
6 vinkkiä vuokranantajalle
Huono kunto alentaa turvaa

Tuhlaria ei saa syyllistää
Asuntosijoittaminen vaikeaa Ruotsissa
Asukkaan jouluvinkit
Kaikkien tuntema turkulainen
Yhteistyön ABC: Uusi alku - Isännöintiyritystä vaihtaessa
joudutaan pohtimaan, kuka tiedot omistaa.
Hynttyyt yhteen
Ryhmäkorjaaminen
Terassinikkari tarvitsee luvan
Talven taisto

Mitä taloyhtiön hallituksen kannattaisi ottaa huomioon, kun se suunnittelee ikkunaremonttia? Kaiken pitää lähteä kuntoarviosta, sanoo osastopäällikkö Jari Marttinen rakennus- ja kiinteistöalan palveluyritys Raksystems Anticimexista. Yritys suunnittelee muun muassa taloyhtiöiden remontteja ja tekee kuntoarvioita.

- Remontin valintaan vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihdon tila ja talon kunto, hän sanoo.

Taloyhtiön tulee myös selvittää, miten rakennusvalvonta suhtautuu kunnostustöihin.

Tarvittavat toimenpiteet valitaan ikkunamallin mukaan. Yleisin tyyppi on Marttisen mukaan edelleen perinteinen puukarminen. Mikään ikkuna ei pysy kunnossa ilman säännöllistä huoltoa. Esimerkiksi puisen museoikkunan, kolmilasisen puuikkunan ja nelilasinen puu-alumiini-ikkunan kunnostustarpeet poikkeavat toisistaan.

Ikkunaremontti ei aina tarkoita kaiken uusimista. Suunnitelmallisuuteen kannattaa panostaa. Jos ikkunat uusitaan juuri ennen julkisivuremonttia, saattaa niiden saneeraus mennä harakoille, Marttinen muistuttaa.

Yllätyksiä voi tulla

Jos remontin valinnassa päädytään ikkunoiden uusimiseen, mallin etsinnässä kannattaa kuunnella saneerauksen pääsuunnittelijaa. Tärkeintä on miettiä, mitä ikkunoilta halutaan: onko pääpaino äänieristyksessä vai esimerkiksi lasin uv-läpäisevyydessä?

Ikkunavalmistajat ovat keskittyneet Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkarin mukaan viime aikoina lähinnä energiatehokkuuteen. Mitä vähemmän ikkunan kautta katoaa lämpöä, sitä paremman energialuokituksen tuote saa. Suomessa testauksesta vastaa VTT Expert Services Oy.

Raksystems Anticimexin Jari Marttisen mukaan ikkunoita ei kannata vaihtaa uusiin pelkän energiamerkinnän vuoksi.

- Kustannusten takaisinmaksuaika on pitkä. Sitä paitsi energiankulutus kasvaa parantuneen ilmanvaihdon myötä, jos ennen ikkunaremonttia ilmanvaihtoa ei ole juuri ollut, hän sanoo.

Lisäksi korvausilmaventtiilit voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Liikenteen jyly saattaa näet kantautua niiden kautta asukkaiden korviin.

Lue Kotitalo-lehdestä, mitä muuta ikkunoiden valinnassa voi tulla eteen, ja mihin ikkunaremonttiin päädyttiin turkulaisessa Asunto Oy Tapulinkatu 5:ssä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Anna Kauppi

Löysin Berliinistä unelmieni asunnon. Vastaremontoidut sata neliötä suojellussa 1920-luvun talossa. Iso keittiö, ikkunallinen kylpyhuone, käytännöllinen pohjaratkaisu. Parasta oli olohuone. Se oli suuri ja pyöreä ja sen ikkunat antoivat vehreään puistoon. Koko komeus maksoi satakaksikymmentätuhatta euroa.

"120 000!" kiljahti jokainen suomalainen ystäväni, jolle kerroin löydöstäni. "Osta! Heti!" kuului poikkeuksetta seuraava huudahdus. Kun ilmoitin, etten aio tehdä edes tarjousta, reaktio oli aina sama: "Hullu!"

Epäilin itsekin lievää mielenvikaisuutta. Asunhan vuokralla, minä, reilusti yli kolmikymppinen suomalainen.

Berliini on kuitenkin vuokralaisten pääkaupunki. Lähes yhdeksänkymmentä prosenttia kaupungin asuntokannasta on vuokra-asuntoja. Sekä nykyinen että unelmieni koti sijaitsee alueella, jossa prosentti lähenee sataa. En rohjennut korttelin ensimmäiseksi sijoittajaksi.

Nyt sijoittajien markkinat ovat suosituissa Mitten ja Prenzlauer Bergin kaupunginosissa. Omistusasujat ovat usein muualta muuttaneita saksalaisia ja eurooppalaisia. Jos olisin ollut fiksu, olisin hankkinut omat neliöt trendikortteleista vuosia sitten. Hiljalleen niiden hinnat kirivät kohti Helsingin tasoa.

Berliiniläisiä asuntomarkkinoiden kehitys murisuttaa. Keskustan kallistuminen pakottaa monet muuttamaan syrjemmäksi. Oma asuinalueeni sijaitsee kymmenen minuutin metromatkan päässä Mittestä. Entinen hyvin toimeentulevan työväenluokan kyläkeskus on kanta-asukkaiden mukaan luisunut pahaan alamäkeen. Kulmaravintolan korvasi hiljattain pelihalli, lihakaupan paikalla on yritteliään arabin osto- ja myyntiliike. Puistikossa kokoontuu työttömien saksalaisten joukkio.

Huolestuneimmat pelkäävät kiinteistömarkkinoiden kehityksen lopulta romuttavan Berliinin koko suosion tai ainakin sen maineen boheemin rosoisena kulttuuripääkaupunkina. Gentrifikaatiosta on tullut yleiskielinen kirosana.

Yksinkertaisimmillaan sanahirviö tarkoittaa jonkin alueen keskiluokkaistumista. Ennen ilmiöön kului vuosikymmeniä. Berliinissä on parhaillaan käynnissä jatkuva muuttosirkus. Se menee näin: Ensimmäisenä vielä rosoiseen kaupunkiin saapuvat taiteilijat, jotka tarvitsevat halpoja työtiloja. Heitä seuraavat nuoret, opiskelijat ja matkalaiset, jotka etsivät jotakin uutta ja villiä. Syntyy baareja ja pikkuliikkeitä. Yhä useampi kaupunkilainen ja turisti löytää tiensä eloisiin kortteleihin. Kysyntä houkuttelee kiinteistöhait paikalle. Luova väki lähtee pakoon nousevia hintoja ja trendiväkeä.

Vielä viisi vuotta sitten Berliinin luovimpana ja kiinnostavimpana alueena pidettiin Itä-Berliinin Friedrichshainia. Nyt iltaa kuuluu viettää lännen Neuköllnissä, turkkilaisten ja työttömien entisellä asuinseudulla.

Mutta koska Neukölln päätyi tähänkin kolumniin, sen päivät ovat luetut. Mitä seuraavaksi? Pessimistit veikkaavat karavaanin karkaavan Berliinistä. Kotikulmillani olisi vielä paitsi työttömiä ja maahanmuuttajia myös halpoja kunnostamattomia jugendtaloja ja vanhoja hylättyjä tehtaita.

Olisiko sittenkin pitänyt sijoittaa unelma-asuntoon? Tornihuoneen ikkunoihin oli hiljattain ripustettu uudet ruusunpunaiset verhot.

Kirjoittaja Anna Kauppi on Berliinissä asuva vapaa toimittaja.
Lue myös 8.11 ilmestyvän Kotitalo-lehden kolumnit

<< Sulje

Lue lisää >>

Puolella taloyhtiöiden hallituksista on vuosisuunnitelma, vuosikello tai vastaava työjärjestys vuoden varrelle. Tämä selvisi Kotitalo-lehden lokakuun nettikysymyksen vastauksista. Noin 15 prosenttia kyselyyn osallistuneista ilmoitti, että vielä suunnitelmaa ei ole, mutta se tehdään ensi vuodeksi.

"Ei ole vielä, mutta tämä on hyvä idea. Täytyy ottaa esille kokouksessa", eräs vastaaja kertoi.

25 prosenttia vastaajista kokee hallitustyön sujuvan suunnittelematta: "Hämärä aavistus mitä pitää tehdä, eletään tilanteiden mukaan", kirjoittaa eräs vastaaja.

Muista avoimista vastauksista selviää, että monet tukeutuvat hallitustyössään taloyhtiön korjausohjelmaan tai kunnossapitotarveselvitykseen, jotka ohjaavat hallitustyötä pitkällä aikavälillä.

Vuosisuunnitelman kolme peruspilaria

Nettikysymyksen avovastausten perusteella tyypillisellä vuosisuunnitelmalla on kolme peruspilaria. Ensinnäkin siihen merkitään hallituksen aikataulut, kuten kokoukset ja yhtiökokouksen päivämäärä. Toiseksi arvioidaan, milloin ja miten käsitellään joka vuosi varmasti eteen tulevat asiat, kuten talousarvio. Kolmanneksi katsotaan, mitä päätöksiä vuoden varrelle suunnitellut korjaustyöt vaativat hallitukselta.

Eräs vastaajista kiteyttää vuosikellon hyödyt näin: "yhdellä silmäyksellä kokonaiskuva" ja jatkaa kannustamalla: "Suunnitelmallisuus on aluksi vaikeaa ja haasteellista (varsinkin suunnitelmien jalkauttaminen. - -) mutta se on kaikkien osapuolien kannalta suotavaa."

Toisella vastaajalla on kokemusta käytännön toteutuksesta: "Kun suostuin puheenjohtajaksi, laadin hallitukselle vuosisuunnitelman PTS:ään mukautuen. Samoin jaoin jäsenille yhtiömme hallituksen vuosikellon. Kaikesta tästä ja kaikesta muustakin joutuu kyllä puheenjohtaja yksin huolehtimaan."

Kolmannen mielestä puheenjohtajan ei tarvitse jäädä yksin: "Isännöitsijän rooli tällaisissa asioissa on suuri, etenkin kun hallitus koostuu maallikoista."

Vastaa marraskuun lukijakysymykseen 22.11. mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Minkä arvelet vaikuttaneen asuntosi arvoon eniten viimeisen 10 vuoden aikana suhteessa alueen muihin vastaaviin asuntoihin? Vastaa Kotitalo-lehden marraskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 8/2011.

Vastaa nyt!

Kodeissa ja muissa rakennuksissa kulutetaan kymmenesosa koko Suomen energiasta. Energiansäästäminen koskettaa meitä kaikkia.

Kodin energiatehokkuutta voi parantaa pienillä teoilla, kuten karsimalla turhaa kulutusta: liian korkeita huoneistolämpötiloja, vääriä tuuletustottumuksia, vedentuhlausta sekä sähkölaitteiden ja valojen päälle jättämistä tiloista poistuttaessa.

Lisää energiansäästövinkkejä taloyhtiöasukkaille saa Isännöintiliiton nettisivuilta.

Sähkölaitteiden korjaaminen tulee aina jättää ammattilaisen tehtäväksi, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Kiinnostus erityisesti vanhojen valaisimien tuunaamiseen on kasvanut, mutta maallikolla ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oikeutta tehdä sähkötöitä. Sähkölaitteiden omatoimisen korjailu on vaarallista.

Lisätietoa sallituista korjaus- ja asennustöistä saa Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaasta.

Saako talvi tulla?
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru haastattelussa

Teema: johda viisaasti
Karmeat karmit
Johtamisen riskit kuriin
Kaukana mutta ei laiminlyötynä
Muukalaisena taloyhtiössä
Salkkujako hallitukseen?

Luomu tuli taloon
Säästöä oikeista säädöistä
Ota talteen asukkaan energiavinkit
Mielettömästi muksuja
Yhteistyön ABC: Uudiskohde järjestäytyy
Tarkasta toiminta oikein
Korjausohjelma ajan tasalle
Turvallista huvittelua
Talo kastuu - kenen vastuu?

Iso korjaushanke, kuten putkiremontti etenee taloyhtiössä vaihe vaiheelta kuusi askelta kohti onnistunutta lopputulosta.

Kun putkiremonttia aletaan kaavailla, on ensin tehtävä selvityksiä suunnittelutyön pohjaksi. Esimerkiksi kuntoarvio- ja kuntotutkimus, korjaustarveselvitys sekä alustavat kustannusarviot kannattaa tehdä huolella. Suunnittelukustannukset lohkaisevat noin 4-7 prosenttia koko remontin hinnasta, mutta hyvällä suunnittelulla taloyhtiö säästää remontin hinnasta vielä enemmän.

Seuraava vaihe on hankesuunnittelu, jossa määritellään remontin pääsisältö ja arvioidaan kustannukset. Putkiremontin hankesuunnittelijana toimii esimerkiksi lämpö-, vesi- ja ilmastointi- eli lvi-alan suunnittelija tai rakennuttajakonsultti.

Kolmas askel eli tekninen ja tilasuunnittelu tarkoittaa, että menetelmän valitsemisen jälkeen luonnossuunnittelusta edetään toteutussuunnitteluun eli lopullisiin suunnitelmiin.

Töiden valmistelu on putkiremontin neljäs vaihe, johon kuuluu muun muassa aloituskatselmus.

Toteutuksesta takuutarkastukseen

Putkiremontin toteutusvaihe kestää keskimäärin puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen riippuen muun muassa taloyhtiön koosta, remonttimenetelmästä sekä siitä, tehdäänkö putkitöiden lisäksi muita remontteja, kuten sähkötöitä.

Menestyksekkään putkiremontin kuudes askel, korjaushankkeen takuuaika alkaa, kun remonttityö on sovittu vastaanotetuksi. Takuuajan pituus on kaksi vuotta. Urakoitsija vastaa virheistä ja puutteista, jotka voidaan katsoa urakoitsijan vastuulla oleviksi virheiksi ja puutteiksi. Takuutarkastuksessa todetaan viat, jotka ovat tulleet ilmi takuuaikana ja sovitaan vikojen korjausaikataulusta.

Lue Kotitalo-lehdestä, miten putkiremontin vaiheet näkyvät Helsingin Etu-Töölössä sijaitsevassa Asunto Oy Keskus-Arkadiassa.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Yksi suosikkisarjoistani on espanjalainen sarja Naapureina Madridissa. Pääosassa sarjassa on taloyhtiö, sen yli-innokas puheenjohtaja ja jatkuvat yhtiökokoukset. Jos oma taloyhtiö olisi sellainen, veisi se varmasti vikkelästi pehmustettuun huoneeseen, mutta televisiossa se on mitä parhainta komediaa.

Taloyhtiön puheenjohtaja Juan Cuesta on taloyhtiön puheenjohtajana uransa huipulla ja rakastaa sääntöpykäliä kaiketi enemmän kuin esikoistaan. Hän päivystää suuren osan ajastaan rappukäytävässä kyttäämässä mahdollisia sääntörikkomuksia ja tarjoutumalla asukkaiden käyttöön. Ventovieraillekin hän muistaa aina esitellä itsensä: Juan Cuesta, presidente de la comunidad. Olen aina sanonut, että jos jostain karmeasta kohtalon oikusta joskus joutuisin taloyhtiön puheenjohtajaksi, ottaisin Juan Cuestan esikuvakseni - ihan vain kiusallani.

On itse asiassa suuri ihme, että arvovaltaisin tehtäväni taloyhtiössä tähän mennessä on ollut olla pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskija eräässä kevätkokouksessa. Olin nimittäin nuorena se raivostuttava tyttö, jonka piti tunkea itsensä jokaiseen oppilaskunnan hallitukseen, luokan yhteyshenkilöksi, tukioppilaaksi ja ties miksi. Meininki ei todellakaan muuttunut vanhetessa, päinvastoin. Yhtäkkiä opiskeluaikoina tarjoutuikin oikea luottamustehtävien smörgåsbord, ja niinpä olen ollut jos jonkinmoisen liittohallituksen jäsen, ylioppilaskunnan puheenjohtaja, yhdistysten lehtien päätoimittaja ynnä muuta.

Eräs tuttavani luonnehti kerran, että minulla oli "ylikehittynyt vaikuttamisrauhanen", mutta näin jälkikäteen analysoituna se on varmaankin vain ollut jonkinlaista yli-innokasta hikipinkoamista. Ansioluetteloni oikea osa on paljon lyhyempi kuin luottamustoimien liite. Siinä vaiheessa, kun kuvaan tuli asuntolaina, oli kuitenkin järkevämpää keskittää into työntekoon, sillä vapaaehtoistyöllä ei lainoja paljon lyhennellä. Yksi toisensa jälkeen toimikaudet loppuivat, ja minulla oli yhtäkkiä elämässäni vapaita iltoja ja viikonloppuja.

Taloyhtiössä olen siis pystynyt välttelemään toimet. Kerran oli läheltä piti -tilanne. Vaikka olin ollut harvinaisen huono naapuri siltä osin, etten etunimeltä tuntenut kuin yhden naapurin, oli huhu minusta kiirinyt talossa. Oli tiedossa, että olin ollut eduskuntavaaliehdokas, joten jollakin tasolla kansalaiskuntoni oli kai todistettu. Talon tätikööri oli päättänyt, että olisin sopiva henkilö taloyhtiön hallitukseen nyt kun rouva Helsingius vihdoin oli jättämässä paikkansa. He väijyttivät minut eräänä aamuna roskakatoksella. Sain vedottua työkiireisiini ja epäsäännöllisiin työaikoihin. Seuraavan yhtiökokouksen aikaan olin raskaana, ja vetosin tulevaan vauvaan.

Mutta kas. Sitten oli muutto edessä. Muutimme takaisin lapsuudenkotiini, tuttuun taloyhtiöön, josta olin vain käynyt muualla hieman aikuistumassa. Taloyhtiö on kompakti, neljänneksen kokoinen edellisestä. Kun ensimmäinen yhtiökokous läheni, päätimme mieheni kanssa osallistumisesta kuten kypsät parit päättävät: kivi-paperi-sakset -menetelmällä. Kiveni hävisi hänen paperilleen, ja lähdin kokoukseen.

Minun piti vain nopeasti mennä sisään, istuutua takariviin ja tekeytyä näkymättömäksi, mutta nyt olen taloyhtiön puheenjohtaja. En ole ihan varma miten niin pääsi käymään. Kai todellinen aktivistiluonteeni vuosien tukahduttamisen jälkeen riistäytyi esille. Vielä olen malttanut mieleni, mutta on vain ajan kysymys, ennen kuin lähden partioimaan rappukäytävää kuin Juan Coesta konsanaan. Kyllä taloyhtiö on ihana.

Kirjoittaja Lotta Backlund on helsinkiläinen kolumnisti, juontaja ja stand up-koomikko.
Lue myös 11.10 ilmestyvän Kotitalo-lehden kolumnit

<< Sulje

Lue lisää >>

Tärkeintä taloyhtiön yhteistyökumppaneiden valinnassa on se, että isännöintiyrityksellä on kokemusta kumppanitarjokkaan käyttämisestä. Tätä mieltä on noin 30 prosenttia Kotitalo-lehden syyskuun nettikysymykseen vastanneista.

Toiseksi eniten ääniä, noin 23 prosenttia, sai vastaus ´yritys hoitaa palkat, verot ja työnantajamaksut ajallaan´. Samasta asiasta kirjoitti moni myös kohtaan ´muu vastaus´, jonka valitsi noin 19 prosenttia vastaajista. Moni kyselyyn osallistujista on kuitenkin sitä mieltä, että yhden kohdan valinta on vaikeaa.

Luotettava, edullinen, nopea?

Kumppanitarjokkaan saamat kehut ovat tärkein valintakriteeri 17 prosentille vastaajista. ´Muun vastauksen´ antaneista yli puolet mainitsi, että yrityksen pitää olla luotettava ja hoitaa se, mitä sovitaan.

"Asiallinen käyttäytyminen, ammattitaitoinen henkilökunta, luotettava ja tehtäväkentän tunteva", tarkentaa eräs vastaajista valintaansa. Kokemusta korostaa myös toinen vastaaja: "yhteistyökumppanilla on kokemusta juuri sellaisesta projektista, johon se tarvitaan", hän määrittelee.

Hinta ei tämän kyselyn perusteella näytä tärkeältä. Vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista pitää halpaa hintaa ykköskriteerinä yhteistyökumppanien valinnassa, ja yhtä monta prosenttia ilmoitti kotimaisuuden tärkeimmäksi kriteeriksi palveluja valittaessa.

Nettikyselyn vastaajien mukaan se, että yritys hoitaa velvoitteensa yhteiskunnalle, on usein myös merkki luotettavuudesta.

"Yritys, joka hoitaa lakisääteiset velvoitteet ajallaan, toimii kokemukseni mukaan luotettavasti myös muissa asioissa", eräs vastaajista perustelee.

"Vain hyvin hoidetut yritykset otetaan mukaan tarjouskilpailuun. Toiseksi on hyvin tärkeää asettaa palveluille laatukriteerit tarjouksia pyydettäessä, siten että halpa hinta ei ole ainoa valintaperuste", muistuttaa toinen vastaaja.

Vastaa lokakuun lukijakysymykseen 20.10. mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Onko taloyhtiönne hallituksella vuosisuunnitelma, vuosikello tai muu vastaava? Vastaa Kotitalo-lehden lokakuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 7/2011.

Vastaa nyt!

Vuokranantaja ja vuokralainen eivät aina ole yhtä mieltä siitä, kuka korvaa asuntoon syntyneiden elämisen jälkien korjaamisen. Nyt näitä kiistatilanteita varten on laadittu ohjeet.

Ohjeissa määritellään, mikä on asunnon tavanomaista kulumista, ja miten tarkasti asunnon loppusiivous on suoritettava, ja niitä ovat olleet laatimassa Isännöintiliitto, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Vuokranantajat sekä Vuokralaiset VKL.

Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous -ohjeistus.

Lue lisää tavanomaisesta kulumisesta.

Energiateollisuus ry:n internetsivuille on avattu Suomen kaikkien jakeluverkonhaltijoiden yhteinen häiriösivu. Nettisivuilla olevien linkitysten kautta saa koko maan kattavaa ajankohtaista tietoa mahdollisista sähkönjakelun keskeytystilanteista eli sähkökatkoista.

Häiriökartta

Tartu tietoiskuun messuilla
Haastattelussa johtajakonkari Kari Neilimo
Kolme viisasta tapaa palkittiin

Teema: vastuuta hankintaan
Kuusi askelta onnistuneeseen putkiremonttiin
Pysäytä harmaa harmi
Valvontasuunnitelma pitää kartalla

Energiakatselmus paljastaa puutteet
Kaikki irti isännöitsijäntodistuksesta
Luovaa asumista Nikkilässä
Yhteistyön ABC
Tarjoukset syyniin
Pihan kauneusleikkaus
Kuolema tuli taloon

Tulevaisuudessa taloyhtiössä eletään toisin kuin nyt. Tietokoneet hoitavat taloa.

Tällä hetkellä meillä on karkeasti laskien yksi tietokone ihmistä kohden, mutta tulevaisuudessa meitä jokaista palvelee noin tuhat tietokonetta, toteaa älykkäiden järjestelmien tutkimusryhmää Oulun yliopistossa johtava professori Juha Röning. Asukkaita vahtivat lukuisat anturit.

Tulevaisuuden kodissa tuolit, lattia, jääkaappi ja vaatteet kommunikoivat keskenään, ja anturit voivat säätää asunnon lämmitystä sen mukaan, puhkimmeko kotiaskareissa vai istuskelemmeko sohvalla. Ilmastointikin on älykäs: kun ilmassa on paljon hiilidioksidia, tarvitaan enemmän ilmastointia.

Paljon uusia palveluita

Antureita voidaan tulevaisuudessa painaa vaikkapa tapettiin, ja taloyhtiön turvallisuutta voidaan näin valvoa uudella tavalla. Anturit saattavat kertoa esimerkiksi putkivuodosta, jos kosteus on kohonnut talon rakenteessa. Älytalot myös tuottavat oman energiansa ja tilaavat tarvittaessa korjaajan.

Minkälaisia muita palveluita taloyhtiössä on tulevaisuudessa, ja minkä perusteella ihmiset valitsevat talon, jossa he haluavat asua? Entä miten hoituu taloyhtiön päätöksenteko 20 vuoden kuluttua? Lue lisää asiantuntijoiden tulevaisuusvisioita toimittaja Mari Schildtin jutusta Kotitalo-lehdestä, joka ilmestyy 13. syyskuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Salla Korpela

Naapuruus on omalaatuinen ihmissuhde, etenkin kaupungissa ja kerrostalossa. Eletään lähekkäin - suorastaan päällekkäin - ja kuullaan kiusallisen hyvin naapurin intiimitkin asiat, mutta kohdatessa ollaan kuin ei oltaisikaan. Suomalaisten kerrostalojen yhteistilat on rakennettukin sellaisiksi, että naapurukset voivat sulautua harmaaseen seinämaaliin. Tästä lähtökohdasta käsin voi omaksua erilaisia rooleja. Ainakin seuraavia esiintyy kerrostalojen loputtomassa päivittäisdraamassa:

Livahtaja. Hänestä tiedetään vain sukunimi. Vastaan tullessa hän nyökkää ja tervehtii "- vää". Jos hänen kanssaan osuu samaan hissiin, saattaa irrota peräti kaksi sanaa: "Monesko kerros?" Sitten hän painaa nappia ja alkaa tuijottaa tiiviisti hissin huoltokylttiä tai kenkiään. Livahtaja on kelpo kerrostaloasuja, ei häiritse ketään. Mutta jos talossa tapahtuisi kummia, tai joku tarvitsisi apua, uskaltaisiko Livahtajan ovikelloa mennä rimputtamaan?

Selvästi näkyvämpi naapuri on Valittaja. Kun kohtaa Valittajan, joutuu kuuntelemaan pitkiä selostuksia siitä, kuinka tupakantumppeja on taas heitelty ohi roskiksen ja naapuritalon nuoriso juonut pussikaljaa katoksessa. On kuitenkin virhe ryhtyä toimiin Valittajan esiintuomien epäkohtien korjaamiseksi. Valittajalle nimittäin tärkeintä on valittaminen, eivät itse ongelmat. Syvimmiltään hän hakee yhteyttä naapurusten välille, ja paras yhdistävä tekijä on yhteinen vihollinen.

Valittajan hampaisiin joutuu useimmiten Vähät-välittäjä. Eikä syyttä. Hän on se, jonka jäljiltä rappukäytävässä on jäätelön kääreitä, sauna on siivottomassa kunnossa, ja rokki soi yölläkin. Melko usein hän on ensimmäisessä asunnossaan itsenäisesti asuva nuori, jonka kasvattaminen täyteen aikuisuuteen jää taloyhtiön hallituksen epäkiitolliseksi tehtäväksi. Vähät-välittäjissä on myös todellisuudentajun tai elämänhallinnan kadottaneita aikuisia. Traagista asiassa on se, että Vähät-välittäjää itseään on usein kohdeltu välinpitämättömästi, eikä naapurustolla ole eväitä hänen perimmäisten ongelmiensa käsittelyyn.

Kaikkein ikävin naapuri on Hankaloija. Hän löytää taloyhtiön elämästä ja toiminnasta aineksia draamaan, jonka perusjuoni on se, että hänen oikeuksiaan loukataan. Taloyhtiön muut osakkaat, huoltofirma, isännöitsijä, tilitoimisto, pankki, ja ylipäätään aivan kaikki huijaavat, hankkivat oikeudettomia etuuksia ja käyttävät häntä hyväkseen. Yhtiökokoustilanteet ovat Hankaloijan huippuhetkiä. Hän tuntee lainsäädännön pikkutarkasti ja pystyy nöyryyttämään isännöitsijää ja puheenjohtajaa osakkaiden edessä. Miten onkin niin, että niin monet persoonallisuushäiriöiset toteuttavat itseään juuri asunto-osakeyhtiössä?

Onneksi nämä ikävät tyypit ovat sentään vähemmistö. Monen naapurina on Hiljainen ystävä. Hän vie kaikkien iloksi rappukäytävän ikkunalaudalle joulukukan ja huolehtii siitä. Hän noukkii muilta tipahtaneet roskat ja lapioi talviaamuina lumet oven edestä tekemättä asiasta sen kummempaa numeroa. Ja kun naapurin mummo ei ole moneen päivään anna elonmerkkiä, Hiljainen ystävä tarkistaa tilanteen.

Yhä useammasta talosta löytyy Yhteisönrakentaja. Hän on se, joka saa heti muuttopäivänä selville uuden naapurin lasten nimet ja tarjoutuu kantamaan laatikoita. Hän sumplii kaikille sopivat saunavuorot ja järjestää keräyksen cross-trainerin hankkimiseksi pukuhuoneeseen. Yhteisönrakentaja on kaikkien talkoiden primus motor. Hänen piironkiinsa kertyy kasa naapureiden vara-avaimia, ja kaikki tietävät keneltä saa lainaksi sokeria tai ruuvinvääntimen.

Minunkin talossani asuu Yhteisönrakentaja, jonka lämmin tunnelma on levinnyt koko taloon. Terveisiä Laurille yläkertaan!

Kirjoittaja Salla Korpela on Helsingin asuva toimittaja.
Lue myös 13.9. ilmestyvän Kotitalo-lehden kolumnit

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalo-lehden kesän nettikysymys paljastaa, että taloyhtiöt aikovat tulevaisuudessa käyttää enemmän aikaa ja rahaa remontteihin. Tätä mieltä oli valtaosa, 60 prosenttia, vastaajista.

Yhteensä 40 prosenttia vastaajista katsoi, että kehittämisen varaa on muuallakin. Vastaajista 12 prosenttia uskoi, että hallituksen ja isännöinnin toimintaan aiotaan satsata nykyistä enemmän resursseja. Eräs vastaaja perää selkeyttä hallituksen palkitsemiseen yhtiössään:

"Hallitus tekee talkootyönä työnsä, mutta talousarviossa on aina kohta "hallituksen kulut": noin 800-1 000 euroa vuodessa. Eli palkkiot maksetaan syömisenä ja juomisena. Eikö olisi reilua, että olisi selvät palkkiot ja ne jotka osallistuvat, myös saavat. Sanoisin tämän olevan jopa veronkiertoa, oravannahkakauppaa ei saisi harrastaa."

Taloyhtiössä kaivataan enemmän sähköpostia

Viestintä on saamassa lisähuomiota joka kymmenennessä yhtiössä. Etenkin sähköpostin käyttöä ja sen rinnakkaiseloa paperiviestinnän kanssa haluttaisiin tehostaa:

"Ilmoitustauluinfo ei valitettavasti saavuta asukkaita, harva lukee niitä, mutta s-postin aina. Näin peitto saataisiin paremmaksi. Kun taloyhtiössä ei edes haluta selvittää, kuinka monella on internet-yhteydet, sanotaan vain, että kaikilla ei ole, vaikka ei tiedetä kuinka monella ei ole."

Talouden parempaan suunnitteluun satsataan jatkossa enemmän kahdeksassa prosentissa yhtiöistä. Sen sijaan energiansäästöön aikoo satsata nykyistä enemmän vai kuusi prosenttia taloyhtiöistä, ja yhteisöllisyyteen ainoastaan kaksi prosenttia.

Avoimet vastaukset kertoivat, että myös viihtyvyyttä aiotaan lisätä muun muassa pihatöihin satsaamalla. Joku yhtiö palkkaa talonmiehen.

Vastaa syyskuun kysymykseen 20.9 mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Mikä on tärkeintä taloyhtiön yhteistyökumppaneiden valinnassa? Vastaa Kotitalo-lehden syyskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 6/2011.

Vastaa nyt!

Isännöitsijäntodistuksesta selviävät kaikki keskeiset tiedot taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Se onkin tärkeä dokumentti asuntoa myytäessä ja vuokrattaessa sekä lainaa haettaessa.

Lue lisää isännöitsijäntodistuksesta.

Energiasyöpöt 60 watin hehkulamput poistuvat kauppojen hyllyiltä tänä syksynä, ja muutkin hehkulamput jäävät historiaan vuoden kuluttua. Mitä tilalle, miettii kuluttaja. Lampunvalintakone perehdyttää korvaavien valonlähteiden saloihin.

Lampunvalintakone

Ota taulukko talteen Kotitalo-lehden 5/2011 sivulta 45.

Kotitalo 5/2011 ilmestyy 13.9.2011

Isännöinti parantaa tiedotusta
Haastattelussa näyttelijä-kirjailija-graafikkopari Liinoja
Aamukokous yleistyy

Teema: tulevaisuuden taloyhtiö
Taloyhtiö 2030
Uusi linja näkyy jo - taloyhtiöstrategia toteutuu
Isännöinnin energiapalvelut vertailuissa
Maalämpö tuli jugend-taloon

Lupaavia tuloksia energiakokeilusta
Kompostoinnin ABC
Pulinat nettiin - taloyhtiön asukassivut
Mitä 60-wattisen tilalle?
Taloyhtiö Italiassa
Näin vältät karikot
Isännöinnin kilpailutus
Aika suojata pensaat
Radon on näkymätön vieras
Kurkistus katolle

Talonmies on katoavaa kansanperinnettä, ja huoltoyhtiö tulee yleensä talkkaria halvemmaksi. Näin ainakin sanotaan, mutta poikkeuksia on.

Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, mutta talonmiehiä enää noin 5 000-6 000. Heistäkin vain osa työskentelee täysipäiväisesti.

Elävä esimerkki on Marja-Liisa Vihervirta, joka hoitaa 124 asunnon taloyhtiötä Helsingin Savelassa. Sopimus on jatkunut kolmetoista vuotta.

Vihervirta asuu taloyhtiön omistamassa asunnossa. Hän siivoaa raput ja ison tontin, huoltaa rakennuksia ja avaa ovet. Talkkari on tavoitettavissa aina, myös kesämökiltään.

Työ on Vihervirralle elämäntapa. Yhtä sitoutunutta talonmiestä on nykyään vaikea löytää.

Huoltoyhtiö auraa omilla koneilla

Huoltomies Marko Lokkinen käy huoltamassa yhteensä 40 taloyhtiötä Espoon ja Kauniaisten alueella. Hän on erikoistunut huoltotöihin, kuten uima-altaiden hoitoon. Siivousta ja ulkotöitä varten Kiinteistöhuolto Jaakola Oy:llä on muuta henkilöstöä.

Siinä missä taloyhtiö omistaa talkkari Vihervirran työvälineet, huoltomies Lokkisen työvälineet ovat huoltoyhtiön. Kuten Savelassa, monen talkkaritaloyhtiön kalliita koneita vaativat työt ostetaan ulkoa. Muuten esimerkiksi lumen auraus kävisi kohtuuttoman kalliiksi.

Miksi savelalaisyhtiö ei ole luopunut talkkarista? Lue lisää Kotitalo-lehdestä, joka ilmestyy 24. toukokuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Naapurissani asuu aivan ihana leskirouva Aila. Hän on ainoa talokaverini, eli ainoa jonka kanssa jään juttelemaan rappukäytävässä. Hän tuo pieniä lahjoja joskus jonkun tapahtuman johdosta, joskus ihan muuten vaan.

Vinttikomeroni seisoi jonkin aikaa muuton jälkeen tyhjillään, ja lupasin rouvalle, että hän vallan mainiosti saa sitä sen ajan lainata varastoksi. Hän oli ylitsepursuavan iloinen ja sanoi, että kyllä muistaa kiittää minua sitten jollain lahjalla. Yritin sanoa, ettei se todellakaan ole tarpeen, sehän on vain vinttikomero, mutta rouva kysyi pidänkö valkoviinistä.

- Miten niin, mitä olet kuullut? vastasin.

No en vastannut. Sanoin vain kyllä, ja niinhän hän kiikutti minulle pullon siitä hyvästä.

Aila muistaa aina kysyä, mitä lapselleni kuuluu ja kehua, miten komea ja kohtelias mieheni on ja miten olen itsekin kaunistunut niin kovasti (Aila valehtelee aivan sujuvasti).

Kerrostalossa Helsingin keskustassa ei opi tuntemaan naapureitaan niin hyvin kuin muualla. En varmaan ole edes nähnyt kaikkia naapureitani. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että myös täällä kuuluu tervehtiä jokaista, joka tulee vastaan rappukäytävässä. Ei tämä nyt niin iso yhteisö ole, että täällä voi vaan kulkea ohi tervehtimättä. Tai muutenkaan sikailla.

Eräänäkin päivänä tulin rappuun noin kolme sekuntia naapurini jälkeen, ja vaikka hän ei edes ollut hissin ovessa kiinni, kun minä avasin oven, hän pujahti vikkelästi hissiin ja painoi nappia ennen kuin ehdin sinne. Siis puhdasta kettuilua! Naapurirauhan PAHIN faux pas! Kaiken lisäksi se ryökäle meni vain kolmoseen, jonne voi ihan hyvin kävellä. Itse olin menossa vitoseen ja minulla oli todella painavia laukkuja. (Tämä ei ole ohi Aaltonen, Grönlund, Ahto tai Viljamaa. Varo vaan, jos joskus osutaan roskakatokseen samaan aikaan).

Naapuriyhteisö on vähän kuin anoppi ja appiukko. He tulevat kaupan päälle, etkä voi etukäteen tietää, miten hyvin tulette toimeen. Niin anopin, appiukon kuin naapurin vaihtaminen on valtavan työlästä.

Joskus voi tulla epätoivon hetkiä. Meillä niin kävi, kun koko taloyhtiön voimin lähdimme kuuntelemaan putkiremonttiurakoitsijan infotilaisuutta tulevasta remontista. Meitä oli paikalla viitisenkymmentä, ja kaikkia luonnollisesti kiinnosti asunnon tulevaisuus ja se, miten monta kuukautta pitää käydä pihan perällä pissillä.

Vaan ei saanut rakennusmestari juuri suunvuoroa, kun satavuotias naapurinherra aloitti kyselynsä. Kysyminen oli toki sallittua, mutta jokainen kysymys kesti keskimäärin seitsemän minuuttia ja sisälsi 6-7 minuuttia tarpeetonta tietoa eikä aina edes kysymystä.

Muutama muu naapuri hiiltyi niin, että tilaisuus meni huutokonsertiksi. Olisin mielelläni jäänyt seuraamaan, koska se oli aivan kuin tosi-tv-ohjelmaa parhaimmillaan. Lapseltani loppui kuitenkin kärsivällisyys, ja jouduimme lähtemään taksilla pois. Yhteinen bussikuljetus kun lähti vasta ohjelman loputtua, ja niillä näkymin näytti, että siihen menisi vielä tunteja.

Loppuillan päivitin Ilta-Sanomien nettisivuja kotona odottaen, että sinne ilmestyisi otsikko: "Joukkotappelu roihahti taloyhtiön kokouksessa".

Pakko on myöntää, että minullakin hetkeksi syttyi pieni naapuriturhautuminen. Aikani asiaa kotona sulateltuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos ei kestä naapureita, niin ole hyvä ja muuta maalle taloon keskelle peltoa, neiti Backlund. Naapurit kuuluvat asiaan kaupungissa. Ja maailman Ailat kyllä korvaavat mennen tullen ne ärsyttävätkin naapurit.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Paperitiedote jyrää yhä taloyhtiöiden pääasiallisena viestintäkanavana. Kotitalo-lehden lukijakyselyn mukaan 37 prosentissa taloyhtiöistä viestintä pelaa pääasiassa kirjeitse ja joka kuudennessa ilmoitustaulun kautta.

Joissakin taloyhtiöissä on jo otettu sähköiset välineet pääkanavaksi. Joka kuudes vastaaja ilmoitti sähköpostin pääviestintävälineeksi ja muutama taloyhtiön nettisivut.

Joka viides Kotitalon kysymykseen vastannut katsoi, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista kuvannut hänen yhtiönsä viestintää. Näissä taloyhtiöissä pääasiallisena keinona toimivat keskustelu kasvokkain tai puhelimessa, asukaskokoukset tai jopa painettu asukaslehti.

"Yhtiömme on sen verran pieni, että suullinen viestintä pelaa hyvin, varsinkin hallituksen ja osakkaiden kesken", perustelee eräs vastaaja.

Monessa yhtiössä käytetään sekä paperi- että sähköisiä kanavia siksi, että kaikilla ei ole nettiyhteyksiä tai edes tv:tä.

Hiljaisuus kiukuttaa

Niukka tiedottaminen saa asukkaat epäilemään salailua.

"Yhtiökokouksissa vain saa tietoa, jos sielläkään. Taloyhtiössä vallitsee bresneviläinen salailukulttuuri." kirjoittaa pettynyt vastaaja.

Osakkaiden passiivisuus taas ei kannusta taloyhtiön hallitusta ja isännöintiä parantamaan viestintää:

"Valitettavasti osakkaat eivät ymmärrä, minkä päällä istuvat, heitä ei kiinnosta mitä hallitus tekee. Tulokset voivat olla todella surkeita ilman, että kukaan noteeraa tai ymmärtää."

Taloyhtiön hallitukselta odotetaan edelläkävijän otteita. Jos osakkaat ovat valmiita sähköpostiviestintään, pitäisi hallituksen pystyä vastaamaan tarpeeseen.

Myös tiedotuksen ulkoasuun voisi erään vastaajan mielestä kiinnittää huomiota:

"Yhtiökokouskutsun yhteydessä tuli tylsän näköinen nippu paperia, jossa kerrottiin uudesta laista. Konkreettiset ohjeet olisi voinut tiivistää yhdelle A4:lle."

Aktiivinen tiedotus on saanut kiitosta osakkailta esimerkiksi linjasaneerauksen lähestyessä.

"Tällä tavoin ovat pihapuheet vähentyneet aika tavalla." kirjoittaa tyytyväinen vastaaja.

Vastaa kesän kysymykseen tästä 1. elokuuta mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Mihin taloyhtiössänne varataan tulevaisuudessa enemmän rahaa ja aikaa? Vastaa Kotitalo-lehden kesän lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 5/2011.

Vastaa nyt!

Millaisen arjen pulman isännöinti on ratkaissut teidän taloyhtiössänne? Isännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintiteon, isännöitsijän ja isännöintiyrityksen. Ehdota palkitsemisen arvoista arjen sankaritekoa, isännöitsijää tai isännöintiyritystä 27. toukokuuta mennessä.

Isännöintiliiton palkinnot

Ympäristöjärjestö Dodon ja Uudenmaan Marttojen ohjeilla kerrostalopihankin voi saada kukkimaan hedelmäpuista.

Hedelmäpuita kerrostalopihalle (pdf)

Kotitalo 4/2011 ilmestyy 24. toukokuuta.

Puu pihalle tuottamaan
Ajatushautoja Tuuli Kaskinen haastattelussa
Vältä vieraskasveja

Teema: toimiva taloyhtiö
Tuttu ja turvallinen talonmies
Luksusisännöinti näkyy
Kannustimia hintaan
Joko nettiin? Taloyhtiön kotisivut oltava ajan tasalla.

Kodin kuokkavieraat
Sopimus suojaa vuokranantajaa
Ennen lomamatkaa
Maltti matkassa puukerrostalossa
Yhteistyön ABC: Eurot herättävät nukkuvien puolueen
Olennaisin esiin kuntoarviosta
Vastikkeet vatupassiin
Näkösuojaa ja silmäniloa pihan pensailla
Naapurimme vanhus - pitäisikö huomioida iäkkäät asukkaat?
Pelastussuunnitelma uusiksi

Totaalinen kaaos ei ole vääjäämätön seuraus remontista, jos homma hoidetaan huolellisesti. Joka vaiheessa tulee asukkaita kuunnella ja tarjota heille tietoa.

Remonttiin valmistautuminen alkaa jo vuosia ennen tosi toimia. Valmistautumisajan pituus on suoraan verrannollinen saneerauksen suuruuteen.

Kiinteistöpäällikkö Tarja Korhonen Realia Managementin Kuopion-toimistosta suosittelee putkiremonttiin valmistavien keskustelujen aloittamista neljäkin vuotta ennen h-hetkeä. Riittävä tiedottaminen ja asukkaiden tarpeiden selvittäminen ovat kaiken a ja o. Urakoitsijan ja isännöitsijän välisistä tiedotusvastuista kannattaa sopia tarkasti.

- Näin ihmiset saavat aikaa miettiä esimerkiksi remontinaikaista asumistaan ja omaisuutensa säilyttämistä, Tarja Korhonen sanoo.

Jos remontin pystyy ajoittamaan kesään, löytää moni tilapäiskodin mökiltä. Sijaismajoitusta voi järjestää myös huoneistohotelleista tai rakentaa konteista parakkikylä oman kodin läheisyyteen.

Urakoitsijan tulee huolehtia, että katkokset veden- ja sähkönjakelussa jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Asukkaiden turvallisuudesta on huolehdittava joka käänteessä merkitsemällä kulkuväylät, rajaamalla työskentelyalueet ja osoittamalla ongelmallisille purkujätteille keräysastiat. Urakoitsija laatii lakisääteisen turvallisuussuunnitelman ja vastaa sen toteutumisesta.

Remontinaikaisella siivouksella on suuri merkitys kaikkien ja erityisesti allergisten asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Pölyn ja mikrobijäämien pääsy asuintiloihin pitää estää mahdollisimman hyvin, ja ilmanvaihdosta on huolehdittava remontinkin aikana.

Isännöitsijä Mikko Astala helsinkiläisestä Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:stä kehottaa kuitenkin tarkistamaan, miten paljon osakkeenomistajat ovat valmiita maksamaan remontinaikaisesta asuinmukavuudestaan.

Lue lisää Kotitalo-lehden numerosta 3/2011, joka ilmestyy 19. huhtikuuta 2011.

<< Sulje

Lue lisää >>

Paula Kultanen Ribas

Barcelonan kaltaisessa miljoonakaupungissa jätehuoltoa voisi aina parantaa. Helteisinä aikoina huomaa jo hajusta, kauanko jätteet ovat kadulla muhineet, mikäli eivät ole roskalaatikkoon mahtuneet. Kesällä roskan tuottajat lisääntyvät huimasti, kun turistiparvet valtaavat kaupungin.

Jätteiden kierrätys on Espanjassa ja jopa modernissa Barcelonassa verrattain uusi ilmiö. Käytöstä poistetut tavarat ja roskat on kautta aikojen jätetty kadulle lojumaan - tonkikoot heikompiosaiset mukaansa mitä tarvitsevat.

Kirpputoriperinnettä ei Espanjassa ainakaan Suomen mittakaavassa ole, joten jos paikallisen UFF:n keräyslaatikko on liian kaukana, vaatteet ja kodintekstiilit saavat jäädä laitapuolen kulkijoiden saaliiksi. Katujen miehet kulkevatkin valtavine kärryineen roskalaatikolta toiselle ja haalivat tavaraa myytäväksi tai omaan käyttöön.

Jokaisella barcelonalaisystävälläni on herkullisia tarinoita kadulta tekemistään löydöistä: antiikkiverhoja, talviturkkeja, kirjoja, levysoittimia... Itse olen poiminut mukaani uudenveroiset lenkkarit, farkut ja tietysti huonekaluja.

Barcelonassa on tusinoittain baareja ja kahviloita, jotka on sisustettu kokonaan kaduilta löydetyillä huonekaluilla. Ja kalusteiden löytäminen vasta helppoa onkin; jokaiselle kaupunginosalle on varattu oma iltansa, jolloin jätehuolto kerää kuorma-autonsa lavalle asukkaiden ylimääräiset tavarat kadulta.

Jos ehtii ennen kuorma-autoa, voi nopeasti kerätä itselleen vaikka koko olohuoneen sisustuksen. Omaan kotiini olen raahannut muutaman art déco -helmen: suuren mahonkipeilin ja kaarevan lasiovisen kaapin.

Kotitalousjätteen kierrätys tai sen vähäisyys ei täällä ole ainakaan kaupunginhallituksen motivoinnin puutteesta kiinni. Barcelonan Ajuntament on perustanut ympäri kaupunkia vihreinä pisteinä tunnettuja kierrätyskeskuksia, joista saa tiedon lisäksi ilmaisia kierrätyspusseja ja -ämpäreitä. Kaupunki myös tiedottaa kierrätysasioista säännöllisin kirjein. Viime keväänä ilahduin kierrätysinfon mukana lähetetyistä kukansiemenistä ja lapun takapuolen sanomasta: lajittelemalla biojätteesi tuotat multaa, jonka avulla voit kasvattaa uutta elämää.

Positiivisen kannustamisen myötä me kiireiset suurkaupunkilaisetkin olemme pikkuhiljaa innostuneet lajittelemaan jätteemme neljään lajiin: muovijäte, peltipurkit ja tölkit keltaiseen laatikkoon, paperi ja pahvi siniseen, lasi ja pullot vihreään ja orgaaninen jäte ruskeaan säiliöön.

Muovin kierrätys näkyy ehkä uusiomuovin haperossa laadussa, mutta säästää luontoa. Juomapulloja ja tölkkejä kasaantui kaatopaikoille ennen tonnikaupalla, täällä kun ei panttisysteemiä tunneta, mutta nyt nekin pääsevät kiertoon. Vielä kun muistaisi Suomessa käydessä olla rutistamatta tölkkejä ja heittämättä niitä roskiin!

Edistyksellisin lajitteluidea, johon olen tässä maassa törmännyt, on kuitenkin appivanhempieni kesäpaikan lähellä sijaitseva puhuva kierrätysautomaatti. Pikkuruisen vuoristokylän betonitönö on todella futuristinen ilmestys.

Jokaisella kylän asukkaalla on magneettinauhalla varustettu kortti, jonka avulla laite tunnistaa jätteen tuojan. Tervehdittyään asiakasta kone pyytää ilmoittamaan, minkä sorttista roskaa hän tuo ja avaa merkkivalo-opastuksella luukun, josta ilmoitettu jäte tiputetaan. Sitten säiliö lukkiutuu jälleen automaattisesti, jottei kuka tahansa voi heittää sinne mitä tahansa. Jos muoviroskat on vahingossa jätetty paperijätteen sekaan, tunnistusmekanismi pitää huolen siitä, että kunta lähettää noottikirjeen suoraan erehdyksen tehneelle.

Moinen valvonta voi tuntua vapauden rajoittamiselta, mutta samalla se sysää kierrätysvastuun tehokkaasti jokaisen asukkaan kontolle. Maalaiskyläläiset, jotka eivät aikaisemmin muka osanneet kierrättää, lajittelevat yhtäkkiä jätteensä sujuvasti kuin taikaiskusta!

Kirjoittaja Paula Kultanen Ribas on Barcelonassa asuva vapaa kirjoittaja, kääntäjä ja muusikko.

<< Sulje

Lue lisää >>

Hallitus voi kokoustaa jämptisti ja ylläpitää silti rentoa keskustelukulttuuria.

Kaikilla on aina olevinaan kiire ja parempaakin tekemistä. Taloyhtiön hallituksen kokouksiin ei kannata käyttää enempää aikaa kuin on tarpeen asioiden avoimeen käsittelyyn. Liian tiukka ja puheenvuoroja rajoittava puheenjohtaja voi kuitenkin estää tärkeitä keskusteluja.

Kokoustekniikka on luotu sitä varten, että osallistujilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Sen hallitseminen on tärkeää, jotta siitä osaa tarpeen tullen myös joustaa ilman että demokratia kärsii.

Jaana Laakkonen Jyväskylän Yliopiston Kielikeskuksesta neuvoo sopimaan vaikka etukäteen, millaista kokouskäytäntöä aiotaan vastaisuudessa noudattaa: jämptiä vai vähän epämuodollisempaa.
Puheenjohtaja ja isännöitsijä valmistelevat kokoukset yhdessä. Osallistujien ajan säästämiseksi asiat tulee valmistella hyvin ja hyvissä ajoin ennen kokousta. Näin päätettävien asioiden vaihtoehdot on selvitetty, ja jäsenet saavat tarpeelliset tiedot jo esityslistassa.

Hyvä puheenjohtaja vie peruskokouksen läpi ripeästi, päätökset syntyvät nopeasti ja hallituksen jäsenet ymmärtävät, mitä on päätetty. Tärkeät ja kiireelliset asiat tulee käsitellä ensin ja jättää tupakantumppi- ja lemmikkieläinkiistat muihin mahdollisesti esille tuleviin asioihin kokouksen lopuksi.

Jos tuntuu, että kokoustekniikka äänestyskäytäntöineen ei ole jäsenille tuttua, voi sitä varten järjestää parituntisen koulutustilaisuuden. Opeista on hyötyä myös työelämässä ja järjestötoiminnassa.

Lue lisää Kotitalo-lehden numerosta 3/2011, joka ilmestyy 19. huhtikuuta 2011.

<< Sulje

Lue lisää >>

Toimimaton huolto kirvoitti kommentteja maalis-huhtikuun lukijakyselyssä.

Kotitalo-lehden maalis-huhtikuun lukijakyselyssä selvitettiin, millaisia huoltojärjestelyjä taloyhtiöissä on. Taloyhtiöistä 68,3 prosenttia jättää huoltoyhtiön huoleksi kaikki talotekniikasta lumitöihin. Joka viidennessä taloyhtiössä (20,7 %) asukkaat hoitavat osan, mutta osa huoltotöistä ostetaan ammattilaiselta.

Täysin asukkaiden vastuulla huolto on vain 6,1 prosentissa yhtiöistä. Oma talonmies on suoranainen harvinaisuus eli sellainen on vain 2,4 prosentissa taloyhtiöistä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi tuli esiin malli, jossa huoltoyhtiö hoitaa kaiken muun, mutta lvi-laitteistot tarkastaa erikoisliike kahdesti vuodessa.

Laatua on vaadittava

Avoimien kommenttien perusteella hyvä huolto näyttää tarkoittavan sitä, että huoltopyynnöt hoidetaan heti.

"Huoltoyhtiö on aina hoitanut homman mallikkaasti. Jos esimerkiksi sähkötolppaan ei tule virtaa, puhelinsoitto riittää ja sieltä tulee mies parin tunnin sisällä korjaamaan sen." kirjoittaa eräs vastaajista.

Oma-aloitteisuutta edellytetään, varsinkin jos siitä on sovittu: "Talohuolto hoitaa asiat hyvin, mutta vaatii seurantaa." Siitä ei pidetä, että asioista pitää muistuttaa.

Monessa yhtiössä huollon sopimusta aiotaan päivittää. Osa aikoo vaihtaa liikettä suoraan, osa päivittää vanhaa sopimusta. Uusia tekijöitä tuntuu olevan hankala löytää:

"Kilpailutimme palvelut ja lähetimme noin kymmenen tarjouspyyntöä, joihin tuli vain yksi vastaus. Tällä hetkellä isännöinti ja huoltopalvelut ostetaan samasta yhtiöstä ja tuo tarjous koski vain huoltopalveluja ja oli noin 70 prosenttia kalliimpi kuin nykyinen."

Hyvät talonmiehetkin ovat kiven alla: "Talonmiehen töihin ei löydy tuntiveloituksella tekeviä yrittäjiä"

Kuitenkin hyvin toimivasta palvelusta ollaan valmiita maksamaan: "Asukkaat eivät mistään hinnasta luopuisi talonmiehestä. Kustannuksia toki tulee, mutta jälki on myös kadehdittua."

Kyselyn 82 vastaajasta reilu puolet oli hallituksen puheenjohtajia, loput jäseniä, osakkaita tai isännöitsijöitä.

Vastaa huhtikuun kysymykseen netissä
Vastaa 6. toukokuuta mennessä

<< Sulje

Lue lisää >>

Harmaan talouden hävittämiseksi on tulossa uusia velvoitteita ja valvontakeinoja.

Isännöintiliiton putkiremonttibarometrista käy ilmi, että isännöitsijät törmäävät harmaaseen talouteen putkiremonteissa harvoin. Urakoitsijan rehellisyys ja vastuullisuus ovat heidän mielestään urakoitsijan valinnassa tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpi tekijä.

Tulevaisuudessa talousrikollisuuden toimintamahdollisuuksia kaventavat myös työntekijöiden veronumeron käyttöönotto, tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus maksetuista urakkasummista sekä tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laajentaminen.

Työntekijöiden veronumerokäytäntö on tarkoitus saada voimaan jo ensi vuonna. Veronumerona toimii henkilötunniste kuvallisessa tunnistekortissa, joka on edellytyksenä työmaalle pääsyyn. Saadakseen tunnuksen tulee ulkomaisen työntekijän ilmoittautua maistraatissa ja rekisteröityä Verohallinnon asiakkaaksi.

Rakennusteollisuus RT on osallistunut muutoksia valmistelleeseen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään. Muutosten läpivienti edellyttää RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan rakennusalalta työtä ja taloudellisia panostuksia.

- Muutoksista syntyisi rakennusyrityksille arviolta yhteensä kymmenien miljoonien eurojen kertakustannus ja lähes 50 miljoonan eurojen vuosittaiset kustannukset, Kari muistuttaa.

Tilaajavastuulakia on esitetty muutettavaksi niin, että rakennustyön tilaajan tulee laiminlyöntimaksun uhalla selvittää sopimuskumppaninsa valmiudet hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan.

Työryhmä on ottanut kantaa myös liiketoimintakieltoa koskevan tiedon saannin helpottamiseen ja rakennusalan luvanvaraistamiseen, joita tulee selvittää tarkemmin.

Työryhmän mietintö julkaistaan TEMin sivuilla: Ajankohtaista > Julkaisut > Kilpailukyky

Lue lisää Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla

Isännöintiliiton putkiremonttibarometri

<< Sulje

Lue lisää >>

Kiinteistöpalvelualan parhaita toimintamalleja etsitään nyt ARVOKAS - Palvelusta lisäarvoa -kilpailussa.

Rakennetun ympäristön käyttäjien tarpeet kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siitä syntyy haasteita ja mahdollisuuksia uusille kiinteistöpalveluille. Maaliskuun lopussa käynnistyvässä Arvokas-kilpailussa etsitään kiinteistöpalvelualan parhaita toimintamalleja, ratkaisuja sekä palvelukonsepteja.

- Tehtävänä on ehdottaa jo olemassa olevaa tai kehitteillä olevaa ratkaisua, jolla helpotetaan asukkaiden ja osakkaiden toimintaa, kertoo kiinteistöalan työnantaja- ja toimialajärjestö Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kilpailu on avoin kaikille kiinteistöpalvelujen kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Kilpailuehdotusten viimeinen jättöpäivä on 3.5.2011. Voittajat julkistetaan 17.5.2011 Arvoa arkeen - Kiinteistöpalvelut käyttäjän eduksi -seminaarissa Crowne Plazassa Helsingissä.

Kilpailuehdotusten arvosteluperusteina ovat innovatiivisuus, toimialan imagon nostaminen, energia- tai ympäristötehokkuus sekä kiinteistön omistajien ja käyttäjien motivointi ja kestävän kehityksen tukeminen.

Palvelusta lisäarvoa -kilpailun sivut

<< Sulje

Lue lisää >>

4V-hanke on koonnut hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Neljä V-kirjainta tulevat sanoista: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin.

Hyvät käytännöt liittyvät kasvatuksen, asumisen sekä asukas- ja järjestötoiminnan teemoihin. Ne edistävät kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla. Osaa käytännöistä hanke on ollut mukana toteuttamassa, ja osa on kerätty hankkeen sidosryhmiltä.

Hyvät käytännöt on tarkoitettu toteutettaviksi sellaisinaan, muokattaviksi omiin tarpeisiin sopiviksi tai käytettäviksi ajatusten herättelijänä omaa toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Jokaisesta hyvästä käytännöstä esitellään hankkeen sivuilla ensin tavoitteet ja toimintatavat. Otsikon Kokemuksia alta selviää, miten yksittäiset toimijat ovat soveltaneet käytäntöä omassa toiminnassaan. Lopuksi esitellään käytännön hyödyt kestävän kehityksen kannalta.

Nettiselailun lisäksi kahden sivun pituiset käytännöt voi tulostaa tai tallentaa pdf-tiedostona.

4V-hankkeen hyvät käytännöt

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalo-lehti on julkaissut verkossa video- ja radiojutun, joissa innostetaan osakkaita yhtiökokoukseen.

Katso video tästä

Kuuntele juttu tästä

Asunto-osakeyhtiölaki Facebookissa

Taloyhtiötapahtuma Finlandia-talossa 3.5.2011

Asuntomessut 2012 Tampereella tarjoaa tietoa energiatehokkaasta rakentamisesta ja energiakorjauksesta

Mikä on taloyhtiönne pääasiallinen viestintäkanava? Vastaa Kotitalon huhtikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 4/2011.

Vastaa nyt!

Kotitalo 3/2011 ilmestyy 19. huhtikuuta.

Haitta alentaa vuokraa
Kaikenkarvaiset virkatehtävät - poliisit näkevät asuntoja, joiden kuntoa muut eivät aavistakaan.
Vuosisuunnitelma helposti - poimi vinkit hallituksen työsuunnitelmaan.

Teema: asutaan viihtyisästi
Pois alta, remontti tulee!
Kesäpesti on perinne - nuoren ensimmäinen työpaikka omassa taloyhtiössä
Joka talon energiatietäjä - energiaekspertiksi voi kouluttautua kuka tahansa asukas
Huolto talkoilla vai ostopalveluna?

Ihanan kamala talosauna
Arvokkaat ekovinkit
Asukkaan muistilista: tarkkaile taloa
Piha paratiisissa - tampereella tieto kulkee taloyhtiössä.
Yhteistyön ABC: tehosta kokousta
Mikä isännöinnissä maksaa?
Ei nappia painamalla - isännöitsijäntodistuksessa maksaa vastuu.
Esteellinen ei äänestä
Grillikota yhdistää
Roihuvuori on kaupunkikylä
Vastikeriita aiheutti ryhmävalituksen
Asukas nosteessa

Taloyhtiön putkiremontista kilpailutettiin kaksi erilaista toteutustapaa. Hintaero oli 800 000 euroa.

Paras putkiremonttimenetelmä löytyi helsinkiläisessä As Oy Myllymatkantie 2:ssa huolellisen suunnittelun avulla. 1965 rakennetun kerrostalon putki- ja sähkölinjasaneerauksesta teetettiin kahdet suunnitelmat, joiden pohjalta kilpailutettiin kaksi erilaista toteutustapaa.

Ensimmäinen vaihtoehto oli uusia kaikki käyttövesi- ja viemäriputket. Toinen vaihtoehto oli uusia vain käyttövesiputket ja pinnoittaa viemärit. Kylpyhuoneet päätettiin uusia joka tapauksessa, sillä monet niistä olivat alkuperäisiä ja huonossa kunnossa.

Ylimääräiset suunnitelmat maksoivat noin 30 000 euroa ylimääräistä, mutta vertailu kannatti. Hintaeroa tuli noin 800 000 euroa. Tällä kertaa hintakilpailun voitti perinteinen putkiremontti, ja myös viemärit päätettiin uusia kokonaan.

Hintaeroon tässä taloyhtiössä vaikutti paljon se, että käyttövesiputkien reitti olisi pinnoitusvaihtoehdossa ollut pidempi. Kun viemäritkin uusittiin, vanhat nousuhormit avattiin ja uudet käyttövesiputket voitiin asentaa niihin entisille lyhyemmille reiteilleen.

Kestävätkö elementit?

Talon kylpyhuoneet ovat tehdasvalmisteisia betonielementtejä, jotka on nostettu päällekkäin torniksi. Remontin alussa kukaan ei oikein tiennyt, heikentääkö hormien poraaminen ja rakenteiden purkaminen tornien kantavuutta.

Suunnitelmiin lisättiin tornien tuenta, ja ensimmäinen torni tuettiin. Tutkimusten jälkeen todettiin, että loppuihin ei tukia tarvita.

Katso video: kylpyhuone-elementtejä asennetaan Helsingin Myllypurossa 60-luvulla.

Lue lisää Kotitalo-lehden numerosta 2/2011, joka ilmestyy 8.3.2011.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Sisustuslehtien lukeminen on parhaimmillaan inspiroivaa, mutta pääasiassa masentavaa.

Olen kova harrastamaan. Tai oikeastaan olen kova aloittamaan harrastuksia. Siitä todisteena kellarissa seisoo vaaleanpunainen golfbägi mailoineen, vaatekaapissa akryylimaaleja ja tuhat pensseliä ja kirjahyllystä löytyy laatikko jossa on varmaan neljän sadan euron edestä helmiä ja korulukkoja ja muita tarpeita korujen tekemiseen.

Edellisiin harrastuksiin voidaan lukea myös noin vuosi sitten alkanut sisustusinnostus. Siitä muistona meillä on violetit verhot sekä yksi koristetyyny sohvalla. Kolme muuta koristetyynyä sekä nelisen metriä verhoihin yhteensopivaa violettia kangasta odottavat äitini kaapissa hänen ompelukoneensa vieressä. Ovat odottaneet jo vuoden.

Mikä sai minut aloittamaan tuon onnettomasti kesken jääneen sisustamisen? Läheiseni väittävät, että se johtui uuden lapsen tuomasta pesänrakentamisvietistä. Saattaa olla.

Nyt sisustusinto on kuitenkin alkanut taas puskea pintaan. Olemme muuttamassa, ja aloitamme pian uuden asunnon remontoimisen. On täysin loogista, ja jopa tarpeellista, että kun pitää päättää, mikä seinä revitään ja mikä pystytetään, niin tulee ajatelleeksi myös sitä, mihin kohtaan aikoo sohvan laittaa.

Niinpä olen lainannut syksyn ja talven aikana hissukseen kirjastosta sisustuskirjoja ja jopa tilannut yhden sisustuslehden. Viime viikonloppuna tajusin, että kirpputorilta löytää pari vuotta vanhoja sisustuslehtiä todella halvalla.

Nyt olohuoneemme uusin sisustuselementti on sohvan vieressä nököttävä puolen metrin korkuinen värikäs lehtipino. (Se ei kyllä sointuisi ollenkaan niihin väreihin, joiden olohuoneessamme olisi tarkoitus vallita).

Sisustuslehtien lukeminen on parhaimmillaan inspiroivaa, mutta pääasiassa masentavaa. Sieltä saattaa keksiä hyviä ideoita ja oppia näppäriä vinkkejä, mutta pääasiassa minä vain ahdistuneena katselen vuoroin omaa olohuonettani, vuoroin lehden aukeamaa.

Missä noiden ihmisten kaikki tavarat ovat?! Ja miksi heillä ei ole missään muita hedelmiä kuin jokaisessa huoneessa kulho sitruunoita?

Avotakkaperheillä ei ikinä pilkistä eteisen oven takaa pyykinkuivaustelinettä tai silityslautaa. Heillä ei ikinä seiso jossain nurkassa vanhaa kuntopyörää tai crosstraineria joka pääasiassa toimittaa vaatepuun virkaa.

Olohuoneemme ei siis vieläkään, tai mahdollisesti ikinä, tule olemaan sävysävyyn. En tosin usko, että niin olisi, vaikka olisin saanut ne tyynyliinat ommeltuakin. Olohuoneen lattia on lelumeri viimeistään vartti sen jälkeen, kun tyttäremme on herännyt. Ruokapöydän tuolien karmeilla roikkuu villatakkia ja pyyheliinaa, ja missään ei ole sitruunakulhoa.

Mutta arvatkaa mitä? Täällä on todella kodikasta. Täällä on ihania muistoja ja paljon rakkautta. Ja onhan minulla tuo lehtikasa ja sisustusvihkoni ja vakaa usko siitä, että saan seuraavan asunnon aikuisemman näköiseksi. Vielä meistä avotakkaperhe tulee.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Hissejä korjataan nyt kiihtyvään tahtiin. Kuopiolaisessa taloyhtiössä vaihdettiin 1960-luvun hissi kokonaan uuteen.

Hissi kaipaa peruskorjausta, jos se kolisee ja pysähtyy ohi kerroksen. Kun varaosiin alkaa tuhraantua tuhansia euroja vuodessa, kannattaa hissin kunto kartoittaa.

Hissin elinkaari voi olla jopa 60 - 70 vuotta, jos sitä huolletaan ja osat vaihdetaan ajoissa. Osien vaihto kuitenkin maksaa. Hissiyhtiö Kone arvioi hissin taloudelliseksi käyttöiäksi 25 - 30 vuotta. Eri aikakausien hissit ovat kuitenkin hyvin erilaisia, joten peruskorjaustarve ilmaantuu eri iässä.

Nyt korjausikään tulevat 1960- ja 70-lukujen hissit. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes laskee, että tällä vuosikymmenellä pitäisi korjata noin 900 hissiä vuodessa. Tällä hetkellä hissejä modernisoidaan 700 kappaleen vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa, että korjausruuhkaa kertyy tuleville vuosille.

Turvallisuuden kantilta katsottuna modernisointia kaipaa Suomessa jopa 80 prosenttia asuintalohisseistä.

Vanhassa kuilussa oli kasvun varaa

Kuopiolaisessa 1960-luvun taloyhtiössä hissi päätettiin korjata lvi-saneerauksen yhteydessä. Koska tarkoitus oli myös parantaa talon esteettömyyttä, hissi päätettiin vaihtaa kokonaan uuteen. Samalla sitä jatkettiin kerroksella sekä ylös että alas. Uudella hissillä pääsee myös ullakolle ja kellarin sisäänkäynnille, jonka luona sijaitsevat autopaikat.

Tässä taloyhtiössä hissin laajennus sujui suhteellisen kivuttomasti. Ylhäällä tilaa saatiin vanhan hissin konehuoneesta, jota uusi ei tarvitse. Kellarissa hissikuilu oli valmiiksi valettu alas asti.

Lue lisää Kotitalo-lehden numerosta 2/2011, joka ilmestyy 8. maaliskuuta 2011.

[Ilmoittajan linkki]
Opas hissin sujuvaan peruskorjaukseen

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalo-lehden helmikuun lukijakysely paljasti, että asuntoyhtiöistä vain vajaa neljännes on tehnyt pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelman. Kolmasosa yhtiöistä kuitenkin suunnittelee sen laatimista lähitulevaisuudessa.

Vastaajista noin 42 prosenttia ilmoitti, että heidän taloyhtiöstään puuttuu strategia, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta. Syyksi epäillään iäkkäiden asukkaiden välinpitämättömyyttä: "Kun itsellä ei ole kummoisempi tulevaisuus edessä, asuntoyhtiön tulevaisuus ei kiinnosta".

Osa kohteista on puolestaan niin uusia, ettei toimintasuunnitelman pohtiminen ole tuntunut vielä ajankohtaiselta.

"Rakennus valmistui lokakuussa 2009. Ensimmäisessä kokouksessa katsoimme, ettei asia ole tarpeellinen", kertoo eräs vastaajista. "Nyt teemme pitkän ajan suunnitelman, sillä monet asiat ja takuut vaativat tarkistuksia."

Tavoitteena velkavapaus

Strategiaan on kirjattu yleensä yhtiön arvot ja kunnostussuunnitelmat. "Korjaukset on ryhmitelty siten, että esimerkiksi pesut ja maalaukset sovitetaan samalle kertaa."

Papereihin on merkitty tavoite siitä, että asuntojen hinnat vastaisivat alueen hintatasoa. Lisäksi on tärkeää säilyttää taloudellinen riippumattomuus. "Vieraaseen pääomaan turvaudutaan vain suurissa korjaus- ja kunnossapitohankkeissa."

Sitoutumiskammo suututtaa

Hallituksen jäseniltä edellytetään hyvää motivaatiota ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Valitettavasti se ei kuitenkaan aina toteudu."Hallitukset ovat sitoutuneet huonosti tavoitteisiin", kirjoittaa eräs vastaajista.

Johtoa moititaan myös huonosta tiedonkulusta ja muutosvastaisuudesta: "Mikään ei saa maksaa ja korottaa vastikkeita."
Viivi Pietiläinen

Maaliskuun kysymys: Miten taloyhtiönne huolto on järjestetty?
Vastaa kyselyyn tästä 1. huhtikuuta 2011 mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on vaakalaudalla. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus hylätään. Tämä tarkoittaisi, että taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat eivät edelleenkään pysty puuttumaan tehokkaasti pysäköintiongelmiinsa.

Lakiehdotuksen mukaan kiinteistön omistaja tai haltija voisi valvoa pysäköintiä alueellaan. Valvontaoikeuden voisi myös siirtää muulle henkilölle.

Luvattomasta pysäköinnistä omistaja voisi veloittaa enintään vastaavan alueen parkkisakkoa vastaavan valvontamaksun, kunhan pysäköinnin ehdot olisivat yksiselitteiset ja näkyvästi esillä. Rästimaksuja voisi periä käräjäoikeudessa.

Lain oli tarkoitus tulla voimaan ensi syksynä.

Kiinteistöalan järjestöt Isännöintiliitto, RAKLI, Kiinteistöliitto ja Vuokralaiset VKL vastustavat lakiehdotuksen hylkäämistä. Luvaton pysäköinti on kasvava ongelma, jota julkinen pysäköinninvalvonta ei ole pystynyt hillitsemään yksityisillä tonteilla.

Taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat tarvitsevat oikeuden valvoa pysäköintiä itse tai käyttää valvontayritystä. Ilman selkeää lainsäädäntöä valvontamaksun määrästä ja siitä, missä tapauksissa ja miten sitä saa periä, käytäntö villiintyy.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat loka - joulukuussa 3,9 prosenttia verrattuna vuoden 2009 vastaavaan aikaan. Rahanmeno kiihtyy, sillä vuotta aiemmin hinnat nousivat vain 2,1 prosenttia.

Eniten ylläpidossa kallistui energia. Kevyen polttoöljyn hinta nousi 31,4 prosenttia ja käyttösähkön 8,4 prosenttia. Asunto-osakeyhtiöiden ylläpitokustannuksista lämmityksen osuus on noin neljännes ja sähkön noin 4,5 prosenttia.

Talojen energiankulutusta kannattaa seurata vähintään kuukausittain, sanoo energia-asiantuntija Matti Hellgrén Talokeskuksesta. Seurannalla saadaan esiin vikoja, joita ei aistein voi havaita.

"Kaukolämmön siirrin voi vuotaa, säätölaitteissa voi olla vikoja tai sitten kiinteistössä on jäänyt laittamatta sulanapitolämmitys pois päältä silloin kun sitä ei tarvita."

Katso Kotitalo-lehden numerosta 2/2011, mistä talo vuotaa lämpöä.

Tilastolähde: Tilastokeskus, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Pelastuslaki edellyttää yli viiden asunnon taloyhtiöiltä pelastussuunnitelmaa. Siinä nimetään turvallisuushenkilöstö, joka välittää ohjeet asukkaille ja auttaa hätätilanteessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottaa taloyhtiöiden pelastusvastaavia tarkistamaan, että suunnitelmassa on ohjeet myös erilaisten yhteiskunnallisten häiriöiden varalle.

Naapuriapu on tärkeää poikkeustilanteissa, kuten laajan sähkökatkon aikana. Jos lämmitys katkeaa, vesijohdot on saatava pidettyä auki ja asukkaita ohjeistettava pitämään ikkunat ja ovet kiinni. Ruokaa ja polttoainetta voi olla vaikea saada, jos maksupäätteet sammuvat.

Taloyhtiöstä on hyvä kartoittaa yksin asuvat vanhukset ja henkilöt, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua. Asukkaat kannattaa ohjeistaa pysymään sähkökatkon aikana pois hissistä ja mahdollisten maahan pudonneiden sähköjohtojen läheltä.

Sähkökatkon varalta pelastussuunnitelmassa on tärkeää huomioida myös, miten viestintä varmistetaan. Saadaanko matkapuhelimiin tarvittaessa lisävirtaa ja onko radioihin pattereita?

<< Sulje

Lue lisää >>

Kattojen lumikuormavaroitukset

Millainen sijoitus on vuokra-asunto? Lue tutkimus

Oikeusministeriön tietopaketti yhtiöjärjestyksestä ja sen muutostarpeesta

Kirjanpitolautakunnan yleisohje asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Valmistaudu yhtiökokoukseen videoiden avulla

Miten taloyhtiönne huolto on järjestetty? Vastaa Kotitalon maaliskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 3/2011.

Vastaa nyt!

Määrätietoiset tyytyväisiä isännöintiin
Alf Rehn: unohda söpöily
Putkiremonttibarometri 2011: harmaa talous kuihtuu

Teema: tavoitetta korjaamiseen ja arvo nousuun
Pinta vai putki?
Visioi kotitalosi tulevaisuus
Parvekkeen uusi elämä
Arvo nousee putkiremontista
Vaikutus asunnon hintaan tutkittiin ensi kertaa.

Talo ei jäähdy seinistä
Asukkaan huoltovastuu
Erilainen yhteisö: oululainen taloyhtiö valikoi asukkaansa.
Yhteistyön ABC: uusi osakas talon tavoille
Pakko paikata: suunnitelmallisuus palkitaan vastikkeessa
Nyt lähtee lämäri! Oma luistelukenttä pihalla
Parempi hissi
Hissien korjausvelka kasvaa
Remontille huoltosopimus?

Rakennustavat ja arkkitehtuuri ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aika on paljastanut eri aikakausien tyypilliset ongelmat.

Jugend-tyylisiä ja muita vanhoja kerrostaloja arvostetaan. 1930- ja 1940-lukujen taloissa on tyypillisesti sileäksi rapattu julkisivu. Ikkunoita jakaa keskeltä pystykarmi. Monen vanhan talon ongelma on kuitenkin huonosti eristetty yläpohja, minkä vuoksi ylimmät kerrokset kärsivät kylmyydestä.

Sotien jälkeen rakennusmateriaaleista oli pulaa. 1940- ja 1950-lukujen taloissa asunnot ovat pieniä ja tila on käytetty tarkkaan hyödyksi. 1960-luvulla katto loiveni jopa tasakatoksi asti. Etenkin 50- ja 60-lukujen taloissa on kylmäsiltoja, vesivuotoja ja puutteellisia tuuletusrakoja. Saumateräkset ja kannakkeet ruostuvat, ja lämmöneristys on huono.

Asumistottumukset ovat muuttuneet. Monissa vanhoissa taloissa kylpyammeet on korvattu suihkulla, ja nykyään on tavallista kuivattaa pyykkiä omassa kylpyhuoneessa. Tätä ei ajateltu 1950-luvulla, kun talojen kosteuseristyksiä ja ilmanvaihtoa suunniteltiin.

1980-luvun julkisivut rapautuvat

Betonielementtitalojen ulkokuoren raudoitteet kärsivät korroosiosta ja rapauttavat pintaa 1970-80-lukujen taloissa. Ikkunanpuitteissa käytettiin huonompaa puuta kuin aiemmin. Myös tumma kuultokäsittely on haurastuttanut karmeja.

Monissa 1980-luvun taloissa tiilikuoren taakse ei ole muuratessa jätetty riittävää ilmarakoa. Julkisivut rapautuvat, ja ulkoseinissä paljon käytetty klinkkeripinta irtoaa.

Suomen Talokeskuksen osastopäällikön Harri Mäkisen mukaan kunnollinen huolto- ja kunnossapitosuunnitelma tarvitaan jo uuteen taloon. Esimerkiksi tasakatot ovat herkkiä vesivaurioille, jos niitä ei puhdisteta ja huolleta säännöllisesti. Kustannukset pysyvät hanskassa, kun kaikkia raskaita korjauksia ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa.

Lue lisää Kotitalo-lehden 1. numerosta, joka ilmestyy 1. helmikuuta. Lehdessä on myös viimehetken ohjeet taloyhtiön hallituksen kunnossapitotarveselvityksen laadintaan.

<< Sulje

Lue lisää >>

Anna Kauppi

Berliiniä koetteli jo joulun alla katastrofaalinen talvi. Lehtiotsikoita lainatakseni kaupunki oli lumikaaoksen ja siperialaisen kylmyyden kourissa. Junat jäivät raiteille, lentokoneet kentille. Autot seisoivat parkissa hankeen hautautuneina, ja jalankulkijat luistelivat eteenpäin minkä taisivat.

Lunta oli nilkkaan asti ja pakkasasteita viisi.

Sopivasti ennen lumisateita kaupunki rukkasi katujen kunnossapitolakia. Vastuu pihojen ja jalkakäytävien lumenluonnista ja hiekoituksesta sälytettiin kokonaan kiinteistönomistajille, kun ennen kiinteistönomistajat saattoivat siirtää vastuun työhön palkkaamilleen firmoille.

Lumet on luotava kello 7 ja 22 välillä saman tien lumisateen lakattua. Hutiloijaa odottaa jopa kymppitonnin rikemaksu.

Ehkä siksi minunkin kerrostaloni edessä rivakka kolmikko putsasi jalkakäytävän joka aamu - oli yöllä sitten satanut uutta lunta tai ei. Tehoryhmää johti lumilinkoa työntävä roteva setä. Perässä kulki kaksi honteloa apulaista, jotka harjasivat jäljelle jääneitä lumenrippeitä kuin mestaruuslupaukset curling-kisoissa. Työ viimeisteltiin runsaalla hiekoituksella.

Lopputuloksena syntyi kapea polku, jota pitkin väki talsi peräkanaa kuin ne kuuluisat köyhän talon porsaat. Vastaantulijoiden kohdalla teki tiukkaa.

Tätä kirjoittaessa lumi on sulanut ainakin toistaiseksi, mutta väki kulkee yhä peräkkäin. Nyt väistellään lumen alta paljastuneita koirankakkakasoja, uudenvuodenrakettien jämiä ja joulukuusia. Viimeksi mainitut on Berliinissä nimittäin lupa heittää tammikuussa kadulle.

Koko kirjavan kokoelman kerää talteen kaupungin puhtaanapitolaitos. Jahka ehtii. Naapurien kanssa on ollut puhuttavaa, kun ensin piti päivitellä liukkautta ja toivoa lumen sulamista, sittemmin manata kaameaa sotkua ja kaivata valkeaa talvea takaisin.

Kastanienalleella asukkaat ovat perustaneet protestiliikkeen katunsa puolesta. Kyse ei kuitenkaan ole lumenluonnista, puhtaanapidosta eikä missään tapauksessa kadun kunnostamisesta. Päinvastoin, asukkaat ja liikkeenomistajat haluavat suojella vanhoja mukulakiviä ja irvistäviä, DDR:n aikaisia betonilaattoja. He haluavat levittää baarien vanhat sohvat myös ensi kesänä jalkakäytävälle ja sissiviljellä orvokkeja puiden juurella.

Kaupunki on päättänyt korvata idyllin tasaisella kiveyksellä, kukkaistutuksilla ja parkkipaikoilla. Huhutaan, että jopa Saksan metallimusiikin kuningasyhtye Rammstein esiintyisi seuraavassa kunnostustöiden vastaisessa mielenosoituksessa.

Berliiniläiset ovat tunnettuja muutoshaluttomuudestaan. Tuttua ja totuttua halutaan suojella, olipa kyse sitten kadusta, talosta tai ikkunan alla kasvavasta lehmuksesta.

Odottelen seuraavaksi kansanliikettä vanhan kunnon talonmiehen puolesta. Naapuritalossani on vielä sellainen. Talon edusta on ollut koko talven puhdas ja lumeton.

<< Sulje

Lue lisää >>

Turkulaisessa taloyhtiössä pohdittiin asukkaiden kesken, miten energiakustannuksia voisi karsia. Säästöideoita löytyi useita.

Eräs eläkeläisrouva ehdotti, että joskus voitaisiin laittaa ruokaa yhdessä. Kerran viikossa voitaisiin kokoontua jonkun keittiöön, eikä tarvitsisi lämmittää kuin yksi uuni. Samalla yksin asuvat tapaisivat toisiaan.

Porraskäytävien lämmitystä säädettiin pienemmälle. Ennen patterit olivat niin kuumat, ettei niihin voinut koskea.

Joku ehdotti myös, että asuntoja viilennettäisiin. Asunto-osakeyhtiö Sairashuoneenkatu 14:n hallituksen puheenjohtajan Mika Artesolan mielestä se ei kannata, sillä varsinkin iäkkäät ihmiset palelevat helposti.

Isännöitsijä Satu Virta Isännöintimestarit Oy:stä selvitti, mitä taloyhtiö voisi säästää valaistusta säätelevillä liiketunnistimilla. Suhteessa säästöihin hankintahinta, 800 euroa, oli kuitenkin liian paljon. Turhaa loisteputken polttamista voi välttää jokainen itse kun miettii, milloin valoja oikeasti tarvitsee.

Kullan kallis kylmiö

Viime syksynä taloyhtiö osallistui vielä Pieniä tekoja -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli löytää lisää energiansäästökohteita.

Paikallinen energiayhtiö teki talossa energiakatselmuksen. Joulukuussa yhtiökokous sai pohdittavakseen, voisiko taloyhtiön toisesta kylmiöhuoneesta luopua. Toisen kylmiön komerot voisi jakaa puoliksi, jolloin kaikille riittäisi vielä oma kylmätila.

Lue lisää Kotitalo-lehden 1. numerosta, joka ilmestyy 1. helmikuuta.

Pieniä tekoja -hankkeen kotisivut

<< Sulje

Lue lisää >>

Joulu-tammikuussa kysyimme Kotitalo-lehden verkkosivujen kävijöiltä, miten heidän taloyhtiössään varaudutaan tulevia remontteja varten. Vastaajista 43,6 prosenttia ruksi vaihtoehdon "kerätään korjausvastiketta" ja 15,4 prosenttia: "kerätään korotettua hoitovastiketta". Myös ylimääräisten hoitovastikkeiden kerääminen mainittiin kommenteissa.

Vain pari prosenttia vastasi, että taloyhtiössä on erikseen sovittu jokaisen säästävän itse. Avoimista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että osakkaiden ainakin oletetaan säästävän itse tulevia remontteja varten:

"Huolellisesti suunnitellen ja ajoissa osakkaita informoiden. Pankista lainaa tarpeen mukaan."

Erään vastaajan mukaan osakkaat suhtautuvat ennakkoon maksettaviin vastikkeisiin usein penseästi siksi, että he pelkäävät, että säästöt jäävät taloyhtiöön, jos he myyvät asuntonsa ennen remonttia pois.

Tieto ei kulje

Noin 23 prosenttia kertoi, että remontteihin ei joko varauduta mitenkään tai he eivät osanneet sanoa, miten. Kyseessä saattaa olla huono tiedonkulku, kuten eräs vastaaja kirjoittaa:

"Tietoa piakkoin tulevista remonteista ei uskalleta viestittää kaikille osakkaille."

Uuden lain vaatima ennakointi näkyy kuitenkin monissa "muulla tavoin" vastanneiden kirjoituksissa. Remontteihin varaudutaan pitkällä aikavälillä tekemällä kuntokartoitus tai korjausohjelma. Tässä vaiheessa kaikki osakkaat saadaan vielä mukaan päättämään rahoitustavasta:

"Yhtiökokouksessa päätetään korjauskohteet ja maksutapa myös"

Vasta huomisen huoli?

Verkkokysely kirvoitti vastaajat kommentoimaan korjauksiin varautumista monelta kantilta. Vastauksista paistaa tyytymättömyys niin asukkaiden passiivisuuteen kuin hallituksen lyhytnäköisyyteen:

"Tämän päivän nuoret ei ymmärrä kuinka tärkeää olisi osallistua kiinteistönsä asioiden hoitoon."

"Valitettavan usein pesutuvan moppi on hallituksen kokouksissa esillä. Energiatehokkuusasioita tai muita vastaavia pitkäkestoisia ratkaisuja ei haluta pohtia kunnolla."
Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa oli hallituksen puheenjohtajia tai jäseniä, loput osakkaita ja isännöitsijöitä.

Helmikuun kysymys: Onko taloyhtiöllänne strategia eli pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelma?
Vastaa kyselyyn tästä 18. helmikuuta 2011 mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Suomalaiset ovat Euroopan unionin toiseksi tyytyväisimpiä maassaan tarjolla oleviin kiinteistöpalveluihin. Tämä selviää EU:n viime vuonna tehdystä kuluttajatutkimuksesta.

Kuluttajien tyytyväisyyttä kuvaava luku on Suomessa 74,4. Arvosana koostuu neljästä osasta. Kuluttajilta tiedusteltiin, miten helppoa eri tarjoajien palveluja on vertailla, luottavatko kuluttajat siihen, että yritykset noudattavat lakia ja ohjeita, ovatko he kohdanneet ongelmia tai valittaneet palvelusta ja miten hyvin palvelu vastaa heidän odotuksiaan.

Koko EU:n ja Norjan keskimääräinen tyytyväisyysluku oli tutkimuksessa 68,1. Vain Malta yltää tuloksissa Suomen edelle. Kaikkein tyytymättömimpiä kiinteistöpalveluihinsa ovat itävaltalaiset, joiden vastaava luku on 61,6. Viron kiinteistöpalvelut ylsivät tutkimuksessa sijalle 8 ja Ruotsin sijalle 11.

Tutkimuksessa vertailtiin yhteensä viittäkymmentä eri tuoteryhmää ja palvelua vihanneksista lakipalveluihin 27 EU-massa sekä Norjassa.

Consumer Market Monitoring Survey (2010)

<< Sulje

Lue lisää >>

Sähkön hinta nousi vuoden alussa siirtomaksujen ja sähköverojen nousun takia. Sähkökuluja voi yrittää karsia kilpailuttamalla sähkösopimuksen joko yksin tai yhdessä muiden ostajien kanssa.

Energiamarkkinaviraston mukaan myyjän vaihtamisesta koituva säästö on kuitenkin pienentynyt, koska sähkön tarjoushinnat ovat nousseet toimitusvelvollisuushintoja jyrkemmin. Runsaalla puolella sähköverkkoalueista ulkopuolisen toimittajan tarjoushinta oli vielä tammikuussa paikallisen myyjän niin sanottua toimitusvelvollista listahintaa halvempi.

Tilastokeskuksen mukaan sähkön ja kaasun osuus asunto-osakeyhtiön hoitokuluista on yhteensä vajaa viisi prosenttia.

Jopa 70 prosenttia nuorista uskoo, että omistusasuminen kannattaa aina. Omistusasumisen suosio on kasvanut 18 - 29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.

Ympäristöministeriön Omaa kotia etsimässä - nuorten asuminen 2010 -tutkimuksen yli 25-vuotiaisssa vastaajissa on omistusasukkaita jo enemmän kuin vuokra-asukkaita. Edellisen kerran tutkimus tehtiin 2005. Lähes kaikki omistusasunnon ostavat nuoret hankkivat sen velaksi.

Puolet haluaa vaikuttaa asuinympäristönsä suunnitteluun, mutta käytännössä asukastoimintaan osallistuu paljon harvempi. Tutkijoiden mukaan motivaation herättävät epäkohdat ja se, että niihin pystyy tosiasiassa vaikuttamaan tarjotuilla keinoilla.

Pientaloissa asuvat nuoret ovat hanakampia säästämään energiaa kuin kerros- ja rivitaloissa asuvat. Vajaa 40 prosenttia kerros- ja rivitaloasujista säästää lämmintä suihkuvettä säästääkseen energiaa, omakotiasujista yli puolet. Pientaloasukas näkee lämmityskustannukset suoraan omassa laskussaan, kun taas kerrostaloissa ne häviävät yhtiövastikkeeseen.

Asumishuolia nuorilla on jonkin verran vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Yli 80 prosentilla tulot riittävät asumismenoihin erittäin tai melko hyvin. Asunnon hankintaa vaikeuttavat kuitenkin liian korkea vuokrataso ja kova kilpailu asunnoista.

Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen 2010

<< Sulje

Lue lisää >>

Ympäristöministeriön uutta Korjaustieto.fi-verkkopalvelua pääsee jo kokeilemaan. www.korjaustieto.fi

Korjausrakentamisen tulevaisuuspäivässä on luvassa esittelyjä oikeista meneillään olevista hankkeista.
Korjausrakentaminen 11 2.2.2011

Kätevä kerrostaloasukkaan asumisopas (Helsingin kaupunki)

Onko taloyhtiöllänne strategia eli pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelma? Vastaa Kotitalon helmikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 2/2011.

Vastaa nyt!

Kotitalo entistä tuhdimpi
Naapurit lauloivat oopperan - Putkiremonttiooppera on entisten naapurusten yhteinen projekti.
Jää voitetaan ennakoinnilla - taloyhtiö on vastuussa putoavan lumen tuhoista.

Teema: kustannukset haltuun
Talo kertoo ajastaan
Valvonta vai vahingonkorvaus? - oikeustapaus: putkirikko kävi kalliiksi.
Vastiketta nolla - tamperelaisyhtiön osakkaat saivat ilmaisen putkiremontin.
Sama hankinta, eri hinta - joskus ostokulut voi jakaa tasan.

Energiansäästö kysyy asennetta - kylmävaraston suosio säilyy.
5 väitettä osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta
Vastuu yhdistää - Järvenpäässä häiriköt on pantu yhdessä kuriin.
Yhteistyön ABC: osakas ei maksa turhaa valvontaa
Kun kaikki ei mene putkeen - remontti viivästyy, mikä avuksi?
Viiden vuoden selvitys - kunnossapitotarveselvityksen ohjeet ja malli
Taistelu parkkipaikoista - 3 tapaa hallinnoida paikkoja
Huono ilma vai hometta?

Tilaa Kotitalo-lehti!

Remonttilainatarjoukseen vaikuttavat taloyhtiön vanhat velat. Rakennusten kunto vaikuttaa rahan hintaan eri pankeissa eri tavalla.

Taloyhtiön velkaisuus kiinnostaa pankkeja eniten, kun ne tarjoavat taloyhtiölle lainaa. Myös vastikkeiden suuruus ja mahdolliset vuokrarästit vaikuttavat siihen, millä hinnalla taloyhtiö voi saada rahaa.

Eri pankit suhtautuvat eri painoarvolla siihen, missä kunnossa taloyhtiön rakennukset ovat. Joissakin pankeissa heikkokaan kunto ei vaikuta lainan saantiin. Toiset pankinjohtajat päättelevät korjaushistoriasta paljonkin.

- Kunto on tärkeä tekijä, se vaikuttaa suoraan vakuuden arvoon ja kuvastaa myös omistajien tapaa hoitaa omaisuuttaan pitkäjänteisesti, pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Keskuksesta sanoo.

Kertynyt korjausvelka heijastuu asuntokauppojen toteutuneisiin neliöhintoihin. Lainanantajat seuraavat hintoja, sillä niistäkin voi päätellä jotain vakuuden arvosta. Pankki voi puuttua taloyhtiön remonttihankkeen ajoitukseen tai mitoitukseen, jos uusille vakuuksille on niukasti tilaa.

Taloyhtiölainojen marginaalit laskeneet

Pankkien taloyhtiöiltä veloittamat lainamarginaalit ovat laskeneet reilusti. Vielä runsas vuosi sitten viitekorkoon lisättävät marginaalit olivat kahden prosentin luokkaa. Nyt lainaa saa jopa alle prosentin marginaalilla.

Kotitalo-lehti pyysi kolmelta pankilta tarjoukset kahdelle kuvitteelliselle asunto-osakeyhtiölle, jotka suunnittelevat miljoonan euron peruskorjausta. Vertailutaulukko on Kotitalon 8. numerossa, joka ilmestyy 8. joulukuuta.

Lehdessä pureudutaan myös taloyhtiön budjettiin ja vastikkeisiin. Tarjolla on myös vinkkejä, mitä tehdä, kun hallitukseen ei saada tarpeeksi jäseniä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Kävin ystävättäreni kanssa kahvilla viime viikolla, ja hän pyysi minua sen jälkeen mukaansa katsomaan asuntoa. Hän on 30 ja oli ostamassa ensimmäistä omaa kotiaan. Jo on aikakin, sanoin. Hän kertoi asunnosta, ja tyrmäsin idean heti.

Kävin ystävättäreni kanssa kahvilla viime viikolla, ja hän pyysi minua sen jälkeen mukaansa katsomaan asuntoa. Hän on 30 ja oli ostamassa ensimmäistä omaa kotiaan. Jo on aikakin, sanoin. Hän kertoi asunnosta, ja tyrmäsin idean heti. Oli se miten hieno tahansa ja millaisella asuinalueella hyvänsä, niin ei kukaan järkevä ihminen voi maksaa asunnosta yli 7 000 euroa neliöltä. Olin väärässä, sillä hän osti sen.

Tietysti koti oli hieno, mutta se sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa, aivan katutasossa. Helsingin keskustassa se on aika merkittävä tekijä asumisviihtyisyyden (ja jälleenmyyntiarvon) kannalta, vaikka ikkunat olisivatkin pihalle päin. Mutta pinnat kiilsivät uutuuttaan, ja kylpyhuone ja sauna olivat vasta remontoituja.

En oikeastaan yllättynyt ystävättäreni päätöksestä. Juuri tuollainen hän on. Ihmissuhteissa hän rakastuu mieheen palavasti ja salamannopeasti sekä tekee suunnattomia sitoutumispäätöksiä, miettimättä seuraamuksia. Yleensä suhteet kuolevat omaan mahdottomuuteensa, kun pari oppii tuntemaan toisensa.

Ryhdyin ajattelemaan asiaa tarkemmin ja huomasin, että ihmisen tavat ostaa asunto ja etsiä kumppani ovat hyvin samankaltaisia. Naisiin tämä ainakin pätee, mutta olen kyllä valmis myöntämään, että teoria ei pidä paikkaansa miesten kohdalla. Miehet ovat tällaiselle varmaankin liian johdonmukaisia.

Moni nainen hakee kumppanikseen miestä, joka olisi pääpiirteittään oikean lainen (oikea ikä, asuinpaikkakunta ja työpaikka) ja kun on löytänyt hänet, ryhtyy muuttamaan häntä. Ei ole ennenkuulumatonta, että nainen hissukseen alkaa ostaa miehelle uusia vaatteita, hieman hienovaraisesti ohjaa tapaamaan haluamiaan uusia ihmisiä, varaa ajan parturiin ja niin edelleen.

Tämä nainen etsii todennäköisesti asunnokseen remonttikohdetta. Siinä sijainti, koko ja taloyhtiö ovat oikeat, ja kaikki muu laitetaankin uusiksi. Hän haluaa siirtää seiniä, poistaa huoneita, muuttaa järjestystä ja lisätä saunan. Joskus eteen tulee kantava seinä. Parisuhteen kantava seinä on se, kun mies ei suostukaan luopumaan jostakin vanhasta tavastaan. Silloin testataan parisuhteen tulevaisuus. Jos nainen kykenee tekemään kompromissin ja hyväksymään kantavan seinän, suhteella on mahdollisuus.

Toiset taas etsivät täydellistä asuntoa. He haluavat kävellä sisään näyttöön ja kokea rakkautta ensisilmäyksellä. He haluavat kuulla, kuinka enkelikuoro laulaa hallelujaa ja valo täyttää asunnon samalla tavalla kuin elokuvien rakkauskohtauksissa. Nämä naiset ovat siitä huolimatta realistisia. Asunnosta ehkä puuttuu vaatehuone tai katossa on pienen pieni särö tai jokin muu pieni asia ei aivan täsmää suunnitelmien kanssa, mutta sen kanssa voi elää. Nämä naiset eivät myöskään tahdo ryhtyä muuttamaan partnereitaan. He ymmärtävät, ettei täydellistä ihmistä olekaan, mutta pitää löytää se, jonka epätäydellisyydet ovat sellaisia, joiden kanssa voi elää.

Minä löysin aikoinaan täydellisen asunnon. Vain parvekkeen parvekelasit puuttuivat, mutta sen kanssa voi elää. Myöhemmin kuvioihin tuli se mieskin. Hän kannattaa Jypiä eikä HIFK:ta, mutta senkin kanssa voi elää.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Talon koko elinkaaren aikana syntyvistä korjauskustannuksista voidaan säästää jopa kolmasosa.

Kemiläisen vuonna 1967 rakennetun taloyhtiön asunnoista voi pyytää keskimääräistä parempaa hintaa. Se johtuu siitä, että yhtiössä on onnistuttu pitämään paikat kunnossa ja hoitovastike kurissa.

Asunto Oy Kemin Säästökuusessa toimitaan nimen mukaisesti: säästetään, mutta ei väärästä paikasta. Yhtiön kaksi kerrostaloa ovat niin sanotusti korjausiässä, mutta suurin osa isoista korjauksista on jo tehty.

Öljylämmityksestä luovuttiin, kun taloyhtiö oli 14-vuotias. Katot on kunnostettu ja maalattu, elementtisaumat tiivistetty ja ulkoseinät maalattu. Ikkunat olisivat kestäneet vielä jonkin aikaa, mutta ne päätettiin kuitenkin uusia 32-vuotiaina. Remontti kannatti, sillä melu pysyy paremmin ulkona ja lämpö sisällä.

Lämmityslasku merkitsee pohjoisessa paljon, Isännöitsijä Ritva Avila Avara Isännöinnistä kertoo. Hän tietää jopa 40-vuotiaita taloja, joissa ei vielä ole tehty mitään. Pelkkä hoitovastike voi olla miltei 40 prosenttia alueen keskitasoa korkeampi.

Viimeksi Säästökuusessa myllättiin piha. Talojen perustukset eristettiin, ja muun muassa pihan valaistusta parannettiin. Seuraavana jonossa ovat putkiremontti ja porraskäytävien maalaus. Tyhjilleen jääneen pannuhuoneen ehostus uuteen käyttötarkoitukseen saa vielä odottaa.

Taloyhtiölle käyttö- ja huolto-ohjeet

Kun korjaukset suunnitellaan ja ennakoidaan hyvin, niiden yhteenlasketuista kustannuksista voi säästää jopa kolmanneksen talon elinkaaren aikana, sanoo rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä

- Jos kiinteistön kuntoa ei tunneta, rahat voivat korjauksessa mennä hukkaan, hän sanoo.

Sen lisäksi, että hallitus tekee lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen, taloyhtiölle kannattaa Laitisen mukaan laatia kunnossapitosuunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohje. Suunnitelma kannatta perustaa kuntoarvioon, ja hallituksen on huolehdittava, että sitä hyödynnetään myös käytännössä.

Lue Kotitalon 8. numerosta, mikä taloyhtiön papereissa kertoo yhtiön kunnosta. Lehti ilmestyy 8. joulukuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Rakentamisen hyvän laadun määritelmä on kiinni määrittelijästä. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatua vain yleisen edun näkökulmasta. Näin kertoo Oulun yliopistossa marraskuussa tarkastettu väitöskirjatutkimus.

Asiakkaat odottavat laadulta kuitenkin muutakin kuin määrätyn verran vesieristettä.

- Pitäytyminen perinteisissä toimintamalleissa, joita ohjaavat säädökset ja määräykset, ei tämän päivän toiminnanohjauksessa ja asiakassuhteissa enää riitä, Tutkija Ensio Saarenpää kirjoittaa väitöskirjassaan.

Rakennusmääräykset eivät esimerkiksi vaadi, että asiakkaan tarpeita ennakoitaisiin, tai että valmista tulisi täsmälleen oikeaan aikaan. Määräykset eivät puutu siihen, miten asiakkaan itse kokemaan laatuun pitäisi suhtautua. Nämä jäävät rakennusalan yritysten päätettäviksi.

Parhaiten rakennusmääräykset vastaavat yleistä laatukäsitystä turvallisuuden, terveellisyyden ja ympäristövaikutusten osalta. Määräykset ottavat huomioon myös avoimuuden, virheettömyyden ja vastuullisuuden.

Väitöskirja Rakentamisen hyvä laatu

<< Sulje

Lue lisää >>

Kysyimme marraskuussa Kotitalon lukijoilta, miten kauas tulevaisuuteen taloyhtiön korjausohjelma ulottuu. Korjausohjelmalla tarkoitetaan yhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa, joka sisältää arviot remonttien toteutusajankohdista ja kustannuksista.

Verkkokyselyyn vastanneista 27 prosenttia kertoi, että korjausohjelma on tehty kymmeneksi tai useammaksi vuodeksi. Yleisin vastaus oli kuitenkin 5-9 vuotta (39 prosentissa yhtiöistä). Lyhyempi, 1-4 vuoden korjausohjelma oli 16 prosentissa lukijoiden taloyhtiöistä. Kaikissa lukijoiden taloyhtiöissä korjausohjelman tekoa vähintäänkin harkitaan.

Edelläkävijätaloyhtiöiden osakkaat tyytyväisiä

Kommenttikenttään kertoi tarinansa useammankin edelläkävijäyhtiön päättäjä tai osakas.

"Osakkaat ovat sitoutuneet korjaussuunnitelmiin, ja isoinkin remontti (2Me) on hyväksytty yksimielisesti ilman äänestystä yhtiökokouksissa", kirjoittaa lukija talosta, jonka ensimmäinen korjausohjelma laadittiin vuonna 1977.

Suunnitelmallisissa yhtiöissä korjausohjelmaa on päivitetty säännöllisesti. Useimmat ovat kokeneet tarvitsevansa ulkopuolisen asiantuntijan apua.

Suunnitelman tärkeys korostuu vanhoissa taloissa, joissa korjattavaa on paljon. Osakkaat pitävät tärkeänä, että korjausohjelma antaa tietoa asunnon ostajille. Eräs lukija lähes satavuotiaasta talosta kertoo, että talon idylli houkuttelee uusia asukkaita, vaikka korjattavaa on jatkuvasti.

"Toivomme, että myyjät sekä kiinteistövälittäjät antavat aina ajantasaista tietoa kiinteistöön kohdistuvista korjaustarpeista."

Joulukuun kysymys:
Miten taloyhtiössänne varaudutaan tulevia remontteja varten?
Vastaa kyselyyn tästä 10. tammikuuta 2011 mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin lokakuussa teettämän kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei tiedä, missä lähin väestönsuoja sijaitsee. Moni on myös epävarma siitä, milloin suojaan pitäisi lähteä: 65 prosenttia vastasi tietävänsä. Tiedot väestönsuojista ovat heikentyneet, sillä kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 62 ja 80 prosenttia.
Kyselyyn vastasi tuhat 17 - 79-vuotiasta.

Suomessa on väestönsuojia asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Kerrostaloilla voi olla oma tai usean talon yhteinen suoja, josta vastaa nimetty väestösuojahoitaja.

Yleisiä suojia on vain suurimmissa kaupungeissa. Yhteensä paikkoja on vajaalle 4 miljoonalle ihmiselle. Tällä hetkellä määräykset edellyttävät rakennuksen omistajaa rakentamaan väestönsuojan uudisrakentamisen yhteydessä, jos talo on pinta-alaltaan yli 600 neliömetriä. SPEKin kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista jatkaisi väestönsuojien rakentamista.

Poimi Kotitalon 8. numerosta ideoita, mihin kaikkeen tyhjillään olevaa väestönsuojaa tai muuta taloyhtiön yhteistilaa voi käyttää. Lehti ilmestyy 8. joulukuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Pääkaupunkiseudulla tehdään laajempia putkiremontteja kuin muualla maassa. Kylpyhuoneiden vedeneristystyöt sisältyvät putkiremontin kustannuksiin pääkaupunkiseudulla noin 66 prosentissa putkiremontteja. Muualla maassa vedeneristykset tehdään vain 40 prosentissa remontteja, Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri kertoo.

Pääkaupunkiseudulla remontoidaan putkia paljon 1960 - 70-lukujen suurissa kerrostalolähiöissä. Viemärit useimmiten uusitaan, jolloin myös kylpyhuoneiden lattiat avataan.

Pienillä paikkakunnilla on enemmän rivitaloja, joiden asukkaat eivät halua maksaa kylpyhuoneremontista ennen kuin on pakko, tekninen isännöitsijä Raimo Wagner Hämeenlinnan Realia Isännöinnistä arvelee.

- Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat kovempia kuin muualla. Ehkä ihmiset mieltävät, että korjaukset kannattaa tehdä perusteellisemmin.

Vedeneristys uusiksi yhä harvemmin

Barometrin mukaan pinnoitus- ja sujutustekniikat kuitenkin yleistyvät pääkaupunkiseudulla, ja kylpyhuoneita korjataan yhä harvemmin. Nykyvaatimusten mukaisia vedeneristyksiä on tehty vasta kymmenisen vuotta. Sitä vanhempien kylpyhuoneiden eristäminen jää odottamaan osakkaan omaa kylpyhuoneremonttia.

Järjestyksessä neljäs barometrikysely tehtiin loka-marraskuun vaihteessa. Siihen vastasi 890 hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä sekä 290 isännöitsijää.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lista remonteista, jotka pitää ilmoittaa taloyhtiölle

Kotiremontin valvonnan kohtuullinen kustannus

Remontti-ilmoitus kuukautta ennen

Kuopion asuntomessujen 2010 kohteet on koottu kuvapankkiin.

Miten taloyhtiössänne varaudutaan tulevia remontteja varten? Vastaa Kotitalon joulu-tammikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 1/2011, joka ilmestyy 1.2.2011.

Vastaa nyt!

Tiedonkulun puutteet paljastuvat, kun jotakin yllättävää tapahtuu. Mitä enemmän taloyhtiössä tiedotetaan, sen parempi.

Viime talven lumisuus toi monessa taloyhtiössä esiin viestinnän puutteita. Mediassa kohistiin, miten lumitaakka rikkoo katot ja voi aiheuttaa mittavat vahingot. Huolestuneet asukkaat ruuhkauttivat isännöinnin puhelinlinjat.

Hätäisimmät kiipesivät itse katolle ilman turvavaljaita, vaikka ammattilainen oli tulossa apuun seuraavana päivänä. Yhdellä asukastiedotteella olisi selvitty.

Realia Isännöinnin brand manager Eija Miehola vertaa taloyhtiötä työpaikkaan. Työntekijöiden täytyy tietää, mitä yrityksessä tapahtuu. Samoin taloyhtiön asukkaiden ja osakkaiden täytyy olla perillä yhtiön asioista.

Hallituksen ja isännöinnin tulisi Mieholan mukaan sopia, kuka tiedottaa asukkaita ja osakkaita mistäkin asiasta.

Selkeä tiedotus remontista rauhoittaa

Turkulaisen Asunto-osakeyhtiö Stoltinmajan julkisivuremontissa tiedotukseen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Asukkaita ei ole jätetty korvakuulon varaan senkään jälkeen, kun remontti keväällä esiteltiin asukaskokouksessa.

Urakalle on perustettu omat nettisivut, joita päivittää viestintään erikoistunut projektitiedottaja. Hän pitää huolta, että vastuuhenkilöiden yhteystiedot, aikataulut ja uutiset urakan etenemisestä ovat ajan tasalla.

Vahanen-yhtiöissä työskentelevä projektitiedottaja Minna Mustonen muistuttaa, että perinteiset kanavat, kuten ilmoitustaulut ovat edelleen välttämättömiä. Kaikilla ei ole nettiä.

Olet mitä viestit

Yhteisöviestinnän periaatteiden mukaan taloyhtiön tiedotuksen tärkein kohderyhmä ovat asukkaat ja osakkaat. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åbergin mukaan viestintää on kuitenkin ajateltava kokonaisuutena.

Myös ulkopuolisia kiinnostaa, mitä taloyhtiöön kuuluu. Se mitä taloyhtiön edustajat sanovat tai jättävät sanomatta muodostaa pikku hiljaa yhtiölle maineen, aivan kuten yrityksillekin.

Mitä pitää sanoa, kun media kyselee taloyhtiöstä? Lue lisää taloyhtiön viestinnästä Kotitalon numerosta 7/2010.

<< Sulje

Lue lisää >>

Salla Korpela

Ankeita asuinalueita ja tympeitä taloja katsellessa tulee helposti huokaisseeksi, miten kauneudentajuttomia arkkitehdit ovat.

Ankeita asuinalueita ja tympeitä taloja katsellessa tulee helposti huokaisseeksi, miten kauneudentajuttomia arkkitehdit ovat. Ihan rikollista, miten vähän he välittävät ihmisten toiveista ja haaveista!

Otetaanpa keskimääräinen arkkitehtiopintoihin pyrkivä nuori. Hän on ollut koulussa välkky, pärjännyt matemaattisissa aineissa ja hänen taitonsa on huomattu kuvataidetunneilla. Hän hellii haavetta taideammatista, josta voisi saada vakituiset tulot. Pää on täynnä ajatuksia tyylistä, jolla hän vielä säväyttää koko maailman!

Nuori onnistuu pääsykokeissa ja hän aloittaa opinnot. Tiedot ja taidot karttuvat ja niiden myötä itseluottamus. Bonuksena hän saa viettää hauskaa teekkarielämää. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

Ennen pitkää arkkitehtimme valmistuu. Jos sattuu olemaan lama, parasta mitä hän voi saada valmistujaislahjakseen, on lentolippu Dubaihin. Sen lähempää ei nimittäin töitä löydy. Jos taas Suomessa rakennetaan, hän saa jalkansa jonkun arkkitehtitoimiston ovenrakoon. Tuntipalkalla aluksi, mutta hyvä niinkin, koska tässä välissä hän on tullut perustaneeksi perheen.

Toimiston johtoporras hankkii suunnittelutehtäviä, kun onnistuu voittamaan tarjouskilpailuja. Toki tarjousten vertailussa laatu ja luotettavuuskin painavat, mutta se puoli hoidetaan vanhempien kollegoiden suhteilla. Tarjousten edullisuus perustuu siihen, että arkkitehtimme tuntimäärä on laskettu minimiin.

Niinpä hän pakertaa ahkerasti, usein monta projektia yhtä aikaa. Työnsä ohjenuorana hänellä ovat kaavamääräykset ja hyllymetri erilaisia normeja, määräyksiä ja standardeja.

Ylimpänä imperatiivina on rakennuksen tilaajan eli kaupallisen grynderin määräämä kustannustavoite. Sen puitteissa taloja rakennetaan vakioelementeistä ja muista teollisista standardituotteista. Asuntojen keittiöt ja kylpyhuoneet tilataan tukuissa, yksinkertaisimmalla mallilla, eikä yksityiskohtiin käytetä yhtään ylimääräistä aikaa. Jos asunnon ostaja haluaa jotain muuta, grynderi saa sitten laskuttaa mukavasti ekstraa.

Lopullisten asiakkaiden - siis asukkaiden - kanssa arkkitehtimme ei joudu eikä pääse tekemisiin luultavasti koskaan, ellei iltapuhteinaan suunnittele jollekin tutulle mökkiä tai omakotitaloa. Muutama kollega voi onnistua voittamaan julkisrakennuksen tai kirkon suunnittelukilpailun ja päästä siinä käyttämään luovuuttaan vapaammin, mutta se on yhtä harvinaista kuin orkesterimuusikon nouseminen solistiksi.

Vuodet vierivät. Joskus illan hämärinä tunteina arkkitehtimme huokaa, että ei sen näin pitänyt mennä. Mutta ei auta - perheellisen on pakko paiskia töitä, kun niitä on.

Jos välit työkavereihin säilyvät, ennen pitkää arkkitehdista tulee toimistonsa osakas. Leipä levenee, mutta kaikella todennäköisyydellä hän edelleen sommittelee taloiksi standardeja, määräyksiä ja kustannussäästöjä. Säväyttävästä tyylistä hän näkee korkeintaan unia ja herää aamulla tunteeseen, että sielu on ikään kuin irti ruumiista.

Kun seuraavan kerran näkökenttään sattuu ankea rakennettu ympäristö, ei kannata suunnitella arkkitehdin ampumista. Hän on luultavasti kuitenkin yrittänyt parhaansa siinä perin ahtaassa raossa, joka hänelle on rakennusteollisuuden suurten voimien puristuksessa jäänyt.

Kirjoittaja Salla Korpela rakennuttaa unelmiensa asunto-osakeyhtiötä Helsinkiin yhdessä muiden tulevien asukkaiden kanssa.

<< Sulje

Lue lisää >>

Oikealla takan käytöllä voi säästää energialaskussa. Katso asiantuntijan vinkit.

Takkaa polttamalla voi säästää pienten talojen energialaskussa. Motivan johtavan asiantuntijan Tapio Jalon mukaan viikoittaisella varaavan takan käytöllä säästö on jopa 5-10 prosenttia eli yhden megawattitunnin luokkaa.

Lämmitystehoon vaikuttaa, miten takkaa käytetään. Puiden pitää olla puhtaita ja kuivia. Pesä täytyy täyttää niin, että puiden päälle jää tyhjää tilaa vielä puolet tulisijan tilavuudesta.

Liekki on kuumempi kuin savu. Jos kasan sytyttää alta, päällimmäisiin puihin varastoitunut energia pääsee turhaan savuna ilmaan. Päältä sytyttämällä kaikki kaasu leimahtaa, ja savuakin syntyy vähemmän.

Ei roinaa takan reunalle

Tulisija kuumenee myös ulkopuolelta. Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK) huomauttaa, että takan päällä ei saisi säilyttää mitään. Esimerkiksi takan reunalla lämpenevä kynttilä voi notkistua ja pudota lattialle.

Varaavaa takkaa ei pidä polttaa kolmea pesää enempää kerrallaan. Liian pitkään kuumentaminen voi aiheuttaa vaarallisia halkeamia. Avotakka ei kuumene yhtä paljon, mutta ei myöskään lämmitä yhtä paljon.

Leino muistuttaa myös, että tulisijan tyypistä riippumatta pesän ympärillä pitää olla riittävän suuri palosuojus.

Omistaja vastaa nuohoamisesta

Paloturvallisuus varmistetaan säännöllisellä nuohouksella. Pelastuslain mukaan tulisijat pitää nuohota kerran vuodessa, ja nuohouksesta vastaa omistaja.

Asunto-osakeyhtiössä takat ja uunit ovat osakkaan vastuulla. Hormit taas kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuuseen. Kummatkin on nuohottava, joten varminta on, jos hallitus huolehtii säännöllisen nuohouksen tilaamisesta.

Nuohousvastuusta pääsee vain hitsaamalla luukut umpeen ja raportoimalla viranomaiselle, että takka ei ole enää käytössä.

Tapaus nuohousasetuksen tulkinnasta kerrostaloyhtiössä

Vastuu osakkaiden rakennuttamista takoista

<< Sulje

Lue lisää >>

Vuonna 2050 Suomi on maailman paras rakennettu ympäristö. Näin linjaa asuntoministeri Jan Vapaavuoren, Sitran ja Tekesin kokoon kutsuma ERA17-työryhmä. Ryhmä listaa yhteensä 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi.

Taloyhtiöt ja isännöinti ovat muutoksen keskeisiä moottoreita. Yksi työryhmän ehdotuksista on, että talojen käyttö- ja kiinteistöpalveluihin kehitetään kaikille alan toimijoille tarkoitettu sertifiointijärjestelmä. Näin kuluttajien on helppo valita palveluntuottajista ekologisimmat.

Asuintaloissa isännöitsijä on ikään kuin energiaviisauden portinvartija. Isännöintiin on työryhmän mukaan kehitettävä uusia palveluja ja toimintatapoja.

- Jotkut isännöintiyritykset ovat jo kehittäneet palveluita tälle alueelle, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo.

Esimerkiksi REIM Group tarjoaa taloyhtiöille neuvontaa, kiinteistökatselmuksia,, sähkönhankintaa sekä kaukolämmön perusmaksuselvityksiä Reim Green -nimisenä tuotepakettina. Energiaselvitykset ja kulutusseuranta kuuluvat monien isännöintiyritysten palveluihin.

Kiinteistöhuollon puolella muun muassa L&T on kouluttanut huoltohenkilöstöään energiatehokkaaseen kiinteistönhoitoon.

Kaurasen mukaan Isännöintiliitto on asiassa liikkeellä. Isännöintiyrityksille on tulossa työpajoja, joissa ne pääsevät kehittämään uusia energiatehokkuuspalveluja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Ekotehokkuuden pitäisi ratkaista

ERA17-työryhmä suosittaa myös, että kiinteistöjen omistajat ottaisivat hankintojen elinkaarikustannukset huomioon jo päätösvaiheessa. Tulevaisuudessa ekologisuus ratkaisee asiakassuhteissa. Sen vuoksi talojen käyttäjät, kuten asukkaat, pitäisi entistä enemmän ottaa mukaan päätöksentekoon.

Työryhmän mukaan ekologisuudesta pitäisi palkita. Energiatehokkuudella saatavat säästöt ja sen kustannukset pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti maksajien, käyttäjien ja palvelujen tuottajien kesken.

Toimenpidelistalla on myös kaikkien rakennusten ympäristöluokittelu. Ammattimaisille kiinteistönomistajille aiotaan pystyttää päästökaupan kaltainen järjestelmä.

www.era17.fi

Isännöintiliitto

<< Sulje

Lue lisää >>

Lokakuun lukijakysymys kuului, kuka tiedottaa taloyhtiönne asioista asukkaille ja osakkaille. Saapuneiden 104 vastauksen perusteella 64 prosentissa taloyhtiöstä tiedotusvastuussa on isännöitsijä tai joku isännöintiyrityksen työntekijä.

Hallituksen puheenjohtaja tiedottaa 22 prosentissa yhtiöistä, ja 6 prosentissa asukastiedotusta hoitaa joku muu hallituksen jäsen.

Avointen vastausten mukaan tavallisimmat tavat kertoa yhtiön asioista asukkaille ovat edelleen paperiset kirjeet ja ilmoitustaulut. Rinnalle ovat nousseet sähköposti ja taloyhtiöiden nettisivut, mutta pelkän sähköisen tiedotuksen ei vielä uskota tavoittavan kaikkia.
Myös henkilökohtaiset yhteydet, kuten "pihaturinat" ja asukaskokoukset ovat käytössä, tekstiviestejä ja soittoja unohtamatta.

Taloyhtiön tiedotuksesta sovittava

Monet vastaajat täydensivät, että tiedotuksen hoitavat isännöinti ja hallitus yhdessä. Hallitus päättää, mitä asioita asukkaille halutaan kertoa, ja isännöitsijä huolehtii jakelusta ja tietojen oikeellisuudesta.

"Asia pitäisi sopia joko taloyhtiön johdossa tai isännöintisopimuksessa", eräs vastaaja kirjoittaa.

Myös kustannukset mietityttävät:

"Tiedotteen laatiminen on työlästä puuhaa ja vie joskus paljonkin aikaa. Jos tiedottamisesta ei haluta maksaa, voi puheenjohtaja hoitaa homman."

Joissakin yhtiöissä on sovittu isännöinnin kanssa, kuinka monta tiedotetta talossa halutaan vuosittain antaa. Pari yhtiötä on perustanut oman lehtisen, jota joko isännöitsijä tai joku hallituksen jäsen toimittaa.

Marraskuun kysymys: Miten kauas tulevaisuuteen ulottuu yhtiönne korjausohjelma (taloyhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelma, joka sisältää arviot remonttien toteutusajankohdista ja kustannuksista)?

Vastaa kyselyyn tästä 21. marraskuuta mennessä

<< Sulje

Lue lisää >>

Suomen hallitus on hyväksynyt pysäköinninvalvontaa koskevan lain uudistusesityksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011.

Yksityisellä alueella esimerkiksi taloyhtiö saisi oikeuden valvoa alueensa pysäköintiä. Oikeuden voisi myös siirtää luotettavalle toimijalle. Yksityisen pysäköinninvalvojan tulisi tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle.

Uudessa laissa viranomaisen määräämä parkkisakko nousisi 10 - 50 eurosta 20 - 80 euroon. Jos auto on ollut väärällä paikalla yli kaksi vuorokautta, pysäköinninvalvoja voisi laittaa siihen rengaslukon.

Yksityinen valvoja ei saisi määrätä pysäköintivirhemaksua, mutta parkkivirheestä saisi veloittaa valvontamaksun. Se saisi olla korkeintaan yhtä suuri kuin vastaavan alueen pysäköintivirhemaksu. Myös rengaslukon asennusta tai auton siirtoa olisi pyydettävä viranomaisilta.

Maksurästien perimiseksi taloyhtiön olisi nostettava kanne käräjäoikeudessa.

Taloyhtiön alueen pysäköintisäännöt pitäisi ilmoittaa selkeillä ja yksiselitteisillä liikennemerkeillä ja tekstikilvillä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Taloyhtiö voi ohjata asumista kestävään suuntaan ainakin kahdeksalla eri tavalla. Suomen luonnonsuojeluliitto on koonnut nettisivuilleen listan asioita, joilla sekä kerros- että rivitaloyhtiöiden hallitukset voivat vaikuttaa asumistottumuksiin.

Esimerkiksi autoilua voi vähentää perustamalla polkupyörille turvallisen suojan, johon pääsee helposti. Autopaikkojen todelliset kustannukset rakentamisesta ylläpitoon pitäisi laskuttaa kokonaan niiden käyttäjiltä. Kunnon lajitteluasema kannustaa lajittelemaan jätteet oikein.

Energian ja veden säästämiseksi listalla mainitaan myös huoneistokohtaiset vesimittarit, lämmitysjärjestelmän perussäätö ja lämpötilan säätö. Tiloja, joita käytetään vain läpikulkuun, ei kannata pitää huoneenlämpöisinä.

Jo pelkällä tiedotuksella voi saada paljon aikaan. Jos täydellistä jätepistettä ei pystytä järjestämään, taloyhtiön hallitus voi tarjota asukkaille tietoa, missä lähimmät kierrätyspaikat sijaitsevat. Samoin tavaranlainausringit pyörivät tehokkaasti vain ahkeran tiedotuksen avulla.

Kestävän asumisen teesit taloyhtiöille

<< Sulje

Lue lisää >>

Kodin paloturvaopas

Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui alkusyksystä

Toteutuneiden asuntokauppojen hinnat

Helsinkiläisten rakennuspiirustukset löytyvät nyt verkosta.

Miten kauas tulevaisuuteen ulottuu yhtiönne korjausohjelma? Vastaa Kotitalon marraskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 8/2010, joka ilmestyy 8.12.2010

Vastaa nyt!

Mitä isännöinniltä oikeastaan odotetaan? Kotitalo teki kyselykierroksen.

Isännöinti muuttuu paitsi lakien, myös asiakkaiden odotusten muuttuessa. Kotitalo-lehti haastatteli kokeneita asunto-osakeyhtiön puheenjohtajia ja kysyi, mitä he isännöinniltä toivovat.

Kävi ilmi, että taloyhtiön puheenjohtajan näkökulmasta kaikki asukkaat ovat isännöinnin asiakkaita, ainakin jollakin tasolla. Kaikki puheenjohtajat painottivat, että tiedottaminen on tärkeää. Heitä painaa huoli, että hallitukseen ei saada riittävästi uusia jäseniä.

Hämeenlinnalainen Jouko Eskola toimii puheenjohtajana kahden kerrostalon yhtiössä. Kokemusta tehtävästä on 40 vuotta. Hän on pannut merkille, että taloyhtiön hallituksen velvoitteet ja vastuut lisääntyvät. Hyvä isännöitsijä pitää osaamisensa ajan vaatimusten tasalla, hän tuumii.

Asiantunteva apu saatava helposti

Harri Lankinen Lappeenrannasta uskoo, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö korostuu entisestään. Kolmivuotiaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja toivoo isännöinnistä etenkin asiantuntevaa tukea talousasioihin, sopimuksiin ja lakien tulkintaan. Avun pitäisi olla hyvin hallituksen tavoitettavissa.

Isännöitsijä voisi kiinnittää huomiota myös siihen, että keskustelu asukkaiden kanssa pysyisi yllä yhtiökokousten ulkopuolellakin. Näin tuumii seinäjokelainen Erkki Yli-Hakala 22 huoneiston kerrostaloyhtiöstä. Yhtiön isännöintiyritys on välittänyt asukkaille myös ikkunoiden pesupalvelua.

Yhteinen toimintamalli ja koulutusta

Hyvinkäällä Niko Kesseli on luotsannut 28-vuotiasta taloyhtiötä toistakymmentä vuotta. Hän pitää taloyhtiön hallitusta isännöinnin pääasiakkaana. Asukkaathan valitsevat hallituksen itseään edustamaan, ja hallitus valitsee isännöitsijän.

Kesselin mielestä on hyvä, jos isännöintiyritys on luonut kaikille isännöitsijöilleen yhtenäiset toimintamallit. Myös taloyhtiöiden tiedottamiseen voisi kehittää yhden mallin, jonka isännöitstijä voisi opettaa hallitusten jäsenille. Näin jokaisen ei tarvitisis keksiä omaa linjaa. Kesseli on tyytyväinen, että ainakin hänen yhtiönsä isännöintiyritys järjestää hallitusten jäsenille koulutusta.

Lue Kotitalon numerosta 6/2010, mitä muuta isännöinnissä tapahtuu.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Luulen, että suomenkielen pelottavin sana on putkiremontti. Kun sen ensimmäistä kertaa näkee papereissa, sen perässä yleensä lukee "5 - 7 vuoden sisällä". Silloin se tekee vain hieman levottomaksi. Kun sana taas putkahtaa esiin, onkin ajankohta jo "lähivuosina". Ennen kuin arvaatkaan, sanaan liittyy jo päätösesitys eikä enää pelkkä tiedonanto. Hankesuunnitelma onkin toteutettu, ja urakoitsijaa valitaan. Silloin iskee hätäännys, huoli ja joissain tapauksissa hysteria (Herrajumala joudumme asumaan äitini luona puoli vuotta!).

Jos joku ilmiö Suomessa tarvitsisi nyt imagonkohotuksen, niin putkiremontti. Jos yritys olisi yhtä huonossa ja pelottavassa maineessa kuin putkiremontti, olisi töihin valjastettu viestintäkonsultit, mainostoimistot ja ties mitkä imagoavustajat. Tosin jos pelkkä firman nimen näkeminen aiheuttaisi ahdistuskohtauksen, saattaisi olla pörssikurssi jo sellaisessa alakenossa, että mainoskampanjan eurot varmaan menisivät kankkulan kaivoon.

Itselläni tämä pelätty tapahtuma on osumassa kohdalle aika pian. Viime viikolla istuin yhtiökokouksessa valitsemassa urakoitsijaa. En halunnut mennä kokoukseen täysin valmistautumattomana, joten yritin tehdä hieman taustaselvitystä internetissä. Se alkoi lupaavasti. Googlaamalla löysin netistä artikkelin "Putkiremontti voi onnistua" mutta kun klikkasin sitä, siinä luki, että kohdetta ei voi näyttää. Pelkäsin että se uumoilee tulevaisuutta. Onnistunutta putkiremonttia ei voi näyttää, koska sitä ei ole.

Jokaisella tuntemallani ihmisellä on kauhutarina putkiremontista. Ne saavat saneerauksen partaalla elävän myös paniikin partaalle. Yksi kertoo, miten remontoijat lähtivätkin kahden kuukauden kesälomalle kesken kaiken. Toisella on dramaattisia kokemuksia vauvan vaipanvaihdosta kellarin väliaikaisvessassa, kolmas pelottelee kertomalla laajoista vesivahingoista. Mutta sitten, vihdoin! Käpyläläinen ystävättäreni tulee kylään. Hän kuuntelee hetken tilitystäni, huitaisee kädellään ja sanoo: "Pyh! Putkiremppa meni ihan älyttömän helposti. Sai itse valita, minkälaisen pytyn halusi, ja kaikki tapahtui ajallaan ja tosi hyvänlaatuisesti!". Ehkä minä tähän pieneen toivonsäteeseen voin ripustautua, kun evakkoelämä anoppilassa alkaa tuskastuttaa.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Ilkivalta on pieni mutta työläs riesa. Kiinteistövakuutuksen hintaan rikosriski ei vaikuta, mutta tihutöiltä voi silti yrittää suojautua.

Vilkas liikenne, talon kulmalla kulkureitti tai puisto. Tällaisilla paikoilla tehdään eniten ilkivaltaa. Ikkunoita ja irtainta rikotaan, nurkkiin virtsataan, ja seiniin ilmestyy töhryjä.

Vanhempi konstaapeli Harri Soininen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että toisinaan vierekkäisistä taloista vain toinen joutuu kohteeksi, ja toinen saa olla rauhassa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että talon avaimia on päätynyt väärille teille tai ovikoodi on joutunut vääriin käsiin.

Ilkivalta on kustannuksiltaan taloyhtiölle pieni, mutta työläs riesa. Töhryjen poisto ei ylitä edes vakuutuksen omavastuusummaa, mutta tilattava ja maksettava se on.

Rikosriski ei nosta maksuja

Taloyhtiön alttius rikoksille ei vaikuta yleensä vakuutusmaksuihin, ainakaan virallisesti. Kaikista vakuutuskorvauksista vain pieni osa johtuu rikoksista, useimmiten särjetyistä ikkunoista.

Vakuutusyhtiöön ilmoitettujen rikosvahinkojen suuruus oli vakuutusmeklariyhtiö Colemontin mukaan viime vuonna keskimäärin 1500 euroa. Korvaussummat ovat pieniä verrattuna esimerkiksi vuotovahinkoihin, joita on 70 prosenttia kiinteistöjen vahingoista.

Rikosriskiä voi yrittää pienentää esimerkiksi lisäämällä vartiointia tai valvontakameroita. Ilkivallan taloyhtiölle aiheuttamiin kustannuksiin nähden ne ovat kalliita. Punnittavaksi jää harmin hinta.

Kotitalon numerossa 6/2010 käydään läpi, mitkä seikat vaikuttavat taloyhtiön rikosriskiin.

<< Sulje

Lue lisää >>

Ympäristöministeriö käynnisti syyskuun lopussa mittavan taistelun kosteus- ja homeongelmia vastaan. Tavoite on juurruttaa peruskorjaamiseen entistä ennakoivampi ja huolellisempi kulttuuri.

Muun muassa huollon puute aiheuttaa kosteusongelmia. Siksi erityisesti omistajat halutaan opettaa käyttämään talojaan oikein ja ennakoiden.

- Omistaja on vastuussa siitä, että talo on terveellinen ja kunnossa. Oli se sitten valtio, kunta, yksityinen taloyhtiö tai omakotiasuja, sanoo talkoopäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä.

Raha ilman tietoa on turhaa

Luvassa on oppia ja tiedotusta, jotta taloyhtiöihin osattaisiin tilata oikeanlaisia tutkimuksia ja päteviä korjaajia.

Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastopäällikkö, ylijohtaja Helena Säteri muistuttaa, että kiinteistön omistajalle on rahallisesti edullisempaa korjata ajoissa kuin odottaa, että ongelmia syntyy.

- Meillä on jo hyvää näyttöä valtion puolelta. Senaatti kiinteistöt on oivaltanut tämän.

Valtion kiinteistöt toimivat talkoissa koekaniineina. Parhaat käytännöt lanseerataan niiden perusteella muille kiinteistönomistajille.
Rahaa ei taloyhtiöille ole tästä ohjelmasta luvassa. Sen sijaan korjausavustusten käyttöä aiotaan alkaa valvoa entistä tarkemmin.

- Jos valtio antaa rahaa korjaamiseen, niin korjaus ei tämän hankkeen jälkeen saa enää epäonnistua, Juhani Pirinen sanoo.

Vuoteen 2014 mennessä uudistetaan myös kuntoarvioijien koulutus ja tarkistetaan rakennusmääräyksiä. Myös korjaajat laitetaan koulun penkille.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon syyskuun lukijakysymys kartoitti, miten tiuhaan isännöintisopimuksia päivitetään. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti, että isännöintisopimus on päivitetty viimeksi tänä vuonna.

Noin joka kuudes tiesi sopimuksen päivitetyn joskus ennen vuotta 2007. Joka neljäs totesi, että sopimusta ei ole päivitetty.

Aloitteen isännöintisopimuksen päivittämiseen teki joko hallitus tai isännöintiyritys. Vaikka kysymyksessä puhuttiin päivittämisestä, moni kertoi, että isännöinti oli kilpailutettu kokonaan uudelle toimijalle. Vaihdolla haettiin usein entistä aktiivisempaa isännöitsijää, joka sopisi paremmin asukkaiden tarpeisiin.

Se että sopimusta ei ole tarkistettu lainkaan, näyttää johtuvan siitä, että asioihin ollaan hiljaisen tyytyväisiä. Moni vastaaja kertoi, että asiaa ei ole kummemmin ajateltu tai se ei ole tullut mieleen.

Vaikka isännöintisopimusta ei olisi muuten tarvetta päivittää, on kuitenkin hyvä tarkistaa, että uuden asunto-osakeyhtiölain tuomien lisävelvoitteiden hoitamisesta on sovittu. Muun muassa remonttirekisterin ja korjausohjelman ylläpito ovat asioita, jotka vaativat paljon paperitöitä, huolellisuutta ja kunnon tietojärjestelmät. Ne on yksinkertaisinta jättää isännöinnin hoidettaviksi, ja siksi niistä tulee myös sopia kirjallisesti.

Lokakuun kysymys kuuluu: kuka teillä vastaa taloyhtiön asioiden tiedottamisesta osakkaille ja asukkaille? Vastaa kyselyyn tästä 22. lokakuuta mennessä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin 4,7 prosenttia vuodesta 2008. Kerrostaloissa kustannukset kirivät jopa 8,9 prosenttia.

Kerrostalojen suurimmat kustannuserät korjaaminen ja lämmitys jatkoivat kasvuaan vauhdilla. Kerrostaloyhtiöiden korjauskulut lisääntyivät 18 prosenttia ja lämmityskulut 11 prosenttia. Korjausten osuus kerrostalojen hoitokuluista on 26 ja lämmityksen 24 prosenttia.

Keskimäärin asunto-osakeyhtiöiden hoito maksoi viime vuonna 3,34 euroa asuinneliöltä kuukaudessa. Kustannukset katettiin pääosin hoitovastikkeilla. Kerrostalojen hoitovastikkeet vesimaksu mukaan lukien olivat keskimäärin 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa ja rivitaloyhtiöiden 2,39 euroa.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Lokakuun 1. voimaan astuneen tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty asuinyhteisöjen yhteisissä sisätiloissa. Näitä ovat esimerkiksi rappukäytävät, saunat ja kerhotila.

Taloyhtiö voi kieltää savuttelun myös yhteisesti hallittavilla ulkoalueilla, kuten lasten leikkipaikoilla ja yhteisillä parvekkeilla. Osakkaiden hallinnassa oleviin tiloihin ja alueisiin kieltoa ei voi ulottaa, vaikka savu niistä kulkeutuisikin häiritsemään muita.

Kerro tupakkakiellosta selkeästi

Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että kielto on selvästi merkitty. Kulkijoiden täytyy voida havaita kielto-opasteet heti sisään tullessaan. Sama koskee ulkoalueita. Mahdollisen tupakkakiellon täytyy näkyä säällä kuin säällä.

Kieltoa rikkovan saa poistaa tiloista, jos se on kohtuudella mahdollista. Väkisin ei hallituksen jäsen voi savuttelijaa häätää rapusta. Muita keinoja ovat ilmoitus poliisille ja huomautuksen antaminen.

Luvaton savuttelija saa sakot

Jos joku rikkoo kieltoa yhä uudestaan hallituksen tai isännöitsijän huomautuksista huolimatta, tuomio on sakkoja tupakkarikkomuksesta.

Jos hallitus tai isännöitsijä sallii tupakoinnin tahallaan tai huolimattomuuttaan, voi heillekin rapsahtaa sakkoja suojaamistoimenpiteiden laiminlyömisestä. Vastuu kiellon riittävästä valvonnasta ja siitä tiedottamisesta on viime kädessä hallituksen.

Valviran ohje tupakointikiellon asettamisesta

Uusi tupakkalaki

<< Sulje

Lue lisää >>

Tulosta osakkaille tarkistuslista remontin ilmoittamisesta.

Mitä isännöinti on? Katso animaatio.

Taistelu kosteus- ja homeongelmia vastaan on alkanut. Sivusto aukeaa lokakuun aikana.

Hehkulamppujen vaihtoehdot

Kuka vastaa taloyhtiössäsi tiedottamisesta osakkaille ja asukkaille. Vastaa Kotitalon lokakuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 7/2010, joka ilmestyy 9.11.2010

Vastaa nyt!

Tilaajan ja tarjoajan välejä voi verrata avioliittoon. Pitkä yhteistyö palveluyrityksen kanssa palkitsee, jos suhdetta osataan hoitaa.

Huoltoyhtiötä tai isännöintifirmaa ei tee mieli vaihtaa joka vuosi. Kilpailutus ja yhteistyökumppanin valinta vievät aikaa. Uusien ihmisten perehdyttäminen taloyhtiöön on investointi, jota ei kannata hukata.

Turkulaisessa asunto-osakeyhtiössä Laivurinkadulla pitkä palvelusuhde on auttanut kuntotarkastuksissa. Asiantuntija löytyi isännöitsijän kautta. Yhtiö on luottanut samaan asiantuntijaan kymmenen vuotta, aina talon valmistumisesta asti.

Tarkastuksia on tarvittu. Etenkin parina ensimmäisenä vuotena asukkaita vaivasivat kosteusongelmat ja äänet.

Vuositarkastuksen tehnyt aluejohtaja Ismo Patrikainen Raksystems Anticimexistä tuntee talon jo niin hyvin, että tietää monen ongelman syyn tutkimatta.

Tilanne on edullinen sekä hänelle että taloyhtiölle. Asuntojen omistajat säästävät kulut, jotka koituisivat uuden yrittäjän penkoessa tietoja. Patrikainen säästää vaivaa.

Isännöitsijä neuvottelee määräalennukset

Turkulaisyhtiö hyödyntää isännöintiyrityksensä verkostoja muissakin ostoissaan. Isännöitsijällä on valmiiksi kilpailutettu asiantuntijayritys, jolta esimerkiksi energiatodistus on helppo tilata kaikille taloyhtiöille.

Isännöintiyritykset kilpailuttavat huolto-, korjaus- ja muita asiantuntijapalveluita niputtamalla taloyhtiöitä isoiksi kokonaisuuksiksi. Säästyy aikaa ja rahaa, kun jokaista taloyhtiön ostosta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen.

Suhdetta pitää piristää

Ostamiskouluttaja, logistiikan professori Aimo Inkiläisen mukaan pitkä kumppanuus ei ole itsetarkoitus. Kummankin osapuolen on hyödyttävä suhteesta.

Pitkässä palvelusuhteessa ongelmat ovat samat kuin avioliitossa, hän vertaa. Suhdetta pitää hoitaa, jotta kumppani jaksaa miellyttää eikä laiskistu. Ongelmat on käsiteltävä heti, ja porkkanat toimivat paremmin kuin keppi.

Lue lisää taloyhtiön ostoista Kotitalon 5. numerosta, joka ilmestyy 14. syyskuuta. Lehdessä pohditaan muun muassa sitä, millainen on sopiva kumppani. Entä mitä on palvelun hyvä laatu ja kuka sen määrittelee?

<< Sulje

Lue lisää >>

Paula Kultanen Ribas

Olen asunut Barcelonassa seitsemän vuotta. Sinä aikana olen joutunut soittamaan hätäsoiton putkimiehelle vähintään neljästi.

Vessojen lattiat tulvivat, koska lattiakaivoja ei tunneta. Kylpyhuoneiden viereiset ja alla olevat huoneet kärsivät homeesta ja muista kosteusvaurioista, sillä kaakelien alle ei laiteta kosteuseristystä. Putkistot eivät toimi, koska ne ovat ahtaita, ikivanhoja, kiemuraisia - ja väärin asennettuja.

Entiseen barcelonalaisasuntooni muutettuani jouduin kutsumaan putkimiehen, sillä suihkusta ei tullut lämmintä vettä, vaikka kaasulämmitin toimi moitteettomasti ja lämmitti ainakin keittiön hanasta tulevan veden. Väänsin suihkun hanan punaiseen päin ja odotin pitkän tovin, sillä joskus veden lämmittämisessä vain kestää. Vesi sen kun kylmeni entisestään.

Soitin vuokraisännälle, joka lupasi tilata jonkun katsomaan suihkua mahdollisimman pian. Kokemuksesta tiesin, että tästä "katsomisesta" menisi vähintään kuukausi siihen, että suihku olisi todella korjattu.

Espanjalaisen remonttimiehen työn kaari kulkee nimittäin lähes poikkeuksetta yhtä hitaasti kuin Spede rautakauppiaana: ensin katsotaan, seuraavalla kerralla otetaan mittoja ja/tai valokuvia ja sitten ilmoitetaan puhelimitse, että tarvittavat työkalut tai varaosat ovat loppu ja uusien tilaaminen vie aikaa.

Viikon kylmällä vedellä suihkuteltuani tilasin siis paikalle putkimiehen keltaisilta sivuilta.

- Kukahan värisokea imbesilli tämän suihkun on asentanut? kuului diagnoosi kylpyhuoneesta.

- Lämmin vesi tulee sinisestä venttiilistä ja kylmä punaisesta. Etkö kokeillut vääntää siniseen päin?

Maksoin siis putkimiehelle tästä yksinkertaisesta tiedosta, joka ei kerta kaikkiaan pälkähtänyt päähäni. Kaiken lisäksi minä sain tuntea olevani se tyhmä ulkomaalainen, joka ei moista älynnyt. Ja tyhmyydestä sakotettiin 50 euroa.

Viimeisimmässä putkimiesseikkailussani oli tragikoomisia piirteitä. Vessanpönttö alkoi tulvia äkkiarvaamatta lattialle, ja samaan aikaan vessanpöntön sisältöä nousi myös suihkusta - sunnuntai-iltana. Valtavista pyhäpäivä- ja iltataksoista piittaamatta oli pakko kutsua putkimies visiitille.

Marokosta kotoisin oleva miekkonen tutki viemäriputkia aikansa ja kirosi sitten päätään pyöritellen espanjalaiset rakennusmiehet.

- Pahimman luokan virkavirhe! Vessanpöntön ja suihkun poistovesiputket on yhdistetty toisiinsa. Ei tällaista voi tehdä!

En viitsinyt kertoa marokkolaiselle, että täsmälleen saman virheen olin kohdannut edellisessäkin asunnossani.

- Ja mitä tämä on? Voitte olla kiitollisia, ettei koko pönttö ole irronnut seinästä. Tiedättekö, millä se on kiinnitetty viemäriputkeen

Puistimme mieheni kanssa päätämme.

- Lähikaupan muovikassilla, joka on sidottu solmuun pöntön ja putken väliin!

Putkimiehen sunnuntai-illasta tuli pitkä ja laskusta mojova, mutta lopulta emme voineet kuin nauraa viulistiksi paljastuneen marokkolaisen monenkirjaville, espanjalaisten epäpätevyydestä kertoville tarinoille.

Laskunkin saimme lopulta vähentää vuokrasta. Melkein koko kuukauden vuokran verran siihen menikin, mutta eipähän tarvinnut odotella "katsojia" viemärivedessä kahlaten.

Kirjoittaja Paula Kultanen Ribas on Barcelonassa asuva vapaa kirjoittaja, kääntäjä ja muusikko.

<< Sulje

Lue lisää >>

Säästäminen voi helpottaa ison remontin rahoituksessa. Kenen kannattaa säästää ja mihin, riippuu näkökulmasta.

Taloyhtiö voi kerätä rahaa osakkailta ennakkoon, jos tiedossa on isoja remontteja. Tavallisinta on säästää korotetulla hoitovastikkeella. Hankesuunnitteluun tarvittavat rahat voi saada kasaan 3 - 5 vuodessa.

Kotitalon numerossa 3/2010 kerrottiin oululaisesta 80 asunnon yhtiöstä, joka säästi linjasaneerausta varten vuosia etukäteen. Korotetut vastikkeet hyväksyttiin yhtiökokouksessa joka vuosi.

Säästöillä maksettiin osa urakkasummasta, ja loput jaettiin osakkaiden kesken lainaosuuksiksi. Säästöjen ansiosta lainaosuudet jäivät kohtuullisiksi.

Säästöt sitovat taloon

Osakas hyötyy hoitovastikeylijäämästä kuitenkin vain, jos hän ei myy asuntoaan ennen remonttia, Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunnan puheenjohtaja Paavo Marttila muistuttaa.

Käytännössä asunnon myyjän on vaikea osoittaa summaa, jonka hän on ehtinyt taloyhtiölle kartuttaa. Marttilan mukaan harva asunnonostaja ymmärtää arvostaa säästöjä tarjouksessaan. Siksi säästöjä ei välttämättä saa kokonaan takaisin myyntihinnassa.

Säästäminen sopii Marttilan mukaan siis vain yhtiöille, joissa osakkaat eivät vaihdu.

Vastikkeen keruu ei aina tasapuolista

Sijoittajaa säästäminen harmittaa. Marttila omistaa itsekin useita asuntoja ja vuokraa niitä. Jos taloyhtiö säästää korotetulla hoitovastikkeella, se syö sijoittajaosakkaan tuottoa.

Joissakin taloyhtiöissä hoitovastikkeen maksuperusteet poikkeavat pääomavastikkeen laskentaperusteista. Jos rahaa kerätään korotetuilla hoitovastikkeilla, joku saattaa joutua maksamaan remontista epäreilun paljon. Siksi rahoja ei pitäisi Marttilan mukaan käyttää muuhun kuin hankesuunnitteluun.

Remonttiin varautuminen on Marttilan mielestä silti viisasta. Hänestä kaikkien osakkaiden kannalta turvallisinta on, että jokainen osakas säästää itse.

Lue lisää Kotitalon 5. numerosta, joka ilmestyy 14. syyskuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalo-lehden verkkojutusta voi vinkata tutuille nyt myös Facebookissa ja Twitterissä. Jutun lopussa olevaa logoa klikkaamalla selain siirtää sinut automaattisesti sisäänkirjautumissivulle.

Juttulinkin voi lähettää helposti myös sähköpostilla kirjekuvaketta klikkaamalla.

Ota yhteyttä, osallistut arvontaan

Voit lähettää palautetta sekä paperilehden että Kotitalon nettisivujen jutuista etusivun Anna palautetta-linkistä tai osoitteella toimitus@kotitalolehti.fi.

Samaan sähköpostiosoitteeseen voit lähettää äänesi lehden parhaasta jutusta.

Kotitalo-lehti ratkoo myös lukijoiden lähettämiä kysymyksiä Vastaaja-palstalla. Taloyhtiöaiheisia kysymyksiä voi lähettää toimitukseen sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen, ja etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan.

Kaikkien äänestäneiden sekä palautetta ja kysymyksiä lähettäneiden kesken arvotaan joka numerossa Kotitalon tuotepalkintoja.

Muiden kokemukset ratkaisevat huoltoyhtiön valinnassa. Asiaa tiedusteltiin Kotitalon toukokuun lukijakysymyksessä. Valintaan vaikuttivat 22 prosentin mukaan eniten muiden asiakkaiden kokemukset palveluntarjoajasta ja 20 prosentin mukaan isännöitsijän suositus.

Kolmanneksi tärkein kriteeri oli hinta. Palvelun sisältö ja palveluasenne vaikuttivat päätökseen kumpikin 13 prosentilla vastaajista. Henkilökunnan koulutus ja osaaminen tekivät vaikutuksen vain muutamaan vastaajista. Joskus tapaaminen tarjoajan kanssa kertoo kaikista muistakin kohdista, kuten eräs vastaaja toteaa:

- Palveluntarjoaja viitsii tulla paikalle eikä laita vaan "kylmää" tarjousta postitse. Valittiin se ainoa joka tuli paikalle.

Kyselyssä monet kertoivat lisäksi mielellään, miksi entinen huoltoliike lähti vaihtoon. Syitä olivat muun muassa henkilökunnan haluttomuus opetella uutta tekniikkaa, palveluntarjoajan pula ajasta ja työntekijöistä sekä huono palvelujen räätälöintimahdollisuus.

Kiitosta saivat huoltoliikkeen hyvä palveluvalmius sekä laaja osaaminen.

Kyselyyn vastasi 48 Kotitalon lukijaa.

<< Sulje

Lue lisää >>

Asuinkerrostalojen ylläpito on kallistunut viidessä vuodessa 27 prosenttia. Samana aikana hoitovastikkeet ovat nousseet kiihtyvällä tahdilla, mutta vähemmän. Yhteensä hoitovastikkeet ovat nousseet 20,4 prosenttia vuodesta 2005.

Ylläpidon hintaa on nostanut eniten lämmitys. Viidessä vuodessa lämmön hinta on paisunut 42 prosenttia. Lämpölasku on asuinkerrostalojen suurin yksittäinen kustannuserä, noin 26 prosenttia koko ylläpidosta.

Toinen neljännes kertyy alihankittavasta hoidosta: huollon, hallinnon, jätehuollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon kustannukset yhteensä ovat kasvaneet viidessä vuodessa vajaan 20 prosenttia.

Nousu hidastuu

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat tämän vuoden huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Viime vuonna nousua oli yli 6 prosenttia vuoden 2008 keväästä.

Tämän vuosikymmenen kovinta laukkaa ylläpitokustannukset pitivät syksystä 2007 syksyyn 2008. Lämmön hinta nousi silloin viidenneksellä, mikä johtui kevyen polttoöljyn hintapiikistä. Vuoden aikana kerrostalojen ylläpito kallistui 8,6 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä ja kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä.

Tilastokeskus

<< Sulje

Lue lisää >>

Onko taloyhtiössänne hyvin toimiva kerhotila, viihtyisä väestönsuoja, hurmaava grillikatos tai pesutupa, jossa homma toimii? Kotitalo ja Leppoisa Lähiömme -tutkimushanke etsivät asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja, joissa on ideaa.

Hyvä yhteistila edistää yhteisöllisyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yhteistila yhdistää talon erilaiset asukkaat: lapsiperheet, nuorison, vanhukset, työssäkäyvät ja opiskelijat. Toimiva ja hoidettu yhteistila lisää turvallisuutta, taloyhtiön arvostusta ja asuntojen arvoa.

Osallistu nyt!

Ideakilpailuun voivat osallistua kaikki taloyhtiössä asuvat, taloyhtiön hallituksen jäsenet, isännöitsijät ja taloyhtiön palveluntarjoajat. Lähetä ehdotuksesi 15. lokakuuta mennessä sähköpostilla: toimitus@kotitalolehti.fi tai postitse: Kotitalo-lehti, c/o Unionimedia, Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki.

Kerro ehdotuksessa seuraavat tiedot:

• Taloyhtiön sijainti (paikkakunta)
• Koko (asuntojen määrä/ asukasmäärä)
• Yhteistilan käyttötarkoitus, miten se toimii ja mikä siitä tekee erityisen hienon
• Ehdotukseen voi liittää myös valokuvan yhteistilasta.
• Muista mainita nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi.

Voittajien valinta ja palkinnot

Ideakilpailun voittajien valintaan vaikuttavat kriteerit ovat: yhteistilan toimivuus, kekseliäisyys ja ennakkoluulottomuus, eri asukasryhmien huomioiminen ja ympäristöystävällisyys.

Parhaat ideat palkitaan Kotitalon tuotepalkinnoilla, jotka ovat laadukkaita Fiskars-tuotteita.

Kilpailun järjestävät yhteistyössä Kotitalo-lehti ja Helsingin yliopiston Leppoisa Lähiömme -tutkimushanke.

Palkittavat ideat valitsee raati, johon kuuluvat Kotitalon ja Leppoisa Lähiömme -hankkeen edustajat.

Parhaita yhteistilojen käyttöideoita julkaistaan Kotitalossa.

Lisätiedot
Kotitalo-lehti, päätoimittaja Marjut Joensuu, puh. 040 500 2828
Leppoisa Lähiömme -hanke, projektitutkija Marja Mesimäki, puh. 045 639 7580

<< Sulje

Lue lisää >>

Tietopaketti uudesta asunto-osakeyhtiölaista

Isännöintiliiton nettisivuille on koottu kätevä tarkistuslista asunto-osakeyhtiölain muutoksista.

Tarkista remonttifirman luotettavuus?

FinnBuild-messujen ja Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys -tapahtuman ohjelma
Seminaareja on muun muassa korjaamisesta, asunto-osakeyhtiölaista, rakentamismääräyksistä ja energia-asioista.

Energiansäästöviikko

Ilmainen siivouksen mitoituslaskuri

Vastaa kyselyyn tästä 20. syyskuuta mennessä.

Uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä selvitys kunnossapitotarpeesta on taloyhtiön hallituksen työkalu.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittelee yhtiökokoukselle selvityksen viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvityksen tekemiseksi on tunnettava taloyhtiön kunto.

Monen taloyhtiön hallitus on jo varannut budjettiin rahaa kunnossapitotarveselvityksen laatimista varten. On ehkä tilattava kattava kuntoarvio, ja jopa tarkka kuntotutkimus voi tulla tarpeeseen.

- Jos taloyhtiön kuntoa ei ole koskaan kunnolla seurattu, voi edessä olla melkoinen savotta. Tällöin kannattaa turvautua insinööritoimiston tai vastaavan kiinteistöalan ammattilaisen apuun, Tapiolan Lämmön isännöitsijä Anssi Aittasalmi toteaa.

Hyvin isännöidyissä taloyhtiöissä kuntotietoa on omasta takaa jo tarpeeksi. Erillistä kuntoarviota ei välttämättä tarvita, vaan kunnossapitotarveselvityksen voi valmistella isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija.

Selvitykseen olennaiset korjaustarpeet

Selvityksessä luetellaan kaikki tulevat kunnossapito- ja korjaustarpeet, jotka vaikuttavat olennaisesti talossa asumiseen tai asumiskustannuksiin seuraavien viiden vuoden aikana. Myös menneet korjaukset sisältyvät selvitykseen.

Kun kunnossapitotarveselvitys tehdään kerran kunnolla, sen tekeminen sujuu rutiinilla seuraavina vuosina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama lappu esiteltäisiin yhtiökokouksessa joka vuosi. Selvitystä on päivitettävä, jotta se toimisi ideansa mukaisesti.

Kunnossapitotarveselvitys auttaa hallitusta arvioitujen korjauskustannusten jakamisessa tuleville vuosille. Selvityksen pääkohdat on liitettävä isännöitsijäntodistukseen. Näin myös asunnonostajat saavat entistä ajanmukaisempaa tietoa taloyhtiön kunnosta.

Uudistettu asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan 1. heinäkuuta. Sen keskeisimmistä vaikutuksista kerrotaan Kotitalon 4. numerossa, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Lotta Backlund

Jokaisessa asukasyhteisössä asuu parvekevahti. Hän tietää kaiken mitä talossa tapahtuu. Hän tuntee rouva Lackmanin etunimeltä (kun kaikkien muiden pitää kutsua häntä professorinnaksi), tietää milloin kolmoskerroksen Korhosilla on laskettu aika sekä mihin aikaan c-rapun sivari-Jussi tuli lauantaina baarista kotiin.

Parvekevahti ei välttämättä ole negatiivinen määre. Hän saattaa olla todella pidetty henkilö. Joskus parvekevahti on kuitenkin ahdistava kyttääjä, ja silloin voidaan huoletta sanoa, että häntä ei ihan ensimmäisenä käydä talkookaljalle pyytämässä.

Parvekevahti on taloyhtiössä me-hengen luoja, joko niin että hän luo sitä itse tai niin, että hänen kyttäyksensä ärsyttävyydestä valittaminen yhdistää naapurit lähempään tuttavuuteen. Parvekevahti on kuitenkin ihan avoimesti utelias eikä yleensä yritä peitellä luonnettaan. Paljon pahempia ovat he, jotka kyttäilevät salaa.

Itse muistan erään illan parin vuoden takaa. Kutsun sitä vuoden 2008 suureksi vesivahinkoharjoitukseksi. Asun kerrostalossa Helsingin Kampissa. Makasin sängyssä arki-iltana nukkumattia odotellen, kun kuulin outoa lorinaa. Yritin padota äänen mielestäni. Ehkä se kuului talon ulkopuolella olevasta pressusta, joka oli ripustettu siihen julkisivuremontin takia, ajattelin.

Vaan ei, ääni oli ihan samanlainen kuin jos naapuri pissisi lattialle (no, tai siis sama kuin jos kuka vaan tekisi niin, kuvittelisin). Sain valaistuksen. Paniikkivalaistuksen.

Näin kova lorotusääni ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin että yläkerran naapurilla on valumassa kylpyamme yli! Kohta vesi on minun asunnossani ja olenhan maksanut kotivakuutuksen ja voi helvetti minne laitan kaikki kenkäni jos täällä alkaa koko lattia lainehtia ja minne menen asumaan siksi aikaa kun naapurini pilaama parketti uusitaan koska jos menen äidin luokse niin sieltä on pidempi matka töihin ja mitä jos se yläkerran mummo onkin kaatunut suihkussa ja se makaa siellä kuolleena ja siksi vesi tulee yli äyräiden ja VOI EI MITÄ MÄ TEEN?!?

Ensimmäinen ajatukseni (tuon jälkeen) oli tietysti: lähden selvittämään! Menin kylpyhuoneeseen suorittamaan kuunteluoperaatiota. Kyllä, selkeästi siellä kylpyamme lainehtii.

Vedin siis vikkelästi salapoliisihousuni jalkaan ja avasin oven rappukäytävään. Sinnehän se vesi ensimmäisenä valuisi, ennen kuin minun asuntooni, eikö? Mutta vielä ei ainakaan kuulunut lorinaa tai näkynyt tsunameja käytävässä. Kuuntelin ihan hiirenhiljaa. Suljin oven ja menin kylpyhuoneeseen kuuntelemaan.

Sitten yläkerran naapuri sulki suihkunsa. Naapurin iltasuihku sai minut siis suorittamaan suuren mittakaavan hälytysharjoituksen salapoliisihousut jalassa, kännykkä tanassa ja Pelastuslaitos pikavalinnassa. Eli tehkää hieman itsetutkiskelua ennen kuin valitatte parvekevahdista. Saattaa sellainen pieni salakyttääjä löytyä itse kustakin.

Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon lukijat ovat tutustuneet uuteen asunto-osakeyhtiölakiin enimmäkseen median välityksellä. Huhtikuun lukijakyselyssä puolet vastaajista kertoi kuulleensa uudesta asunto-osakeyhtiölaista sanomalehdistä ja internetistä.

Isännöintiyritys oli kouluttanut joka kymmenettä, ja muihin lakikoulutuksiin oli osallistunut 36 prosenttia vastaajista. Kolmasosa rastitti myös vaihtoehdon "muualta". Moni on kuullut laista suullisesti isännöitsijältä, tuttavalta tai yhtiökokouksessa ja hankkinut sen jälkeen tietoa itsenäisesti internetistä.

Mediassa ja koulutuksissa ovat olleet esillä keskeisimmät muutokset. Joidenkin vastaajien mielestä hallituksen vastuilla on peloteltu turhaan. Moni kaipaa vieläkin syventävämpää tietoa lain vaikutuksista.

Vastuu ei kasva

Tiedonjano näkyi Realia Isännöinnin järjestämällä taloyhtiöiden hallitusten koulutuskiertueella, jota jatkettiin toukokuulle kovan kysynnän takia. Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Jukka Kirjavaisen mukaan hallitusten jäsenten pohjatiedot uudesta laista vaihtelevat paljon.

- Monet pelkäävät, että hallituksen vastuu kasvaa. Se ei pidä paikkaansa. Ainoastaan tehtävämäärä lisääntyy, ja tulee velvollisuus käyttää asiantuntijaa apuna. Kun käytetään asiantuntijaa, vastuu ei lisäänny, hän summaa.

Kirjavainen luennoi kiertueella kunnossapitotarveselvityksistä ja osakkaiden muutostöihin liittyvistä asioista.

Kotitalon kyselyn 83 vastaajasta noin puolet oli hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia ja kolmasosa isännöitsijöitä.

Touko-kesäkuun lukijakysymys: Millä perusteella valitsitte kiinteistönhuoltopalvelun?

<< Sulje

Lue lisää >>

Yhtiöjärjestys on kuin taloyhtiön sisäinen laki, mutta uusi asunto-osakeyhtiölaki jyrää sen edelle joissakin asioissa. Vanhaa yhtiöjärjestystä ei ole pakko päivittää, mutta on kaikkien kannalta selkeämpää, jos se on ajan tasalla, sanoo OTM Marina Furuhjelm lakiasiaintoimisto Finessistä.

Väärinkäsityksiä voi syntyä, jos asiaa tuntematon osakas esimerkiksi tulkitsee yhtiöjärjestyksen vanhentunutta kohtaa ja hallitus taas lakia.

Laki vanhentaa yhtiöjärjestyksestä muun muassa yhtiökokouksen kutsumista ja pitoaikaa koskevat säännökset. Uuden lain mukaan yhtiökokouskutsu on lähetettävä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Näin on toimittava, vaikka yhtiöjärjestys määräisi lyhyemmästä kutsuajasta.

Yhtiökokous on heinäkuun alusta alkaen pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, kokous voidaan siis pitää vielä kesäkuussa, vaikka yhtiöjärjestys määräisi huhtikuusta. Myös kunnossapitovastuista voi olla lain kanssa ristiriitaisia määräyksiä yhtiöjärjestyksessä.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Päätös voidaan tehdä ja lähettää rekisteröitäväksi jo ennen uuden lain voimaanastumista. Päätös astuu silloin voimaan 1. heinäkuuta.

Lue lisää Kotitalo-lehden 4. numerosta, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalot kuntoon -kilpailuohjelman valtakunnalliset finalistit on valittu, ja voittajat julkistetaan kesäkuun alussa. Tammikuussa alkaneessa kilpailussa palkitaan vuoden 2010 taloyhtiöteko ja paras putkiremontti.

Vuoden 2010 taloyhtiöteko -sarjassa keskeisiä arviointikriteereitä ovat energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantaminen sekä kiinteistönpidon suunnitelmallisuus. Sarjan loppukilpailussa on kolme taloyhtiötä.

Vuoden 2010 putkiremontti -sarjan loppukilpailussa on ehdolla viisi taloyhtiötä. Arviointikriteerejä ovat hankkeen suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä sujuvuus, asukaslähtöisyys ja asukasviestintä.

Voittajat valitsee asiantuntijaraati. Pääpalkinto kummassakin sarjassa on 5000 euroa.

Kilpailu on osa Tee parannus! -viestintäohjelmaa, jota toteuttavat Tekes, ympäristöministeriö, Sitra ja Motiva kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Kilpailulla halutaan kannustaa taloyhtiöitä jakamaan hyviä käytäntöjä ja kehittämään uusia innovaatioita.

Lisää kilpailusta

Asuntojen rakennuslupia myönnettiin helmikuussa tuplasti enemmän kuin viime vuoden helmikuussa, Tilastokeskus kertoo.

Yhteensä lupia myönnettiin 2 400 uudelle asunnolle. Kerrostaloasuntolupien määrä kaksinkertaistui, ja rivi- ja ketjutalojen nelinkertaistui viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Helmikuussa oli käynnissä 22,4 prosenttia enemmän asuintalojen rakennushankkeita kuin vuosi takaperin. Etenkin kerrostalorakentaminen piristyi.

Rakentamisen volyymi-indeksi kävi viime vuonna alimmillaan sitten 1990-luvun puolivälin.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastot

Lvv-kuntotutkijoille pätevyysmääritys

Huolla jätepiste talven jäljiltä

Hallituksen esitykset uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi
Uusi asunto-osakeyhtiölaki
Hissipykälän muuttaminen

Kirjoja uuden asunto-osakeyhtiölain opiskeluun
Kiinteistöalan kustanus
WSOY
Talentum

Mikä vaikutti eniten päätökseen, kun taloyhtiönne viimeksi valitsi kiinteistönhuoltopalvelua? Vastaa Kotitalon kuukauden lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 5/2010, joka ilmestyy 14. syyskuuta.

Vastaa nyt!

Taloyhtiön hallitus vastaa samoista asioista, on kerrosneliöitä sitten tuhat tai kymmeniätuhansia. Kokoerot näkyvät kuitenkin monessa asiassa.

Helsinkiläisen asunto-osakeyhtiö Hakanmetsän viisihenkinen hallitus päättää neljän kerrostalon hoidosta. Suomen mittakaavassa 284 huoneiston taloyhtiö on mammuttimainen.

Suuri koko tarkoittaa sitä, että hankinnat ja remontit pyritään niputtamaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi. Volyymi vaikuttaa hankintojen, mutta myös lainojen ja vakuutusten hintalappuun.

Pieni luottaa talkoohenkeen

Pienessä yhtiössä asumisen hinnasta koetetaan tinkiä tekemällä itse. Salolaisen asunto-osakeyhtiö Salon Tiikarinpuiston kolmihenkinen hallitus on kuitenkin päättänyt ostaa isännöintipalvelun asiantuntijalta. Näin asukkaiden ei tarvitse hoitaa yhtiön juoksevia asioita.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiöiltä entistä enemmän suunnitelmallisuutta. Se tuo taloyhtiön johdolle vielä lisää töitä.
Salon OP-Kiinteistökeskuksen isännöitsijä Kirsi Mäkisen mukaan vastuukysymykset ja esimerkiksi energiatodistus tuntuvat "maallikoista" turhan vaikeilta hoitaa. Ennen itse isännöineiden taloyhtiöiden tarjouspyynnöt ovat Mäkisen mukaan huomattavasti lisääntyneet.

Samat naamat joka vuosi

Pienten ja suurten taloyhtiöiden hallitusten ongelmat muistuttavat toisiaan. Hallitukseen on usein hankala löytää uusia jäseniä, ja samat aktiivit hoitavat omaisuutta vuodesta toiseen.

Näyttää myös siltä, että etenkin pienten taloyhtiöiden hallituksen jäsenet riitaantuvat helposti keskenään. Kun Kotitalo-lehti etsi haastateltaviksi yhtä mammuttikokoisen ja yhtä pikkutaloyhtiön hallitusta, oli sopivaa pikkuhallitusta vaikea löytää. Eripuraiset hallitukset eivät halunneet julkisuuteen.

Hallituksen työstä ja muun muassa hankalien asukkaiden käsittelystä kerrotaan Kotitalon 3. numerossa, joka ilmestyy 20. huhtikuuta.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kesällä voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki on ollut vuoden ykköspuheenaiheita isännöintiyritysten asiakastilaisuuksissa. Oman lakiuudistusta selostaneen koulutussarjansa syksyllä päättänyt SKV Isännöinti päätti jatkaa sarjaa tänä keväänä kaikille avoimina tilaisuuksina.

- Olemme kouluttaneet viime syksystä lähtien yli 2 800 hallituksen jäsentä. Kun ihmiset taloyhtiöissä tietävät näistä asioista, se helpottaa myös meidän työtämme, tilaisuuksien isäntänä toiminut Mika Laakkonen kertoo.

Samalla yritys on saanut tilaisuuden markkinoida palvelujaan.

Yleisö on halunnut tietää muun muassa, mitä hyötyä lakimuutoksesta on taloyhtiölle ja omistajille, mitä kaikki maksaa ja mitä muutoksia tulee.

- Eniten haasteita uuden lain kanssa on pienissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammatti-isännöintiä, Laakkonen sanoo.

Laakkonen kuitenkin on lohduttanut yleisöään sillä, että kokonaisuudessaan lakimuutos on hyvä uudistus. Se auttaa suomalaisia pitämään taloyhtiöistään parempaa huolta.

Kevään tilaisuuksista on jäljellä neljä.
Paikkakunnat ja aikataulut

Teksti: Minna Huuhka

<< Sulje

Lue lisää >>

Anna Kauppi

Saksalaisetko järjestelmällisiä, työssään luotettavia? Eivät välttämättä maalipensseli kädessään. Berliiniläisen vuokra-asuntoni ikkunankarmeista voi lukea niiden koko kuusikymmentävuotisen historian. On koloja ja kittauksia, mallikkaita vetoja lasia myöten.

Sutijoita on ollut yhtä monta kuin vuokralaisia. Berliiniläiset oppivat maalaamaan siinä missä suomalaiset hiihtämään, sillä vuokra-asuntoa ei vain saa, vaan sitä myös pitää itse kunnostaa. Vuokrasopimuksessa on tavallisesti määritelty, että asukkaan olisi maalattava kylpyhuoneensa ja keittiönsä joka kolmas vuosi. Olohuone ja makuuhuone on kunnostettava viiden vuoden välein.

Jos remonttirytmistä luistaa, työn kohtaa muuttaessaan. Tavallisesti muuttaja remontoi myös uuden asuntonsa näköisekseen. Mieleistä väriä edellisen asukkaan valkoisen pintaremontin päälle, siitä niitä maalikerroksia syntyy.

Kylmän ja vetoisan talven jäljiltä ajan patina lohkeilee ikkunoistani isoina lastuina. Ikävöin suomalaista vuokraisäntääni, joka ei olisi antanut minun ottaa maalisutia edes esiin.

Ehkä Berliinissäkin pääsisivät helpommalla sekä omistajat että isännöitsijät, jos remontteja suitsittaisiin? Tehtäisiin työ perusteellisesti asukkaan vaihtuessa, nostettaisiin tosin hieman vuokraa, mutta vaalittaisiin naapurisopua, kun kaikenlainen kilkuttaminen ja paukuttaminen harvenisi ja roskalaatikot eivät alituiseen pullistelisi sinne kuulumattomista kokolattiamattorullista ja laudanpätkistä.

Berliiniläinen kauhistuu ajatustani. Oman kodin kunnosta on saatava itse päättää, eikä omaan kaivata omistamisen taakkaa. Berliinin asuntokannasta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia on vuokra-asuntoja. En tunne kaupungissa ainuttakaan asunnonomistajaa, ja harvat ostoa suunnittelevista ovat ainakin puoleksi suomalaisia.

Suomalaisesta näkökulmasta oman tunnetta vuokra-asumiseen tuo tieto kiinteistön hoitokuluista. Vuokra koostuu kylmästä vuokrasta eli itse neliöistä maksettavasta korvauksesta sekä sivukuluista, joita voi verrata asunto-osakkeen hoitovastikkeeseen. Kerran vuodessa postiluukusta tipahtaa vuokrayhtiön laskelma, josta selviää sentin tarkkuudella osuus kiinteistöverosta, puutarhanhoidosta, jätehuollosta, rappukäytävän siivouksesta, yhteisten tilojen valaistuksesta, tuholaistorjunnasta. Lämmityksestä ja lämpimästä vedestä maksetaan käytön mukaan.

Sivukulujen summilla on tapana nousta vuodesta toiseen. Siksi termostaatteja käännetään pienemmälle huoneesta poistuttaessa. Jätteet lajitellaan, koska paperin kärrääminen maksaa vähemmän kuin sekajätteen. Saksalaiset kuuluvatkin Euroopan kärkikierrättäjiin.

Yritin viimeisen kerran irti ikkunoitteni pintaremontista energiatehokkuuden nimissä. Paistaahan ulkokarmin ja lasin välistä päivä sisään, eikä ulkopuoli enää onneksi kuulu vuokralaisvastuuseeni. Ehdotin naapurille yhteistä anomusta ikkunoiden vaihtamiseksi. Hänestä sepä vasta olisi vaivalloista. Mukavan värinen villahuopa lasien välissä toimii kuulemma oikein hyvin vetoa vastaan.

Kirjoittaja Anna Kauppi asuu ja työskentelee freelance-toimittajana Berliinissä.

<< Sulje

Lue lisää >>

Kotitalon maaliskuun lukijakysymyksenä oli, miten hallitus on selvittänyt osakkaiden toiveita. Puolet vastaajista kertoi, että ei mitenkään.

Reilussa kolmanneksessa vastaajien yhtiöistä hallituksen kanssa pääsee keskustelemaan arkisissa kohtaamisissa. Erillisiä keskustelutilaisuuksia on järjestetty kymmenessä prosentissa ja kyselyjä vain parin vastaajan taloyhtiöissä.

Avoimissa vastauksissa korostui osakkaiden kiukku siitä, että tieto ei ylipäätään kulje hallitukselta ja isännöitsijöiltä asukkaille.
"Taloyhtiössä on tietty "kopla", muutama osakas, joka on hallituksen lähipiiriä, jonka kanssa hallituksen jäsenet keskustelevat", eräs vastaaja kirjoittaa.

Vaikka jotkut ovat olleet aktiivisia lähettämällä aloitteita, heijastui vastauksissa myös yritteliäiden hallitusten turhautuminen:
"Keskustelutilaisuudet olisivat hyviä, ongelmana on vain saada sinne asukkaita", kirjoittaa vastaaja, jonka yhtiössä hallitus on tarjoutunut säännöllisesti tentattavaksi talosaunan pukuhuoneessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuun loppuun mennessä 54 henkilöä, joista noin puolet oli hallituksen jäseniä, puheenjohtajia tai isännöitsijöitä. Loput olivat osakkaita.

Huhtikuun lukijakysymys: Mistä kuulit uudesta asunto-osakeyhtiölaista?

<< Sulje

Lue lisää >>

Asunto-osakeyhtiöasioista väännettiin kättä viime vuonna yhteensä 665 kertaa. Näistä yhteensä 96 tapauksessa kyseessä oli yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.

Käräjäoikeuksissa loppuun käsitellyt asunto-osakeyhtiöiden riita-asiat lisääntyivät 153 tapauksella eli 30 prosentilla vuodesta 2008, kertovat Tilastokeskuksen tilastot.

Käräjöinti-into on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin loppuun käsiteltiin yhteensä 253 riita- tai hakemusasiaa.

Eniten riitoja kirjattiin luokkaan "muut asunto-osakeyhtiöasiat". Iso osa näistä koskee entisten asukkaiden tekemiä remontteja, mutta myös vastikeperusteista mitellään oikeudessa asti.

Kymenlaakson pelastuslaitos on jakanut kymmeniin tuhansiin talouksiin tarran, joka on tarkoitus liimata asunnon oven sisäpuolelle. Tarra muistuttaa, miten asukkaan tulee toimia, kun porraskäytävässä on savua: sulje ovi, soita 112 ja heiluta palokunnalle ikkunasta tai parvekkeelta.

Usein hätääntyneet asukkaat pakenevat porraskäytävän kautta ja jättävät pahimmassa tapauksessa asuntonsa oven auki. Tämä vaikeuttaa pelastajien työtä ja nopeuttaa palon leviämistä.

Kymenlaakson kokeilun jälkeen Suomen Palopäällystöjen liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö aikovat lanseerata tarran valtakunnallisesti.

Kymenlaakson pelastuslaitos

Kiinteistön ylläpito kallistui 4,4 prosenttia loppuvuodesta

Energiansäästölamppu on ongelmajäte

Taloyhtiö 2010 -tapahtuma Wanhassa Satamassa 22.4.2010

Kotitalon kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ja ajankohtaisia vinkkejä taloyhtiön johdolle.

Tilaa uutiskirje ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi tilaajapalveluun: tilaukset@kotitalolehti.fi. Jos olet tilaaja, ilmoita myös tilausnumerosi, joka löytyy lehden osoitetiedoista.

Vastaa Kotitalon lukijakyselyyn maaliskuun loppuun mennessä. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 3/2010, joka ilmestyy 20. huhtikuuta.

Vastaa nyt!

Jokainen taloyhtiö vähentää päästöjä rajusti tulevina vuosina. Suomen tavoitteena on leikata ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiankulutusta supistetaan 60 prosenttia. Tällaiset ukaasit on esitelty valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viime syksynä.

Utopiaa, sanoo moni. Niin ajatteli myös Werner von Siemens vuonna 1889, kun totesi, että hehkulamppu ei tule koskaan voittamaan kaasuvaloa. Ja IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson, joka arveli vuonna 1943, että maailmassa tarvitaan noin viisi tietokonetta.

Nyt on valinnan paikka: haluammeko tulla muistetuksi pessimisteinä ja näköalattomina vastustajina vai aktiivisina ja visionäärisinä ratkaisijoina?

Reilu vuosi sitten mediassa purnattiin taloyhtiöiden pakollisesta energiatodistuksesta. Keskustelussa tuijotettiin lähinnä pilkun paikkaa ja unohdettiin kokonaiskuva. Nyt viimeistään on aika herätä huomaamaan, että energiatodistus oli vain ensimmäinen pieni askel kohti energiatehokkuustavoitteita.

Mediakeskustelun sävy taloyhtiöiden energia-asioista on muuttunut täysin. Viime kuukausina tiedotusvälineissä on esitelty taloyhtiöiden uusia lämmitysratkaisuja, joissa on hyödynnetty uusiutuvia energiamuotoja. Nokialla kerrostalo vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, Riihimäellä aurinkoenergiaan ja Keuruulla öljystä puupelletteihin ja aurinkoenergiaan. Hollolassa taloyhtiö siirtyi öljystä maalämpöön ja uusi ikkunat energiansäästön maksimoimiseksi. Pienempiä energiakorjauksia tehdään joka pitäjässä.

Mediassa esitellyt yhtiöt ovat todenneet, että energiatehokkuuden parantaminen on taloudellisesti kannattavaa. Riihimäen esimerkissä aurinkolämpöremontin takaisinmaksuaika on isännöitsijän mukaan nolla vuotta. Taloyhtiö saa valtiolta korjaustukia ja asukkaat säästävät remontin yhteydessä asennetun edullisemman laajakaistayhteyden hinnassa.

Energiaa voi jokainen asukas säästää myös omassa arjessaan. Lapsena nauratti, kun mummo kulki sammuttelemassa valoja ja piti lampun päällä vain siinä huoneessa, missä kulloinkin oleskeltiin. Mummo oli aikaansa edellä. Me jälkipolvet muistamme sen.

Marjut Joensuu

<< Sulje

Lue lisää >>

Kehittyvä Kiinteistö -lehti loi nahkansa. Kotitalon kanssa hallitustyö käy entistä helpommin. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tarkastaa suuntimansa säännöllisesti. Vuosikymmen on vaihtunut, ja asunto-osakeyhtiölaki uudistuu. Niinpä myös Kehittyvä Kiinteistö -lehti aloittaa uuden aikakauden uudella ulkoasulla - ja nimellä.

Tästä lähtien oppaasi taloyhtiön hyvään arkeen on Kotitalo. Kotitalosta löydät vertailupohjaa omaan asunto-osakeyhtiöösi ja pääset
käsiksi alan tuoreimpiin suuntauksiin. Tämä on taloyhtiön päättäjän laadukkain työkalupakki, jota ei kannata ohittaa.

Tartu teemaan

Kotitalon jokaisella numerolla on ajankohtainen teema, johon syvennytään usean artikkelin ja esimerkkien voimin. Vuoden 2010 ehdoton tärppi on asunto-osakeyhtiölain uudistuksen teemanumero, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

Lisäksi lehdestä löytyy vinkkejä hallitustyöhön, talon raha-asioiden hoitoon sekä energiatehokkuudesta ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Tuttuun tapaan Kotitalosta löytyvät myös kiinteistöalan uutiset ja ihmiset. Lehti tehdään tiiviissä yhteistyössä kokeneiden ja ammattitaitoisten isännöitsijöiden kanssa, ja asiantuntijoina ovat Suomen luotettavimmat huiput.

Lukijoiden toiveesta mukana on myös Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön hallinnoinnista.

Etsitpä sitten pikkuvinkkejä tai syventävää tietoa asunto-osakeyhtiön hyvästä hoidosta, lue ensin Kotitalo.

Kirsi Salo

<< Sulje

Lue lisää >>

Lukijoiden toiveesta Kotitalo-lehdessa on Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön johtamisesta. Kotitalon numerossa 1/2010 vastataan muun muassa näihin kysymyksiin:

• Kannattaako isännöintisopimukset uusia uuden asunto-osakeyhtiölain vuoksi?

• Pitääkö uusi asunto-osakeyhtiölaki ottaa huomioon kevään yhtiökokouksessa jollakin tavalla?

• Taloyhtiössämme suunnitellaan putkiremonttia, ja pohdimme rakennuttajakonsultin palkkaamista projektin vetäjäksi. Mikä on konsultin vastuu, jos remontissa tulee ongelmia, esimerkiksi urakoitsija tekee virheen?

Lähetä oma kysymyksesi sekä yhteystietosi osoitteeseen: toimitus@kotitalolehti.fi.

Uusien putkiremonttimenetelmien vakuutuskäytännöt ovat muuttumassa. Taloyhtiön korjaaminen nostaa asuntojen arvoa. Lue Kotitalo-lehdestä miten. Kotitalo 1/2010 ilmestyy 2.2.2010.

Kerromme myös, miten välttää arveluttavat urakoitsijat ja miten avaimista pitää huolehtia korjausten aikana. Lehti kertoo myös, mitkä ovat putkiremontin onnistumisen eväät ja miten valitaan suunnittelija korjaushankkeelle.