|
Taloyhtiön kannattaa tilata Kotitalo puheenjohtajalle. Muista ilmoittaa tilaukseen laskutusosoitteeksi taloyhtiön tiedot. |
Haluatko tavoittaa 40 000 taloyhtiön päättäjät? Kotitalon avulla viestit tehokkaasti tuotteistasi ja palveluistasi suoraan taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. |
|
|
Talous turvassa suunnittelullaJoka taloyhtiöllä pitäisi olla 1-3 kuukauden vastikemäärän suuruinen puskuri yllättävien menojen varalle. Pitkäjänteisen taloussuunnittelun avulla osakkaatkin pystyvät ennakoimaan kulunsa. Helsinkiläisessä asunto-osakeyhtiö Mäkilinnassa puskuri on ollut jo vuosia - entä teidän yhtiössänne? Katso vinkit Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi Pihaparlamentti-blogissa!
Tulosta Kotitalon vinkkilista: Palavan tavaran säilytysTaloyhtiön paloturvallisuuden takia käytävissä ei saa säilyttää juuri mitään tavaraa. Huhtikuun vinkkilistassa kerrotaan, miten tavarat tulisi säilyttää oikein.
Maaliskuun kysymys:Talotekniset säädöt kohdalleenTaloyhtiöissä säästettäisiin eniten rahaa vähentämällä lämpöenergian kulutusta, kertoo tuorein Kotitalon nettikysely. Maaliskuun lukijakysymyksessä etsittiin tapoja säästää rahaa. Kotitalo-lehden lukijoiden mielestä paras keino siihen on lämpöenergian säästäminen. Tätä mieltä oli 42 prosenttia vastaajista. Sana on vapaa -osiossa moni laittaisi erityisesti vedenkulutuksen kuriin. "Lämpimän veden osuus lämpökuluista on vähintään 30 prosenttia." "Eräs vastaaja seuraisi kulutusta kuukausittain: "kulunutta kuukautta verrattaisiin kolmen vuoden toteutuneisiin arvoihin ja epätavalliseen poikkeamaan puututtaisiin heti." "Suurimmat kuluerät, joihin taloyhtiöissä voidaan vaikuttaa, ovat vesi, sähkö ja lämpö. Todellista säästöä saa pitämällä kaikki säädöt kunnossa ja oikeissa arvoissa", yksi vastaajista kertoi. Vajaa neljäsosa oli sitä mieltä, että eniten säästöä syntyisi suunnittelemalla korjaukset tarkemmin. "Ennakoimalla korjaustarpeita, analysoimalla kokonaisvaltaisesti koko kiinteistön tulevaisuuden toimenpiteitä ja laittamalla talotekniset säädöt kohdalleen" säästettäisiin erään vastauksen mukaan eniten. Hinta ei takaa laatuaJoka kymmenes kilpailuttaisi isännöinnin. Vastauksissa todettiin muun muassa, miten hyvä isännöinti ja kiinteistönhoito eivät riipu siitä, kuka hoitaa ne halvimman mukaan vaan kuka hoitaa ne parhaiten. "Huonosta työstä tulee kuluja." Vapaissa vastauksissa tuotiin esille myös, miten hallitusten tulisi olla aktiivisempia, jotta rahaa säästyisi. Muutama korosti talkootyön merkitystä. Käyttöön valikoima hyviä keinojaAlle neljä prosenttia vastaajista piti jätteiden entistä tarkempaa lajittelua ensisijaisena rahansäästökeinona. Saman verran, 3,8 prosenttia, kannatti huollon tai sähkön kilpailutusta keskeisenä säästökeinona. Eräässä vastauksessa muistutettiin, miten säästöä syntyy kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Yksittäisten säästökohteiden sijasta olisi parempi pohtia, miten rahaa käytetään järkevästi, koska taloyhtiö sitä joka tapauksessa joutuu käyttämään. Säästäminen koostuu aina valikoimasta hyviä keinoja. Taloyhtiöissä säästettäisiin eniten rahaa vähentämällä lämpöenergian kulutusta, kertoo tuorein Kotitalon nettikysely.
Vastaa huhti-toukokuun lukijakysymykseen 6.5. mennessäMilloin olet viimeksi tarkistanut palovaroittimesi? Vastaa huhti-toukokuun lukijakysymykseen 6.5. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 4/2012.
|
||||||||||||||
|
Tarkista taloyhtiön vesikulutTaloyhtiön kuluista kolmannes kertyy veden käytöstä ja erityisesti sen lämmittämisestä. Asukkaat saavat selvää säästöä karsimalla turhaa vedenkulutusta. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, millä perusteella taloyhtiö perii vesimaksua. Katso vinkit Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi aihetta Pihaparlamentti-blogissa!
Tulosta Kotitalon vinkkilista: Tarkista vuokrakämpän kuntoElämä jättää jälkensä asuntoon. Vuokranantajan ja vuokralaisen on erotettava toisistaan äkillinen vaurio ja tavanomainen kuluminen.
Isännöintiliitto palkitsee innovatiivisia korjauksiaIsännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintiteon, isännöitsijän ja isännöintiyrityksen. Tänä vuonna palkintojen teemana ovat korjaukset. Palkittavaksi etsitään innovatiivisia tekoja, isoja tai pieniä korjaushankkeita. Palkittavat valitaan ehdotusten perusteella. Ehdotukset tehdään verkkolomakkeella 20.5.2012 mennessä. Valinnat tekee Isännöintiliiton hallitus. Palkintojen saajat julkistetaan Isännöintipäivillä Jyväskylässä 13.9.2012
Tammikuun kysymys: Lukijat vinkkaavat vedensäästöönSuihkuvedestä on Kotitalo-lehden lukijoiden mielestä helpoin tinkiä. Lukijakyselyn vastaajat antoivat monta omaa vinkkiä vedensäästöön. Tammikuun lukijakysymyksessä etsittiin suosituinta vedensäästötapaa. Kyselystä saattoi valita vain yhden vaihtoehdon, ja suosituimmaksi nousi suihkuveden vähentäminen. Noin 36 prosenttia vastaajista vähentää vedenkulutustaan niin, että sulkee suihkun saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi. Lisäksi 15 prosenttia käy suihkussa nopeasti. Nurmikon kastelua pitää turhimpana vedenkäyttönä 17 prosenttia. "Ulkokukat kastellaan sadevedellä, joskus myös parveke- ja sisäkukat." Vastaajista 13 prosenttia on valmis investoimaan veden säästöön vaihtamalla hanat ja pytyt vähän vettä kuluttaviin malleihin. Vesikalusteista vastaa taloyhtiö, mutta osakas voi ottaa asian huomioon esimerkiksi kylpyhuonetta remontoidessaan. Vinkit taloyhtiön asukkailleVastaajat antoivat monta hyvää vinkkiä valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi. Omaa vedenkulutustaan voi jokainen asukas vähentää esimerkiksi käsin tiskatessa: "Näin yhden hengen taloudessa laitan tiskialtaan pohjalle 5 cm vettä ja pesuaineen. Aloitan tiskauksen matalimmista astioista. Huuhtelen jokaisen astian pesun jälkeen, jolloin tiskialtaassa on astia astian jälkeen enemmän vettä. Syvimmät astiat tiskaan yleensä viimeisinä, koska tiskiallas on jo melkein täynnä vettä." Toinen lukija vinkkaa ottamaan haalean veden kannuun kylmää odotellessa. Vinkit taloyhtiön päättäjilleUseat lukijat muistuttivat, että taloyhtiön verkoston paine kannattaa säätää oikealle tasolle. "Hallituksen jäsenenä hoidin niin, että asuntoyhtiömme vedenkulutus säädettiin puoleen aikaisemmasta eli suositusvedenvirtaamaan/minuutti, kun yhtiössämme se oli ollut kaksinkertainen 25 vuotta!" Myös huoneistokohtaisten vesimittarien asentamista suositellaan: "Jokaisessa asunnossa on sähkömittari, niin miksei voi olla myös vesimittari? Olisi kiva nähdä ja saada myös takaisin rahaa, jos vettä on yrittänyt säästää. Vesilasku on yleensä enemmän kuin sähkölasku kuukaudessa, ainakin minulla." Erään vastaajan mukaan asuntokohtainen vedenmittaus vähensi talon kulutusta kolmanneksella 148 litrasta 102 litraan vuorokaudessa asukasta kohden. Keskustelua kaivataan lisää: "Yleisesti ottaen taloyhtiöissä varsin harvoin puhutaan vedenkulutuksesta ja säästöön vaikuttavista asioista. Yleensä se kuitataan, että meillä kulutus on keskimääräinen. Mutta mihin sitä on verrattu?" Suihkuvedestä on Kotitalo-lehden lukijoiden mielestä helpoin tinkiä.
Vastaa maaliskuun lukijakysymykseen 31.3. mennessäMiten taloyhtiössäsi säästettäisiin eniten rahaa? Vastaa maaliskuun lukijakysymykseen 31.3. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 3/2012.
|
|||||||||||||||||
|
Lumityöt turvaavat arkeaHuolellisesti kolatut ja hiekoitetut pihat parantavat taloyhtiön turvallisuutta. Talvikunnossapito ei maksa paljon, mutta sen laiminlyönti voi tulla kalliiksi. Miten lumitöistä pitäisi sitten sopia huoltoyhtiön kanssa? Katso ohjeet ensimmäisestä Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi aihetta Pihaparlamentti-blogissa!
Tulosta Kotitalon vinkkilista: Johda oikein yhtiökokoustaYhtiökokouksen puheenjohtaja jakaa puheenvuorot ja toteaa tehdyt päätökset. Kerran päätettyyn asiaan ei enää palata.
Joulukuun kysymys: Lumitöihin ryhtyy huoltoyhtiö tai osakas itseLaiskat naapurit sekä huoltoyhtiöiden palvelun laatu puhuttivat. Ylivoimaisesti suurin osa eli lähes 65 prosenttia vastaajista kertoi Kotitalon joulukuun kyselyssä, että heillä taloyhtiön kulkuväylät pitää turvallisena huoltoyhtiö. Runsas 14 prosenttia vastaajista puolestaan ilmoitti, että osakkaat huolehtivat itse vuorollaan väylien kunnossapidosta. Muun vastauksen antaneiden taloyhtiöissä väylien turvallisuudesta pidetään huolta enimmäkseen osakkaiden kesken talkoohengessä. Vuorolistoja ei ole laadittu, ja osassa taloyhtiöistä yhteispeli toimiikin mukavasti, kun kukin osakkaista osallistuu oman kuntonsa ja kykynsä mukaisesti. Riskinä on, että työn jälki vaihtelee. Huoltoyhtiöille risuja ja ruusujaKaikki vastaajat eivät olleet tyytyväisiä sopimushuoltoyhtiön työhön. Eräs vastaaja kertoi, ettei huoltoyhtiö juuri koskaan saavu paikalle riittävän ajoissa. Toisessa taloyhtiössä huoltoyhtiön edustaja käy paikalla vain kerran tai pari viikossa, jolloin osakkaiden täytyy reagoida itse äkkinäisesti muuttuviin olosuhteisiin. Moni vastaaja kuitenkin antaa kehuja taloyhtiönsä huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiömme tekee myös kaupungin vastuualueelle kuuluvat lumityöt ja hiekoituksen", eräs vastaaja kiittelee. "Kannattaa kuitenkin seurata, että sovittu taso pidetään yllä ja puuttua heti epäkohtiin", toinen muistuttaa. Välinpitämättömyys vaivaaAina eivät osakkaat kuitenkaan halua tai raaski ostaa kunnossapitopalveluja ulkopuoliselta yritykseltä ja yrittävät säästää naapureidensa kustannuksella. "Lumisateen sattuessa kaikki pysyvät visusti piilossa, kunnes hallitus on kolannut lumet ja hiekoittanut kulkuväylät - korvauksetta tietenkin." Myös muut vastaajat valittelivat, että välinpitämättömyydestä johtuen kunnossapitotyöt kaatuvat usein hallituksen jäsenten niskaan. Monet tiesivät, että turvallisuudesta vastaa aina taloyhtiö eli hallitus ja isännöinti. "Myös hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja sekä isännöitsijä seuraavat tilannetta, kun on liukkaat kelit", eräs vastaaja kertoo. Laiskat naapurit sekä huoltoyhtiöiden palvelun laatu puhuttivat.
Vastaa helmikuun lukijakysymykseen 20.2. mennessäMiten olet valmis vähentämään vedenkulutusta ensimmäiseksi? Vastaa tammikuun lukijakysymykseen 20.2. mennessä. Tulokset julkistetaan Kotitalon numerossa 2/2012.
|
||||||||||||||
Tulosta ilmoitustaululle: Joulunajan muistilistaJoulunajan muistilista sisältää hyviä vinkkejä siistiin ja turvalliseen jouluun!
Lisäneliöistä remonttirahaaKun talo kaipaa remonttia, ja jostain olisi hyvä saada rahoitusta, yksi vaihtoehto on rakentaa taloyhtiöön lisää asuntoja. Tällaista tehdään koko ajan, usein liikkeellä ovat vuokrataloyhtiöiden institutionaaliset omistajat. Helsingin Laajasalossa Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiö A-Kruunun vuokratalot saivat vastikään yhden lisäkerroksen. Kolmeen1970-luvulla rakennettuun taloon tuli 33 uutta asuntoa. Kustannukset olivat noin 2 950 euroa uutta huoneistoneliötä kohti. - Tämä on kunnille edullinen tapa rakentaa, koska kunnallistekniikka ja muu infra ovat valmiina, kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kruunuasunnot Oy:stä sanoo. Myös asukkaat hyötyvät, sillä lisäkerrosten mukana tulee uusia neliöitä ja asukkaita jakamaan kiinteitä kustannuksia, kuten vanhoja pääomakuluja. Lisärakennus ei ole tuloautomaattiSuuremmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä vanhojen arvotalojen ullakkotiloja muutetaan asunnoiksi. Lähiöissä perusratkaisu on kasvattaa talon korkeutta yhdellä tai kahdella lisäkerroksella, laajentaa taloa sivusuunnassa tai lohkoa tontista osa kokonaan uudelle rakennukselle. Rakennusoikeuden myynnin tuotolla voi rahoittaa taloyhtiön tulevia korjauksia. Lisäkerros tai -rakennus ei kuitenkaan ole mikään tuloautomaatti. Tuottoon vaikuttavat asuntojen kysyntä ja hintataso alueella sekä taloussuhdanne. Lakimies Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta sanoo, että lisärakentamista harkitsevien kannattaa käyttää aikaa selvityksiin ja suunnitella hankkeet perusteellisesti. Ratkaisut kirjataan yhtiöjärjestykseen tarkasti, jotta vältytään riidoilta. Tärkeä päätös on, rakennuttaako taloyhtiö itse vai myykö se rakennusoikeuden toteuttajalle. Lue Kotitalo-lehdestä 8/2011, mitä muuta lisärakentamisessa on hyvä ottaa huomioon. Kun talo kaipaa remonttia, ja jostain olisi hyvä saada rahoitusta, yksi vaihtoehto on rakentaa taloyhtiöön lisää asuntoja. Tällaista tehdään koko ajan, usein liikkeellä ovat vuokrataloyhtiöiden institutionaaliset omistajat.
Kolumni: Unelmataloyhtiö
Ystäväni taloyhtiö on aivan ihana. Siellä vara-avain annetaan naapurille, eikä esimerkiksi ystävälle tai äidille. Heillä on ensimmäisessä kerroksessa vaihtohylly, johon naapurit vievät tavaroita, joita eivät itse tarvitse, mutta joista voisi olla naapureille iloa. Ystäväni vie sinne kaikki aikakauslehdet, joita hänelle työnsä takia tulee valtava määrä ja hakee itse sieltä esimerkiksi naapurin rouvan työpaikan ylijäämäkosmetiikkaa. Jos töissä menee pitkään, soitetaan yhdelle naapurille, joka sitten samalla vaivalla pissattaa kaikki taloyhtiön koirat. Toinen vie kaikkien pakastimiin suppilovahveroita mökkireissun jälkeen. Ihan noin tuttavalliset naapuruussuhteet voisivat minulle olla liikaa, mutta on pakko myöntää, että tuo silti kuulostaa aika kadehdittavalta. Itse olen juuri muuttanut. Asuimme ennen Helsingin keskustassa taloyhtiössä, jossa oli yli 60 asuntoa. Nyt asumme Töölössä, taloyhtiössä jossa on 24 asuntoa. Naapurimeininki muuttui kertaheitolla. Paitsi että Töölö muutenkin on vähän kuin pieni kylä suuressa kaupungissa, on taloyhtiömme kovin tuttavallinen. Yksi naapureista on jopa käynyt meillä sisällä, mitä ei ikinä tapahtunut vanhassa talossa. Tunnen naapureitani nimeltä jo ainakin kolme tai neljä, ja olen nähnyt heistä melkein kaikki. Mistä tällainen muutos johtuu? Tuossa pienemmässä taloyhtiössä ihmiset eivät tunne toisiaan sen paremmin kuin edellisessäkään talossamme, mutta tapa kohdata naapuri on hyvin erilainen. Viikon sisällä muutostamme olin jo ollut juttusilla kolmen ihmisen kanssa. Edellisessä talossa oli ihmisiä, jotka eivät edes vastanneet tervehdykseen, kun satuttiin roskakatokseen samaan aikaan. Yksi asia, joka vaikuttaa naapurikäytökseen taitaa olla se ensimmäinen naapurikohtaaminen. Kun heti alusta oppii, että naapurit ovat mukavia ja auttavat tarpeen tullen, ei kynnys jutella heille ole ylitsepääsemätön. Huomasin tekeväni itse ihan samaa. Kun netti ei pariin päivään toiminut, kävin ensin kysymässä naapurilta, onko heilläkin ongelmia. Ennen soitin suoraan operaattorin asiakaspalveluun, enkä ikinä osannut kertoa heille, oliko muilla talon asukkailla sama ongelma. Nyt osasin. Onkohan tämä kulttuurisidonnainen asia, että emme oikein tunne naapureitamme kovin hyvin? Haastattelin veljeäni, joka asuu Kaliforniassa. Heidän taloyhtiökompleksissaan asuu useita satoja ihmisiä, ja yhteisiä tiloja on paljon: esimerkiksi neljä uima-allasta, biljardisali, kuntosali ja grillikatos. Luulisi, että siellä jos missä tutustutaan. Vaan ei. Veljeni tuntee yhden naapurinsa, sen joka asuu seinän toisella puolella. He ovat sattuneet parvekkeelle samaa aikaa. "Kuka hän on?" kysyin. "Joku mies. Sellanen aika iso". Eivät hekään taida ihan vielä olla vara-avaintasolla naapurisuhteessaan. Niinpä olen tullut siihen tulokseen, että koolla on väliä. Siinä ystäväni unelmataloyhtiossä on kuusi asuntoa. Pieni taitaa olla kaunista taloyhtiöissäkin. Ystäväni taloyhtiö on aivan ihana. Siellä vara-avain annetaan naapurille, eikä esimerkiksi ystävälle tai äidille. Heillä on ensimmäisessä kerroksessa vaihtohylly, johon naapurit vievät tavaroita, joita eivät itse tarvitse, mutta joista voisi olla naapureille iloa.
Marraskuun lukijakysymys: Taloyhtiön kunto ratkaisee asunnon arvonTaloyhtiön remontti on vaikuttanut ylivoimaisesti eniten asunnon arvoon suhteessa alueen vastaaviin asuntoihin kymmenen viime vuoden aikana. Näin toteaa noin 43 prosenttia Kotitalo-lehden marraskuun lukijakysymykseen vastanneista. Noin 20 prosenttia arvioi, että asunnon remontointi vaikuttaa eniten arvoon. Noin 10 prosenttia uskoo kaavoituksen, uusien rakennusten tai muiden vastaavien ympäristön muutosten vaikuttaneen asuntonsa arvoon. Taloyhtiön kunnon ja remontit nostaa esiin moni "muun vastauksen" antanut: "Hinta tippuu "ulkonäön/ensivaikutelman" perusteella", kuuluu eräs kommmentti. Toinen vastaaja havainnollistaa: "Tilanne päällä, ruskeaa vettä kuumapuolelta, suihkuissa ja suihkun lavuaarista, yllättävä meno, eikä oikeita vastauksia korjaamisesta löydy -- kustannusarvio määrittämätön kun ei tiedetä mikä aiheuttaa." Hyvä hoito muutenkin tärkeäKyselyn vastaajista viisi prosenttia veikkaa taloyhtiöön laaditun korjausohjelman vaikuttaneen asuntojen hintoihin. Monet "muun vastauksen" antaneet ja kysymystä kommentoineet kuitenkin listaavat taloyhtiön täsmällisen ja vastuullisen hoidon sekä vakaan talouden tärkeäksi asuntojen arvoa kehittäväksi tekijäksi. "Vielä paremmin olisi kehittynyt, jos ei yritettäisi hoitaa ilman riittävää ymmärrystä", eräs vastaaja kommentoi. Toinen antaa vinkin: "Jatkuva pieni remonttivirta pitää yhtiön hyvässä kunnossa, paniikki ei yllätä, rahat eivät lopu ja kaikilla riittää tasaisesti puuhaa". Kootut arvonnostokeinotIsännöinti, hallitus ja osakkaat voivat vaikuttaa asunnon arvoon monella tavalla. Tässä on muutamia koottuja konsteja, jotka ovat kyselyyn vastanneiden kokemuksen mukaan nostaneet heidän asuntojensa arvoa:
Taloyhtiön remontti on vaikuttanut ylivoimaisesti eniten asunnon arvoon suhteessa alueen vastaaviin asuntoihin kymmenen viime vuoden aikana. Näin toteaa noin 43 prosenttia Kotitalo-lehden marraskuun lukijakysymykseen vastanneista.
Vastaa lukijakysymykseen 2. tammikuuta 2012 mennessäKuka teidän taloyhtiössänne huolehtii, että kulkuväylät pysyvät talvella turvallisina? Vastaa joulukuun kysymykseen 2. tammikuuta 2012 mennessä. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 1/2012.
Rakenna reilusti! -opas auttaa välttämään hämäräyrittäjätUusi Rakenna reilusti! -opas auttaa rakentamispalveluiden tilaajia torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Taloyhtiöille, isännöitsijöille, rakennuttajille ja pääurakoitsijoille tarkoitettu opas neuvoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota urakkatarjouksia vertailtaessa, sopimusta tehtäessä tai urakan aikana. Se kertoo tilaajien lakisääteisistä velvoitteista sopimuskumppaneidensa taustojen tarkistamiseksi. Oppaan voi ladata maksutta Tilaajavastuu.fi -palvelusta sekä Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöjen muodostaman KIRA-foorumin ja sen taustayhteisöjen nettisivuilta.
Uusi energiamerkki kodinkoneilleUusi yleiseurooppalainen energiamerkki antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kotitalouslaitteiden energiankulutuksesta. Kylmäsäilytyslaitteiden, pesukoneiden ja kuivausrumpujen mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Merkinnän piiriin kuuluvat myös uunit ja ilmastointilaitteet ja lamput. Energiamerkinnän on tarkoitus ohjata kuluttajat valitsemaan energiapihejä laitteita. Suomessa merkintää valvoo Turvatekniikan keskus Tukes.
Kotitalo 8/2011 sisältöKotitalo 8/2011 ilmestyy 13.12. Uusi blogi kotitalojen lakiavuksi
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Ikkunaremontti ei aina tarkoita kaiken uusimistaMitä taloyhtiön hallituksen kannattaisi ottaa huomioon, kun se suunnittelee ikkunaremonttia? Kaiken pitää lähteä kuntoarviosta, sanoo osastopäällikkö Jari Marttinen rakennus- ja kiinteistöalan palveluyritys Raksystems Anticimexista. Yritys suunnittelee muun muassa taloyhtiöiden remontteja ja tekee kuntoarvioita. - Remontin valintaan vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihdon tila ja talon kunto, hän sanoo. Taloyhtiön tulee myös selvittää, miten rakennusvalvonta suhtautuu kunnostustöihin. Tarvittavat toimenpiteet valitaan ikkunamallin mukaan. Yleisin tyyppi on Marttisen mukaan edelleen perinteinen puukarminen. Mikään ikkuna ei pysy kunnossa ilman säännöllistä huoltoa. Esimerkiksi puisen museoikkunan, kolmilasisen puuikkunan ja nelilasinen puu-alumiini-ikkunan kunnostustarpeet poikkeavat toisistaan. Ikkunaremontti ei aina tarkoita kaiken uusimista. Suunnitelmallisuuteen kannattaa panostaa. Jos ikkunat uusitaan juuri ennen julkisivuremonttia, saattaa niiden saneeraus mennä harakoille, Marttinen muistuttaa. Yllätyksiä voi tullaJos remontin valinnassa päädytään ikkunoiden uusimiseen, mallin etsinnässä kannattaa kuunnella saneerauksen pääsuunnittelijaa. Tärkeintä on miettiä, mitä ikkunoilta halutaan: onko pääpaino äänieristyksessä vai esimerkiksi lasin uv-läpäisevyydessä? Ikkunavalmistajat ovat keskittyneet Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkarin mukaan viime aikoina lähinnä energiatehokkuuteen. Mitä vähemmän ikkunan kautta katoaa lämpöä, sitä paremman energialuokituksen tuote saa. Suomessa testauksesta vastaa VTT Expert Services Oy. Raksystems Anticimexin Jari Marttisen mukaan ikkunoita ei kannata vaihtaa uusiin pelkän energiamerkinnän vuoksi. - Kustannusten takaisinmaksuaika on pitkä. Sitä paitsi energiankulutus kasvaa parantuneen ilmanvaihdon myötä, jos ennen ikkunaremonttia ilmanvaihtoa ei ole juuri ollut, hän sanoo. Lisäksi korvausilmaventtiilit voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Liikenteen jyly saattaa näet kantautua niiden kautta asukkaiden korviin. Lue Kotitalo-lehdestä, mitä muuta ikkunoiden valinnassa voi tulla eteen, ja mihin ikkunaremonttiin päädyttiin turkulaisessa Asunto Oy Tapulinkatu 5:ssä. Mitä taloyhtiön hallituksen kannattaisi ottaa huomioon, kun se suunnittelee ikkunaremonttia?
Kaiken pitää lähteä kuntoarviosta, sanoo osastopäällikkö Jari Marttinen rakennus- ja kiinteistöalan palveluyritys Raksystems Anticimexista. Yritys suunnittelee muun muassa taloyhtiöiden remontteja ja tekee kuntoarvioita.
Kolumni: Kun halvalla saa
Löysin Berliinistä unelmieni asunnon. Vastaremontoidut sata neliötä suojellussa 1920-luvun talossa. Iso keittiö, ikkunallinen kylpyhuone, käytännöllinen pohjaratkaisu. Parasta oli olohuone. Se oli suuri ja pyöreä ja sen ikkunat antoivat vehreään puistoon. Koko komeus maksoi satakaksikymmentätuhatta euroa. "120 000!" kiljahti jokainen suomalainen ystäväni, jolle kerroin löydöstäni. "Osta! Heti!" kuului poikkeuksetta seuraava huudahdus. Kun ilmoitin, etten aio tehdä edes tarjousta, reaktio oli aina sama: "Hullu!" Epäilin itsekin lievää mielenvikaisuutta. Asunhan vuokralla, minä, reilusti yli kolmikymppinen suomalainen. Berliini on kuitenkin vuokralaisten pääkaupunki. Lähes yhdeksänkymmentä prosenttia kaupungin asuntokannasta on vuokra-asuntoja. Sekä nykyinen että unelmieni koti sijaitsee alueella, jossa prosentti lähenee sataa. En rohjennut korttelin ensimmäiseksi sijoittajaksi. Nyt sijoittajien markkinat ovat suosituissa Mitten ja Prenzlauer Bergin kaupunginosissa. Omistusasujat ovat usein muualta muuttaneita saksalaisia ja eurooppalaisia. Jos olisin ollut fiksu, olisin hankkinut omat neliöt trendikortteleista vuosia sitten. Hiljalleen niiden hinnat kirivät kohti Helsingin tasoa. Berliiniläisiä asuntomarkkinoiden kehitys murisuttaa. Keskustan kallistuminen pakottaa monet muuttamaan syrjemmäksi. Oma asuinalueeni sijaitsee kymmenen minuutin metromatkan päässä Mittestä. Entinen hyvin toimeentulevan työväenluokan kyläkeskus on kanta-asukkaiden mukaan luisunut pahaan alamäkeen. Kulmaravintolan korvasi hiljattain pelihalli, lihakaupan paikalla on yritteliään arabin osto- ja myyntiliike. Puistikossa kokoontuu työttömien saksalaisten joukkio. Huolestuneimmat pelkäävät kiinteistömarkkinoiden kehityksen lopulta romuttavan Berliinin koko suosion tai ainakin sen maineen boheemin rosoisena kulttuuripääkaupunkina. Gentrifikaatiosta on tullut yleiskielinen kirosana. Yksinkertaisimmillaan sanahirviö tarkoittaa jonkin alueen keskiluokkaistumista. Ennen ilmiöön kului vuosikymmeniä. Berliinissä on parhaillaan käynnissä jatkuva muuttosirkus. Se menee näin: Ensimmäisenä vielä rosoiseen kaupunkiin saapuvat taiteilijat, jotka tarvitsevat halpoja työtiloja. Heitä seuraavat nuoret, opiskelijat ja matkalaiset, jotka etsivät jotakin uutta ja villiä. Syntyy baareja ja pikkuliikkeitä. Yhä useampi kaupunkilainen ja turisti löytää tiensä eloisiin kortteleihin. Kysyntä houkuttelee kiinteistöhait paikalle. Luova väki lähtee pakoon nousevia hintoja ja trendiväkeä. Vielä viisi vuotta sitten Berliinin luovimpana ja kiinnostavimpana alueena pidettiin Itä-Berliinin Friedrichshainia. Nyt iltaa kuuluu viettää lännen Neuköllnissä, turkkilaisten ja työttömien entisellä asuinseudulla. Mutta koska Neukölln päätyi tähänkin kolumniin, sen päivät ovat luetut. Mitä seuraavaksi? Pessimistit veikkaavat karavaanin karkaavan Berliinistä. Kotikulmillani olisi vielä paitsi työttömiä ja maahanmuuttajia myös halpoja kunnostamattomia jugendtaloja ja vanhoja hylättyjä tehtaita. Olisiko sittenkin pitänyt sijoittaa unelma-asuntoon? Tornihuoneen ikkunoihin oli hiljattain ripustettu uudet ruusunpunaiset verhot. Kirjoittaja Anna Kauppi on Berliinissä asuva vapaa toimittaja. Löysin Berliinistä unelmieni asunnon. Vastaremontoidut sata neliötä suojellussa 1920-luvun talossa. Iso keittiö, ikkunallinen kylpyhuone, käytännöllinen pohjaratkaisu. Parasta oli olohuone. Se oli suuri ja pyöreä ja sen ikkunat antoivat vehreään puistoon. Koko komeus maksoi satakaksikymmentätuhatta euroa.
Lokakuun lukijakysymys: Vuosikello yhä suositumpiPuolella taloyhtiöiden hallituksista on vuosisuunnitelma, vuosikello tai vastaava työjärjestys vuoden varrelle. Tämä selvisi Kotitalo-lehden lokakuun nettikysymyksen vastauksista. Noin 15 prosenttia kyselyyn osallistuneista ilmoitti, että vielä suunnitelmaa ei ole, mutta se tehdään ensi vuodeksi. "Ei ole vielä, mutta tämä on hyvä idea. Täytyy ottaa esille kokouksessa", eräs vastaaja kertoi. 25 prosenttia vastaajista kokee hallitustyön sujuvan suunnittelematta: "Hämärä aavistus mitä pitää tehdä, eletään tilanteiden mukaan", kirjoittaa eräs vastaaja. Muista avoimista vastauksista selviää, että monet tukeutuvat hallitustyössään taloyhtiön korjausohjelmaan tai kunnossapitotarveselvitykseen, jotka ohjaavat hallitustyötä pitkällä aikavälillä. Vuosisuunnitelman kolme peruspilariaNettikysymyksen avovastausten perusteella tyypillisellä vuosisuunnitelmalla on kolme peruspilaria. Ensinnäkin siihen merkitään hallituksen aikataulut, kuten kokoukset ja yhtiökokouksen päivämäärä. Toiseksi arvioidaan, milloin ja miten käsitellään joka vuosi varmasti eteen tulevat asiat, kuten talousarvio. Kolmanneksi katsotaan, mitä päätöksiä vuoden varrelle suunnitellut korjaustyöt vaativat hallitukselta. Eräs vastaajista kiteyttää vuosikellon hyödyt näin: "yhdellä silmäyksellä kokonaiskuva" ja jatkaa kannustamalla: "Suunnitelmallisuus on aluksi vaikeaa ja haasteellista (varsinkin suunnitelmien jalkauttaminen. - -) mutta se on kaikkien osapuolien kannalta suotavaa." Toisella vastaajalla on kokemusta käytännön toteutuksesta: "Kun suostuin puheenjohtajaksi, laadin hallitukselle vuosisuunnitelman PTS:ään mukautuen. Samoin jaoin jäsenille yhtiömme hallituksen vuosikellon. Kaikesta tästä ja kaikesta muustakin joutuu kyllä puheenjohtaja yksin huolehtimaan." Kolmannen mielestä puheenjohtajan ei tarvitse jäädä yksin: "Isännöitsijän rooli tällaisissa asioissa on suuri, etenkin kun hallitus koostuu maallikoista." Puolella taloyhtiöiden hallituksista on vuosisuunnitelma, vuosikello tai vastaava työjärjestys vuoden varrelle. Tämä selvisi Kotitalo-lehden lokakuun nettikysymyksen vastauksista.
Vastaa marraskuun kysymykseen 22. marraskuuta mennessä.Minkä arvelet vaikuttaneen asuntosi arvoon eniten viimeisen 10 vuoden aikana suhteessa alueen muihin vastaaviin asuntoihin? Vastaa Kotitalo-lehden marraskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 8/2011.
Kodin energiatehokkuus paranee pienillä teoillaKodeissa ja muissa rakennuksissa kulutetaan kymmenesosa koko Suomen energiasta. Energiansäästäminen koskettaa meitä kaikkia. Kodin energiatehokkuutta voi parantaa pienillä teoilla, kuten karsimalla turhaa kulutusta: liian korkeita huoneistolämpötiloja, vääriä tuuletustottumuksia, vedentuhlausta sekä sähkölaitteiden ja valojen päälle jättämistä tiloista poistuttaessa. Lisää energiansäästövinkkejä taloyhtiöasukkaille saa Isännöintiliiton nettisivuilta.
Sähkölaitteiden korjaus kuuluu ammattilaisilleSähkölaitteiden korjaaminen tulee aina jättää ammattilaisen tehtäväksi, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Kiinnostus erityisesti vanhojen valaisimien tuunaamiseen on kasvanut, mutta maallikolla ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oikeutta tehdä sähkötöitä. Sähkölaitteiden omatoimisen korjailu on vaarallista. Lisätietoa sallituista korjaus- ja asennustöistä saa Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaasta.
Kotitalo 7/2011 sisältöSaako talvi tulla? Teema: johda viisaasti Luomu tuli taloon
|
|||||||||||||||||||||||||
Kuusi askelta onnistuneeseen taloyhtiön remonttiinIso korjaushanke, kuten putkiremontti etenee taloyhtiössä vaihe vaiheelta kuusi askelta kohti onnistunutta lopputulosta. Kun putkiremonttia aletaan kaavailla, on ensin tehtävä selvityksiä suunnittelutyön pohjaksi. Esimerkiksi kuntoarvio- ja kuntotutkimus, korjaustarveselvitys sekä alustavat kustannusarviot kannattaa tehdä huolella. Suunnittelukustannukset lohkaisevat noin 4-7 prosenttia koko remontin hinnasta, mutta hyvällä suunnittelulla taloyhtiö säästää remontin hinnasta vielä enemmän. Seuraava vaihe on hankesuunnittelu, jossa määritellään remontin pääsisältö ja arvioidaan kustannukset. Putkiremontin hankesuunnittelijana toimii esimerkiksi lämpö-, vesi- ja ilmastointi- eli lvi-alan suunnittelija tai rakennuttajakonsultti. Kolmas askel eli tekninen ja tilasuunnittelu tarkoittaa, että menetelmän valitsemisen jälkeen luonnossuunnittelusta edetään toteutussuunnitteluun eli lopullisiin suunnitelmiin. Töiden valmistelu on putkiremontin neljäs vaihe, johon kuuluu muun muassa aloituskatselmus. Toteutuksesta takuutarkastukseenPutkiremontin toteutusvaihe kestää keskimäärin puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen riippuen muun muassa taloyhtiön koosta, remonttimenetelmästä sekä siitä, tehdäänkö putkitöiden lisäksi muita remontteja, kuten sähkötöitä. Menestyksekkään putkiremontin kuudes askel, korjaushankkeen takuuaika alkaa, kun remonttityö on sovittu vastaanotetuksi. Takuuajan pituus on kaksi vuotta. Urakoitsija vastaa virheistä ja puutteista, jotka voidaan katsoa urakoitsijan vastuulla oleviksi virheiksi ja puutteiksi. Takuutarkastuksessa todetaan viat, jotka ovat tulleet ilmi takuuaikana ja sovitaan vikojen korjausaikataulusta. Lue Kotitalo-lehdestä, miten putkiremontin vaiheet näkyvät Helsingin Etu-Töölössä sijaitsevassa Asunto Oy Keskus-Arkadiassa. Iso korjaushanke, kuten putkiremontti etenee taloyhtiössä vaihe vaiheelta kuusi askelta kohti onnistunutta lopputulosta.
Kolumni: presidenta de la comunidad
Yksi suosikkisarjoistani on espanjalainen sarja Naapureina Madridissa. Pääosassa sarjassa on taloyhtiö, sen yli-innokas puheenjohtaja ja jatkuvat yhtiökokoukset. Jos oma taloyhtiö olisi sellainen, veisi se varmasti vikkelästi pehmustettuun huoneeseen, mutta televisiossa se on mitä parhainta komediaa. Taloyhtiön puheenjohtaja Juan Cuesta on taloyhtiön puheenjohtajana uransa huipulla ja rakastaa sääntöpykäliä kaiketi enemmän kuin esikoistaan. Hän päivystää suuren osan ajastaan rappukäytävässä kyttäämässä mahdollisia sääntörikkomuksia ja tarjoutumalla asukkaiden käyttöön. Ventovieraillekin hän muistaa aina esitellä itsensä: Juan Cuesta, presidente de la comunidad. Olen aina sanonut, että jos jostain karmeasta kohtalon oikusta joskus joutuisin taloyhtiön puheenjohtajaksi, ottaisin Juan Cuestan esikuvakseni - ihan vain kiusallani. On itse asiassa suuri ihme, että arvovaltaisin tehtäväni taloyhtiössä tähän mennessä on ollut olla pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskija eräässä kevätkokouksessa. Olin nimittäin nuorena se raivostuttava tyttö, jonka piti tunkea itsensä jokaiseen oppilaskunnan hallitukseen, luokan yhteyshenkilöksi, tukioppilaaksi ja ties miksi. Meininki ei todellakaan muuttunut vanhetessa, päinvastoin. Yhtäkkiä opiskeluaikoina tarjoutuikin oikea luottamustehtävien smörgåsbord, ja niinpä olen ollut jos jonkinmoisen liittohallituksen jäsen, ylioppilaskunnan puheenjohtaja, yhdistysten lehtien päätoimittaja ynnä muuta. Eräs tuttavani luonnehti kerran, että minulla oli "ylikehittynyt vaikuttamisrauhanen", mutta näin jälkikäteen analysoituna se on varmaankin vain ollut jonkinlaista yli-innokasta hikipinkoamista. Ansioluetteloni oikea osa on paljon lyhyempi kuin luottamustoimien liite. Siinä vaiheessa, kun kuvaan tuli asuntolaina, oli kuitenkin järkevämpää keskittää into työntekoon, sillä vapaaehtoistyöllä ei lainoja paljon lyhennellä. Yksi toisensa jälkeen toimikaudet loppuivat, ja minulla oli yhtäkkiä elämässäni vapaita iltoja ja viikonloppuja. Taloyhtiössä olen siis pystynyt välttelemään toimet. Kerran oli läheltä piti -tilanne. Vaikka olin ollut harvinaisen huono naapuri siltä osin, etten etunimeltä tuntenut kuin yhden naapurin, oli huhu minusta kiirinyt talossa. Oli tiedossa, että olin ollut eduskuntavaaliehdokas, joten jollakin tasolla kansalaiskuntoni oli kai todistettu. Talon tätikööri oli päättänyt, että olisin sopiva henkilö taloyhtiön hallitukseen nyt kun rouva Helsingius vihdoin oli jättämässä paikkansa. He väijyttivät minut eräänä aamuna roskakatoksella. Sain vedottua työkiireisiini ja epäsäännöllisiin työaikoihin. Seuraavan yhtiökokouksen aikaan olin raskaana, ja vetosin tulevaan vauvaan. Mutta kas. Sitten oli muutto edessä. Muutimme takaisin lapsuudenkotiini, tuttuun taloyhtiöön, josta olin vain käynyt muualla hieman aikuistumassa. Taloyhtiö on kompakti, neljänneksen kokoinen edellisestä. Kun ensimmäinen yhtiökokous läheni, päätimme mieheni kanssa osallistumisesta kuten kypsät parit päättävät: kivi-paperi-sakset -menetelmällä. Kiveni hävisi hänen paperilleen, ja lähdin kokoukseen. Minun piti vain nopeasti mennä sisään, istuutua takariviin ja tekeytyä näkymättömäksi, mutta nyt olen taloyhtiön puheenjohtaja. En ole ihan varma miten niin pääsi käymään. Kai todellinen aktivistiluonteeni vuosien tukahduttamisen jälkeen riistäytyi esille. Vielä olen malttanut mieleni, mutta on vain ajan kysymys, ennen kuin lähden partioimaan rappukäytävää kuin Juan Coesta konsanaan. Kyllä taloyhtiö on ihana. Kirjoittaja Lotta Backlund on helsinkiläinen kolumnisti, juontaja ja stand up-koomikko. Yksi suosikkisarjoistani on espanjalainen sarja Naapureina Madridissa. Pääosassa sarjassa on taloyhtiö, sen yli-innokas puheenjohtaja ja jatkuvat yhtiökokoukset. Jos oma taloyhtiö olisi sellainen, veisi se varmasti vikkelästi pehmustettuun huoneeseen, mutta televisiossa se on mitä parhainta komediaa.
Syyskuun lukijakysymys: Isännöintiyrityksen kokemus tärkeää yhteistyökumppanin valinnassaTärkeintä taloyhtiön yhteistyökumppaneiden valinnassa on se, että isännöintiyrityksellä on kokemusta kumppanitarjokkaan käyttämisestä. Tätä mieltä on noin 30 prosenttia Kotitalo-lehden syyskuun nettikysymykseen vastanneista. Toiseksi eniten ääniä, noin 23 prosenttia, sai vastaus ´yritys hoitaa palkat, verot ja työnantajamaksut ajallaan´. Samasta asiasta kirjoitti moni myös kohtaan ´muu vastaus´, jonka valitsi noin 19 prosenttia vastaajista. Moni kyselyyn osallistujista on kuitenkin sitä mieltä, että yhden kohdan valinta on vaikeaa. Luotettava, edullinen, nopea?Kumppanitarjokkaan saamat kehut ovat tärkein valintakriteeri 17 prosentille vastaajista. ´Muun vastauksen´ antaneista yli puolet mainitsi, että yrityksen pitää olla luotettava ja hoitaa se, mitä sovitaan. "Asiallinen käyttäytyminen, ammattitaitoinen henkilökunta, luotettava ja tehtäväkentän tunteva", tarkentaa eräs vastaajista valintaansa. Kokemusta korostaa myös toinen vastaaja: "yhteistyökumppanilla on kokemusta juuri sellaisesta projektista, johon se tarvitaan", hän määrittelee. Hinta ei tämän kyselyn perusteella näytä tärkeältä. Vain kolme prosenttia kyselyn vastaajista pitää halpaa hintaa ykköskriteerinä yhteistyökumppanien valinnassa, ja yhtä monta prosenttia ilmoitti kotimaisuuden tärkeimmäksi kriteeriksi palveluja valittaessa. Nettikyselyn vastaajien mukaan se, että yritys hoitaa velvoitteensa yhteiskunnalle, on usein myös merkki luotettavuudesta. "Yritys, joka hoitaa lakisääteiset velvoitteet ajallaan, toimii kokemukseni mukaan luotettavasti myös muissa asioissa", eräs vastaajista perustelee. "Vain hyvin hoidetut yritykset otetaan mukaan tarjouskilpailuun. Toiseksi on hyvin tärkeää asettaa palveluille laatukriteerit tarjouksia pyydettäessä, siten että halpa hinta ei ole ainoa valintaperuste", muistuttaa toinen vastaaja. Tärkeintä taloyhtiön yhteistyökumppaneiden valinnassa on se, että isännöintiyrityksellä on kokemusta kumppanitarjokkaan käyttämisestä. Tätä mieltä on noin 30 prosenttia Kotitalo-lehden syyskuun nettikysymykseen vastanneista.
Vastaa lokakuun kysymykseen 20.10. mennessäOnko taloyhtiönne hallituksella vuosisuunnitelma, vuosikello tai muu vastaava? Vastaa Kotitalo-lehden lokakuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 7/2011.
Korvaako vuokralainen irvistävän tapetin?Vuokranantaja ja vuokralainen eivät aina ole yhtä mieltä siitä, kuka korvaa asuntoon syntyneiden elämisen jälkien korjaamisen. Nyt näitä kiistatilanteita varten on laadittu ohjeet. Ohjeissa määritellään, mikä on asunnon tavanomaista kulumista, ja miten tarkasti asunnon loppusiivous on suoritettava, ja niitä ovat olleet laatimassa Isännöintiliitto, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Vuokranantajat sekä Vuokralaiset VKL. Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous -ohjeistus. Lue lisää tavanomaisesta kulumisesta.
Ajantasaista tietoa sähkökatkoistaEnergiateollisuus ry:n internetsivuille on avattu Suomen kaikkien jakeluverkonhaltijoiden yhteinen häiriösivu. Nettisivuilla olevien linkitysten kautta saa koko maan kattavaa ajankohtaista tietoa mahdollisista sähkönjakelun keskeytystilanteista eli sähkökatkoista.
Kotitalo 6/2011 sisältöTartu tietoiskuun messuilla Teema: vastuuta hankintaan Energiakatselmus paljastaa puutteet
|
||||||||||||||||||||||||
|
Taloyhtiö vuonna 2030Tulevaisuudessa taloyhtiössä eletään toisin kuin nyt. Tietokoneet hoitavat taloa. Tällä hetkellä meillä on karkeasti laskien yksi tietokone ihmistä kohden, mutta tulevaisuudessa meitä jokaista palvelee noin tuhat tietokonetta, toteaa älykkäiden järjestelmien tutkimusryhmää Oulun yliopistossa johtava professori Juha Röning. Asukkaita vahtivat lukuisat anturit. Tulevaisuuden kodissa tuolit, lattia, jääkaappi ja vaatteet kommunikoivat keskenään, ja anturit voivat säätää asunnon lämmitystä sen mukaan, puhkimmeko kotiaskareissa vai istuskelemmeko sohvalla. Ilmastointikin on älykäs: kun ilmassa on paljon hiilidioksidia, tarvitaan enemmän ilmastointia. Paljon uusia palveluitaAntureita voidaan tulevaisuudessa painaa vaikkapa tapettiin, ja taloyhtiön turvallisuutta voidaan näin valvoa uudella tavalla. Anturit saattavat kertoa esimerkiksi putkivuodosta, jos kosteus on kohonnut talon rakenteessa. Älytalot myös tuottavat oman energiansa ja tilaavat tarvittaessa korjaajan. Minkälaisia muita palveluita taloyhtiössä on tulevaisuudessa, ja minkä perusteella ihmiset valitsevat talon, jossa he haluavat asua? Entä miten hoituu taloyhtiön päätöksenteko 20 vuoden kuluttua? Lue lisää asiantuntijoiden tulevaisuusvisioita toimittaja Mari Schildtin jutusta Kotitalo-lehdestä, joka ilmestyy 13. syyskuuta. Tulevaisuudessa taloyhtiössä eletään toisin kuin nyt. Tietokoneet hoitavat taloa.
Kolumni: Naapuridraaman henkilöt
Naapuruus on omalaatuinen ihmissuhde, etenkin kaupungissa ja kerrostalossa. Eletään lähekkäin - suorastaan päällekkäin - ja kuullaan kiusallisen hyvin naapurin intiimitkin asiat, mutta kohdatessa ollaan kuin ei oltaisikaan. Suomalaisten kerrostalojen yhteistilat on rakennettukin sellaisiksi, että naapurukset voivat sulautua harmaaseen seinämaaliin. Tästä lähtökohdasta käsin voi omaksua erilaisia rooleja. Ainakin seuraavia esiintyy kerrostalojen loputtomassa päivittäisdraamassa: Livahtaja. Hänestä tiedetään vain sukunimi. Vastaan tullessa hän nyökkää ja tervehtii "- vää". Jos hänen kanssaan osuu samaan hissiin, saattaa irrota peräti kaksi sanaa: "Monesko kerros?" Sitten hän painaa nappia ja alkaa tuijottaa tiiviisti hissin huoltokylttiä tai kenkiään. Livahtaja on kelpo kerrostaloasuja, ei häiritse ketään. Mutta jos talossa tapahtuisi kummia, tai joku tarvitsisi apua, uskaltaisiko Livahtajan ovikelloa mennä rimputtamaan? Selvästi näkyvämpi naapuri on Valittaja. Kun kohtaa Valittajan, joutuu kuuntelemaan pitkiä selostuksia siitä, kuinka tupakantumppeja on taas heitelty ohi roskiksen ja naapuritalon nuoriso juonut pussikaljaa katoksessa. On kuitenkin virhe ryhtyä toimiin Valittajan esiintuomien epäkohtien korjaamiseksi. Valittajalle nimittäin tärkeintä on valittaminen, eivät itse ongelmat. Syvimmiltään hän hakee yhteyttä naapurusten välille, ja paras yhdistävä tekijä on yhteinen vihollinen. Valittajan hampaisiin joutuu useimmiten Vähät-välittäjä. Eikä syyttä. Hän on se, jonka jäljiltä rappukäytävässä on jäätelön kääreitä, sauna on siivottomassa kunnossa, ja rokki soi yölläkin. Melko usein hän on ensimmäisessä asunnossaan itsenäisesti asuva nuori, jonka kasvattaminen täyteen aikuisuuteen jää taloyhtiön hallituksen epäkiitolliseksi tehtäväksi. Vähät-välittäjissä on myös todellisuudentajun tai elämänhallinnan kadottaneita aikuisia. Traagista asiassa on se, että Vähät-välittäjää itseään on usein kohdeltu välinpitämättömästi, eikä naapurustolla ole eväitä hänen perimmäisten ongelmiensa käsittelyyn. Kaikkein ikävin naapuri on Hankaloija. Hän löytää taloyhtiön elämästä ja toiminnasta aineksia draamaan, jonka perusjuoni on se, että hänen oikeuksiaan loukataan. Taloyhtiön muut osakkaat, huoltofirma, isännöitsijä, tilitoimisto, pankki, ja ylipäätään aivan kaikki huijaavat, hankkivat oikeudettomia etuuksia ja käyttävät häntä hyväkseen. Yhtiökokoustilanteet ovat Hankaloijan huippuhetkiä. Hän tuntee lainsäädännön pikkutarkasti ja pystyy nöyryyttämään isännöitsijää ja puheenjohtajaa osakkaiden edessä. Miten onkin niin, että niin monet persoonallisuushäiriöiset toteuttavat itseään juuri asunto-osakeyhtiössä? Onneksi nämä ikävät tyypit ovat sentään vähemmistö. Monen naapurina on Hiljainen ystävä. Hän vie kaikkien iloksi rappukäytävän ikkunalaudalle joulukukan ja huolehtii siitä. Hän noukkii muilta tipahtaneet roskat ja lapioi talviaamuina lumet oven edestä tekemättä asiasta sen kummempaa numeroa. Ja kun naapurin mummo ei ole moneen päivään anna elonmerkkiä, Hiljainen ystävä tarkistaa tilanteen. Yhä useammasta talosta löytyy Yhteisönrakentaja. Hän on se, joka saa heti muuttopäivänä selville uuden naapurin lasten nimet ja tarjoutuu kantamaan laatikoita. Hän sumplii kaikille sopivat saunavuorot ja järjestää keräyksen cross-trainerin hankkimiseksi pukuhuoneeseen. Yhteisönrakentaja on kaikkien talkoiden primus motor. Hänen piironkiinsa kertyy kasa naapureiden vara-avaimia, ja kaikki tietävät keneltä saa lainaksi sokeria tai ruuvinvääntimen. Minunkin talossani asuu Yhteisönrakentaja, jonka lämmin tunnelma on levinnyt koko taloon. Terveisiä Laurille yläkertaan! Kirjoittaja Salla Korpela on Helsingin asuva toimittaja. Naapuruus on omalaatuinen ihmissuhde, etenkin kaupungissa ja kerrostalossa. Eletään lähekkäin - suorastaan päällekkäin - ja kuullaan kiusallisen hyvin naapurin intiimitkin asiat, mutta kohdatessa ollaan kuin ei oltaisikaan. Suomalaisten kerrostalojen yhteistilat on rakennettukin sellaisiksi, että naapurukset voivat sulautua harmaaseen seinämaaliin. Tästä lähtökohdasta käsin voi omaksua erilaisia rooleja. Ainakin seuraavia esiintyy kerrostalojen loputtomassa päivittäisdraamassa:
Kesän lukijakysymys: Johtamista halutaan kehittääKotitalo-lehden kesän nettikysymys paljastaa, että taloyhtiöt aikovat tulevaisuudessa käyttää enemmän aikaa ja rahaa remontteihin. Tätä mieltä oli valtaosa, 60 prosenttia, vastaajista. Yhteensä 40 prosenttia vastaajista katsoi, että kehittämisen varaa on muuallakin. Vastaajista 12 prosenttia uskoi, että hallituksen ja isännöinnin toimintaan aiotaan satsata nykyistä enemmän resursseja. Eräs vastaaja perää selkeyttä hallituksen palkitsemiseen yhtiössään: "Hallitus tekee talkootyönä työnsä, mutta talousarviossa on aina kohta "hallituksen kulut": noin 800-1 000 euroa vuodessa. Eli palkkiot maksetaan syömisenä ja juomisena. Eikö olisi reilua, että olisi selvät palkkiot ja ne jotka osallistuvat, myös saavat. Sanoisin tämän olevan jopa veronkiertoa, oravannahkakauppaa ei saisi harrastaa." Taloyhtiössä kaivataan enemmän sähköpostiaViestintä on saamassa lisähuomiota joka kymmenennessä yhtiössä. Etenkin sähköpostin käyttöä ja sen rinnakkaiseloa paperiviestinnän kanssa haluttaisiin tehostaa: "Ilmoitustauluinfo ei valitettavasti saavuta asukkaita, harva lukee niitä, mutta s-postin aina. Näin peitto saataisiin paremmaksi. Kun taloyhtiössä ei edes haluta selvittää, kuinka monella on internet-yhteydet, sanotaan vain, että kaikilla ei ole, vaikka ei tiedetä kuinka monella ei ole." Talouden parempaan suunnitteluun satsataan jatkossa enemmän kahdeksassa prosentissa yhtiöistä. Sen sijaan energiansäästöön aikoo satsata nykyistä enemmän vai kuusi prosenttia taloyhtiöistä, ja yhteisöllisyyteen ainoastaan kaksi prosenttia. Avoimet vastaukset kertoivat, että myös viihtyvyyttä aiotaan lisätä muun muassa pihatöihin satsaamalla. Joku yhtiö palkkaa talonmiehen. Kotitalo-lehden kesän nettikysymys paljastaa, että taloyhtiöt aikovat tulevaisuudessa käyttää enemmän aikaa ja rahaa remontteihin. Tätä mieltä oli valtaosa, 60 prosenttia, vastaajista.
Vastaa syyskuun kysymykseen 20.9. mennessäMikä on tärkeintä taloyhtiön yhteistyökumppaneiden valinnassa? Vastaa Kotitalo-lehden syyskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 6/2011.
Lue isännöitsijäntodistus tarkasti asuntoa vaihtaessasiIsännöitsijäntodistuksesta selviävät kaikki keskeiset tiedot taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Se onkin tärkeä dokumentti asuntoa myytäessä ja vuokrattaessa sekä lainaa haettaessa.
Hyvästit hehkulampuilleEnergiasyöpöt 60 watin hehkulamput poistuvat kauppojen hyllyiltä tänä syksynä, ja muutkin hehkulamput jäävät historiaan vuoden kuluttua. Mitä tilalle, miettii kuluttaja. Lampunvalintakone perehdyttää korvaavien valonlähteiden saloihin.
Kotitalo 5/2011 sisältöKotitalo 5/2011 ilmestyy 13.9.2011 Teema: tulevaisuuden taloyhtiö
|
|||||||||||||||||||||||||
|
Talonmies vai huoltoyhtiö?Talonmies on katoavaa kansanperinnettä, ja huoltoyhtiö tulee yleensä talkkaria halvemmaksi. Näin ainakin sanotaan, mutta poikkeuksia on. Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, mutta talonmiehiä enää noin 5 000-6 000. Heistäkin vain osa työskentelee täysipäiväisesti. Huoltoyhtiö auraa omilla koneillaHuoltomies Marko Lokkinen käy huoltamassa yhteensä 40 taloyhtiötä Espoon ja Kauniaisten alueella. Hän on erikoistunut huoltotöihin, kuten uima-altaiden hoitoon. Siivousta ja ulkotöitä varten Kiinteistöhuolto Jaakola Oy:llä on muuta henkilöstöä. Talonmies on katoavaa kansanperinnettä, ja huoltoyhtiö tulee yleensä talkkaria halvemmaksi. Näin ainakin sanotaan, mutta poikkeuksia on.
Kolumni: Rakas naapuri
Naapurissani asuu aivan ihana leskirouva Aila. Hän on ainoa talokaverini, eli ainoa jonka kanssa jään juttelemaan rappukäytävässä. Hän tuo pieniä lahjoja joskus jonkun tapahtuman johdosta, joskus ihan muuten vaan. Vinttikomeroni seisoi jonkin aikaa muuton jälkeen tyhjillään, ja lupasin rouvalle, että hän vallan mainiosti saa sitä sen ajan lainata varastoksi. Hän oli ylitsepursuavan iloinen ja sanoi, että kyllä muistaa kiittää minua sitten jollain lahjalla. Yritin sanoa, ettei se todellakaan ole tarpeen, sehän on vain vinttikomero, mutta rouva kysyi pidänkö valkoviinistä. Naapurissani asuu aivan ihana leskirouva Aila. Hän on ainoa talokaverini, eli ainoa jonka kanssa jään juttelemaan rappukäytävässä. Hän tuo pieniä lahjoja joskus jonkun tapahtuman johdosta, joskus ihan muuten vaan.
Huhti-toukokuun lukijakysymys: Kirje pitää pintansa taloyhtiöviestinnässäPaperitiedote jyrää yhä taloyhtiöiden pääasiallisena viestintäkanavana. Kotitalo-lehden lukijakyselyn mukaan 37 prosentissa taloyhtiöistä viestintä pelaa pääasiassa kirjeitse ja joka kuudennessa ilmoitustaulun kautta. Joissakin taloyhtiöissä on jo otettu sähköiset välineet pääkanavaksi. Joka kuudes vastaaja ilmoitti sähköpostin pääviestintävälineeksi ja muutama taloyhtiön nettisivut. Hiljaisuus kiukuttaaNiukka tiedottaminen saa asukkaat epäilemään salailua. Paperitiedote jyrää yhä taloyhtiöiden pääasiallisena viestintäkanavana. Kotitalo-lehden lukijakyselyn mukaan 37 prosentissa taloyhtiöistä viestintä pelaa pääasiassa kirjeitse ja joka kuudennessa ilmoitustaulun kautta.
Vastaa kesän kysymykseen 1.8.2011 mennessäMihin taloyhtiössänne varataan tulevaisuudessa enemmän rahaa ja aikaa? Vastaa Kotitalo-lehden kesän lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 5/2011.
Ehdota palkittavaa isännöintitekoaMillaisen arjen pulman isännöinti on ratkaissut teidän taloyhtiössänne? Isännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintiteon, isännöitsijän ja isännöintiyrityksen. Ehdota palkitsemisen arvoista arjen sankaritekoa, isännöitsijää tai isännöintiyritystä 27. toukokuuta mennessä.
Istuta ruokapuu pihalleYmpäristöjärjestö Dodon ja Uudenmaan Marttojen ohjeilla kerrostalopihankin voi saada kukkimaan hedelmäpuista.
Kotitalo 4/2011 sisältöKotitalo 4/2011 ilmestyy 24. toukokuuta.
|
|||||||||||||||||||||||||
Mukavaa asumista remontin aikanaTotaalinen kaaos ei ole vääjäämätön seuraus remontista, jos homma hoidetaan huolellisesti. Joka vaiheessa tulee asukkaita kuunnella ja tarjota heille tietoa. Remonttiin valmistautuminen alkaa jo vuosia ennen tosi toimia. Valmistautumisajan pituus on suoraan verrannollinen saneerauksen suuruuteen. Totaalinen kaaos ei ole vääjäämätön seuraus remontista, jos homma hoidetaan huolellisesti. Joka vaiheessa tulee asukkaita kuunnella ja tarjota heille tietoa.
Lajittelun innovaatio Espanjassa
Barcelonan kaltaisessa miljoonakaupungissa jätehuoltoa voisi aina parantaa. Helteisinä aikoina huomaa jo hajusta, kauanko jätteet ovat kadulla muhineet, mikäli eivät ole roskalaatikkoon mahtuneet. Kesällä roskan tuottajat lisääntyvät huimasti, kun turistiparvet valtaavat kaupungin. Jätteiden kierrätys on Espanjassa ja jopa modernissa Barcelonassa verrattain uusi ilmiö. Käytöstä poistetut tavarat ja roskat on kautta aikojen jätetty kadulle lojumaan - tonkikoot heikompiosaiset mukaansa mitä tarvitsevat. Barcelonan kaltaisessa miljoonakaupungissa jätehuoltoa voisi aina parantaa. Helteisinä aikoina huomaa jo hajusta, kauanko jätteet ovat kadulla muhineet, mikäli eivät ole roskalaatikkoon mahtuneet. Kesällä roskan tuottajat lisääntyvät huimasti, kun turistiparvet valtaavat kaupungin.
Ryhtiä ja iloa kokouksiinHallitus voi kokoustaa jämptisti ja ylläpitää silti rentoa keskustelukulttuuria. Kaikilla on aina olevinaan kiire ja parempaakin tekemistä. Taloyhtiön hallituksen kokouksiin ei kannata käyttää enempää aikaa kuin on tarpeen asioiden avoimeen käsittelyyn. Liian tiukka ja puheenvuoroja rajoittava puheenjohtaja voi kuitenkin estää tärkeitä keskusteluja. Hallitus voi kokoustaa jämptisti ja ylläpitää silti rentoa keskustelukulttuuria.
Maaliskuun lukijakysely: huoltoyhtiö puhuttiToimimaton huolto kirvoitti kommentteja maalis-huhtikuun lukijakyselyssä. Laatua on vaadittavaAvoimien kommenttien perusteella hyvä huolto näyttää tarkoittavan sitä, että huoltopyynnöt hoidetaan heti. "Huoltoyhtiö on aina hoitanut homman mallikkaasti. Jos esimerkiksi sähkötolppaan ei tule virtaa, puhelinsoitto riittää ja sieltä tulee mies parin tunnin sisällä korjaamaan sen." kirjoittaa eräs vastaajista. Toimimaton huolto kirvoitti kommentteja maalis?huhtikuun lukijakyselyssä.
Harmaa talous kuriin uusin keinoinHarmaan talouden hävittämiseksi on tulossa uusia velvoitteita ja valvontakeinoja. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrista käy ilmi, että isännöitsijät törmäävät harmaaseen talouteen putkiremonteissa harvoin. Urakoitsijan rehellisyys ja vastuullisuus ovat heidän mielestään urakoitsijan valinnassa tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpi tekijä. Harmaan talouden hävittämiseksi on tulossa uusia velvoitteita ja valvontakeinoja.
Osallistu Palvelusta lisäarvoa -kilpailuunKiinteistöpalvelualan parhaita toimintamalleja etsitään nyt ARVOKAS - Palvelusta lisäarvoa -kilpailussa. Rakennetun ympäristön käyttäjien tarpeet kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siitä syntyy haasteita ja mahdollisuuksia uusille kiinteistöpalveluille. Maaliskuun lopussa käynnistyvässä Arvokas-kilpailussa etsitään kiinteistöpalvelualan parhaita toimintamalleja, ratkaisuja sekä palvelukonsepteja. Kiinteistöpalvelualan parhaita toimintamalleja etsitään nyt ARVOKAS ? Palvelusta lisäarvoa -kilpailussa.
Hyvillä käytännöillä kestävään kehitykseen4V-hanke on koonnut hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Neljä V-kirjainta tulevat sanoista: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin. Hyvät käytännöt liittyvät kasvatuksen, asumisen sekä asukas- ja järjestötoiminnan teemoihin. Ne edistävät kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla. Osaa käytännöistä hanke on ollut mukana toteuttamassa, ja osa on kerätty hankkeen sidosryhmiltä. Hyvät käytännöt on tarkoitettu toteutettaviksi sellaisinaan, muokattaviksi omiin tarpeisiin sopiviksi tai käytettäviksi ajatusten herättelijänä omaa toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. Jokaisesta hyvästä käytännöstä esitellään hankkeen sivuilla ensin tavoitteet ja toimintatavat. Otsikon Kokemuksia alta selviää, miten yksittäiset toimijat ovat soveltaneet käytäntöä omassa toiminnassaan. Lopuksi esitellään käytännön hyödyt kestävän kehityksen kannalta. Nettiselailun lisäksi kahden sivun pituiset käytännöt voi tulostaa tai tallentaa pdf-tiedostona. 4V-hanke on koonnut hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Neljä V-kirjainta tulevat sanoista: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin.
Innosta osakas yhtiökokoukseenKotitalo-lehti on julkaissut verkossa video- ja radiojutun, joissa innostetaan osakkaita yhtiökokoukseen.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitAsunto-osakeyhtiölaki Facebookissa Taloyhtiötapahtuma Finlandia-talossa 3.5.2011 Asuntomessut 2012 Tampereella tarjoaa tietoa energiatehokkaasta rakentamisesta ja energiakorjauksesta
Huhtikuun lukijakysymys: Mikä on taloyhtiönne pääasiallinen viestintäkanava?Mikä on taloyhtiönne pääasiallinen viestintäkanava? Vastaa Kotitalon huhtikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 4/2011.
Kotitalo 3/2011 sisältöKotitalo 3/2011 ilmestyy 19. huhtikuuta.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pinnoitus vai perinteinen putkiremontti?Taloyhtiön putkiremontista kilpailutettiin kaksi erilaista toteutustapaa. Hintaero oli 800 000 euroa. Paras putkiremonttimenetelmä löytyi helsinkiläisessä As Oy Myllymatkantie 2:ssa huolellisen suunnittelun avulla. 1965 rakennetun kerrostalon putki- ja sähkölinjasaneerauksesta teetettiin kahdet suunnitelmat, joiden pohjalta kilpailutettiin kaksi erilaista toteutustapaa. Kestävätkö elementit?Talon kylpyhuoneet ovat tehdasvalmisteisia betonielementtejä, jotka on nostettu päällekkäin torniksi. Remontin alussa kukaan ei oikein tiennyt, heikentääkö hormien poraaminen ja rakenteiden purkaminen tornien kantavuutta. Taloyhtiön putkiremontista kilpailutettiin kaksi erilaista toteutustapaa. Hintaero oli 800 000 euroa.
Kolumni - Sisustusintoa
Sisustuslehtien lukeminen on parhaimmillaan inspiroivaa, mutta pääasiassa masentavaa. Olen kova harrastamaan. Tai oikeastaan olen kova aloittamaan harrastuksia. Siitä todisteena kellarissa seisoo vaaleanpunainen golfbägi mailoineen, vaatekaapissa akryylimaaleja ja tuhat pensseliä ja kirjahyllystä löytyy laatikko jossa on varmaan neljän sadan euron edestä helmiä ja korulukkoja ja muita tarpeita korujen tekemiseen. Sisustuslehtien lukeminen on parhaimmillaan inspiroivaa, mutta pääasiassa masentavaa.
2010-luku on hissien korjausbuumiHissejä korjataan nyt kiihtyvään tahtiin. Kuopiolaisessa taloyhtiössä vaihdettiin 1960-luvun hissi kokonaan uuteen. Hissi kaipaa peruskorjausta, jos se kolisee ja pysähtyy ohi kerroksen. Kun varaosiin alkaa tuhraantua tuhansia euroja vuodessa, kannattaa hissin kunto kartoittaa. Vanhassa kuilussa oli kasvun varaaKuopiolaisessa 1960-luvun taloyhtiössä hissi päätettiin korjata lvi-saneerauksen yhteydessä. Koska tarkoitus oli myös parantaa talon esteettömyyttä, hissi päätettiin vaihtaa kokonaan uuteen. Samalla sitä jatkettiin kerroksella sekä ylös että alas. Uudella hissillä pääsee myös ullakolle ja kellarin sisäänkäynnille, jonka luona sijaitsevat autopaikat. Hissejä korjataan nyt kiihtyvään tahtiin. Kuopiolaisessa taloyhtiössä vaihdettiin 1960-luvun hissi kokonaan uuteen.
Helmikuun lukijakysely: strategia alkaa kiinnostaaKotitalo-lehden helmikuun lukijakysely paljasti, että asuntoyhtiöistä vain vajaa neljännes on tehnyt pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelman. Kolmasosa yhtiöistä kuitenkin suunnittelee sen laatimista lähitulevaisuudessa. Vastaajista noin 42 prosenttia ilmoitti, että heidän taloyhtiöstään puuttuu strategia, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta. Syyksi epäillään iäkkäiden asukkaiden välinpitämättömyyttä: "Kun itsellä ei ole kummoisempi tulevaisuus edessä, asuntoyhtiön tulevaisuus ei kiinnosta". Tavoitteena velkavapausStrategiaan on kirjattu yleensä yhtiön arvot ja kunnostussuunnitelmat. "Korjaukset on ryhmitelty siten, että esimerkiksi pesut ja maalaukset sovitetaan samalle kertaa." Sitoutumiskammo suututtaaHallituksen jäseniltä edellytetään hyvää motivaatiota ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Valitettavasti se ei kuitenkaan aina toteudu."Hallitukset ovat sitoutuneet huonosti tavoitteisiin", kirjoittaa eräs vastaajista. Kotitalo-lehden helmikuun lukijakysely paljasti, että asuntoyhtiöistä vain vajaa neljännes on tehnyt pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelman. Kolmasosa yhtiöistä kuitenkin suunnittelee sen laatimista lähitulevaisuudessa.
Villi pysäköinti jatkunee vieläLakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on vaakalaudalla. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus hylätään. Tämä tarkoittaisi, että taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat eivät edelleenkään pysty puuttumaan tehokkaasti pysäköintiongelmiinsa. Lakiehdotuksen mukaan kiinteistön omistaja tai haltija voisi valvoa pysäköintiä alueellaan. Valvontaoikeuden voisi myös siirtää muulle henkilölle. Lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on vaakalaudalla. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus hylätään. Tämä tarkoittaisi, että taloyhtiöt ja muut kiinteistönomistajat eivät edelleenkään pysty puuttumaan tehokkaasti pysäköintiongelmiinsa.
Energiahukka entistä kalliimpaaKiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat loka - joulukuussa 3,9 prosenttia verrattuna vuoden 2009 vastaavaan aikaan. Rahanmeno kiihtyy, sillä vuotta aiemmin hinnat nousivat vain 2,1 prosenttia. Eniten ylläpidossa kallistui energia. Kevyen polttoöljyn hinta nousi 31,4 prosenttia ja käyttösähkön 8,4 prosenttia. Asunto-osakeyhtiöiden ylläpitokustannuksista lämmityksen osuus on noin neljännes ja sähkön noin 4,5 prosenttia.
Sähkökatko huomioitava pelastussuunnitelmissaPelastuslaki edellyttää yli viiden asunnon taloyhtiöiltä pelastussuunnitelmaa. Siinä nimetään turvallisuushenkilöstö, joka välittää ohjeet asukkaille ja auttaa hätätilanteessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottaa taloyhtiöiden pelastusvastaavia tarkistamaan, että suunnitelmassa on ohjeet myös erilaisten yhteiskunnallisten häiriöiden varalle. Naapuriapu on tärkeää poikkeustilanteissa, kuten laajan sähkökatkon aikana. Jos lämmitys katkeaa, vesijohdot on saatava pidettyä auki ja asukkaita ohjeistettava pitämään ikkunat ja ovet kiinni. Ruokaa ja polttoainetta voi olla vaikea saada, jos maksupäätteet sammuvat. Pelastuslaki edellyttää yli viiden asunnon taloyhtiöiltä pelastussuunnitelmaa. Siinä nimetään turvallisuushenkilöstö, joka välittää ohjeet asukkaille ja auttaa hätätilanteessa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottaa taloyhtiöiden pelastusvastaavia tarkistamaan, että suunnitelmassa on ohjeet myös erilaisten yhteiskunnallisten häiriöiden varalle.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitKattojen lumikuormavaroitukset
Maaliskuun kysymys: Miten taloyhtiönne huolto on järjestetty?Miten taloyhtiönne huolto on järjestetty? Vastaa Kotitalon maaliskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 3/2011.
Kotitalo 2/2011 sisältöMäärätietoiset tyytyväisiä isännöintiin
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Rakennusten tyyppiviat 1920 - 1980Rakennustavat ja arkkitehtuuri ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aika on paljastanut eri aikakausien tyypilliset ongelmat. Jugend-tyylisiä ja muita vanhoja kerrostaloja arvostetaan. 1930- ja 1940-lukujen taloissa on tyypillisesti sileäksi rapattu julkisivu. Ikkunoita jakaa keskeltä pystykarmi. Monen vanhan talon ongelma on kuitenkin huonosti eristetty yläpohja, minkä vuoksi ylimmät kerrokset kärsivät kylmyydestä. 1980-luvun julkisivut rapautuvatBetonielementtitalojen ulkokuoren raudoitteet kärsivät korroosiosta ja rapauttavat pintaa 1970-80-lukujen taloissa. Ikkunanpuitteissa käytettiin huonompaa puuta kuin aiemmin. Myös tumma kuultokäsittely on haurastuttanut karmeja. Rakennustavat ja arkkitehtuuri ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aika on paljastanut eri aikakausien tyypilliset ongelmat.
Kolumni Berliinistä: Katu-uskottavuus koetuksella
Berliiniä koetteli jo joulun alla katastrofaalinen talvi. Lehtiotsikoita lainatakseni kaupunki oli lumikaaoksen ja siperialaisen kylmyyden kourissa. Junat jäivät raiteille, lentokoneet kentille. Autot seisoivat parkissa hankeen hautautuneina, ja jalankulkijat luistelivat eteenpäin minkä taisivat. Lunta oli nilkkaan asti ja pakkasasteita viisi. Berliiniä koetteli jo joulun alla katastrofaalinen talvi. Lehtiotsikoita lainatakseni kaupunki oli lumikaaoksen ja siperialaisen kylmyyden kourissa. Junat jäivät raiteille, lentokoneet kentille. Autot seisoivat parkissa hankeen hautautuneina, ja jalankulkijat luistelivat eteenpäin minkä taisivat.
Asumiskustannukset kuriin energiavinkeilläTurkulaisessa taloyhtiössä pohdittiin asukkaiden kesken, miten energiakustannuksia voisi karsia. Säästöideoita löytyi useita. Kullan kallis kylmiöViime syksynä taloyhtiö osallistui vielä Pieniä tekoja -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli löytää lisää energiansäästökohteita. Turkulaisessa taloyhtiössä pohdittiin asukkaiden kesken, miten energiakustannuksia voisi karsia. Säästöideoita löytyi useita.
Joulu-tammikuun lukijakysely: yli puolet varaa vastiketta korjauksiinJoulu-tammikuussa kysyimme Kotitalo-lehden verkkosivujen kävijöiltä, miten heidän taloyhtiössään varaudutaan tulevia remontteja varten. Vastaajista 43,6 prosenttia ruksi vaihtoehdon "kerätään korjausvastiketta" ja 15,4 prosenttia: "kerätään korotettua hoitovastiketta". Myös ylimääräisten hoitovastikkeiden kerääminen mainittiin kommenteissa. Tieto ei kuljeNoin 23 prosenttia kertoi, että remontteihin ei joko varauduta mitenkään tai he eivät osanneet sanoa, miten. Kyseessä saattaa olla huono tiedonkulku, kuten eräs vastaaja kirjoittaa: Vasta huomisen huoli?Verkkokysely kirvoitti vastaajat kommentoimaan korjauksiin varautumista monelta kantilta. Vastauksista paistaa tyytymättömyys niin asukkaiden passiivisuuteen kuin hallituksen lyhytnäköisyyteen: Joulu-tammikuussa kysyimme Kotitalo-lehden verkkosivujen kävijöiltä, miten heidän taloyhtiössään varaudutaan tulevia remontteja varten. Vastaajista 43,6 prosenttia ruksi vaihtoehdon "kerätään korjausvastiketta" ja 15,4 prosenttia: "kerätään korotettua hoitovastiketta". Myös ylimääräisten hoitovastikkeiden kerääminen mainittiin kommenteissa.
Suomessa toiseksi parasta kiinteistöpalveluaSuomalaiset ovat Euroopan unionin toiseksi tyytyväisimpiä maassaan tarjolla oleviin kiinteistöpalveluihin. Tämä selviää EU:n viime vuonna tehdystä kuluttajatutkimuksesta. Suomalaiset ovat Euroopan unionin toiseksi tyytyväisimpiä maassaan tarjolla oleviin kiinteistöpalveluihin. Tämä selviää EU:n viime vuonna tehdystä kuluttajatutkimuksesta.
Sähköale entistä pienempi myyjää vaihtamallaSähkön hinta nousi vuoden alussa siirtomaksujen ja sähköverojen nousun takia. Sähkökuluja voi yrittää karsia kilpailuttamalla sähkösopimuksen joko yksin tai yhdessä muiden ostajien kanssa.
Nuoret haluavat oman asunnonJopa 70 prosenttia nuorista uskoo, että omistusasuminen kannattaa aina. Omistusasumisen suosio on kasvanut 18 - 29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Ympäristöministeriön Omaa kotia etsimässä - nuorten asuminen 2010 -tutkimuksen yli 25-vuotiaisssa vastaajissa on omistusasukkaita jo enemmän kuin vuokra-asukkaita. Edellisen kerran tutkimus tehtiin 2005. Lähes kaikki omistusasunnon ostavat nuoret hankkivat sen velaksi. Jopa 70 prosenttia nuorista uskoo, että omistusasuminen kannattaa aina. Omistusasumisen suosio on kasvanut 18 - 29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitYmpäristöministeriön uutta Korjaustieto.fi-verkkopalvelua pääsee jo kokeilemaan. www.korjaustieto.fi Korjausrakentamisen tulevaisuuspäivässä on luvassa esittelyjä oikeista meneillään olevista hankkeista.
Helmikuun kysymys: Onko taloyhtiöllänne strategia?Onko taloyhtiöllänne strategia eli pitkän aikavälin tavoite- ja toimintasuunnitelma? Vastaa Kotitalon helmikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 2/2011.
Kotitalo 1 / 2011 sisältöKotitalo entistä tuhdimpi
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Pankkia kiinnostavat taloyhtiön velatRemonttilainatarjoukseen vaikuttavat taloyhtiön vanhat velat. Rakennusten kunto vaikuttaa rahan hintaan eri pankeissa eri tavalla. Taloyhtiön velkaisuus kiinnostaa pankkeja eniten, kun ne tarjoavat taloyhtiölle lainaa. Myös vastikkeiden suuruus ja mahdolliset vuokrarästit vaikuttavat siihen, millä hinnalla taloyhtiö voi saada rahaa. Taloyhtiölainojen marginaalit laskeneetPankkien taloyhtiöiltä veloittamat lainamarginaalit ovat laskeneet reilusti. Vielä runsas vuosi sitten viitekorkoon lisättävät marginaalit olivat kahden prosentin luokkaa. Nyt lainaa saa jopa alle prosentin marginaalilla. Remonttilainatarjoukseen vaikuttavat taloyhtiön vanhat velat. Rakennusten kunto vaikuttaa rahan hintaan eri pankeissa eri tavalla.
Kolumni: Asuntokauppaa ja suhteita
Kävin ystävättäreni kanssa kahvilla viime viikolla, ja hän pyysi minua sen jälkeen mukaansa katsomaan asuntoa. Hän on 30 ja oli ostamassa ensimmäistä omaa kotiaan. Jo on aikakin, sanoin. Hän kertoi asunnosta, ja tyrmäsin idean heti. Kävin ystävättäreni kanssa kahvilla viime viikolla, ja hän pyysi minua sen jälkeen mukaansa katsomaan asuntoa. Hän on 30 ja oli ostamassa ensimmäistä omaa kotiaan. Jo on aikakin, sanoin. Hän kertoi asunnosta, ja tyrmäsin idean heti. Oli se miten hieno tahansa ja millaisella asuinalueella hyvänsä, niin ei kukaan järkevä ihminen voi maksaa asunnosta yli 7 000 euroa neliöltä. Olin väärässä, sillä hän osti sen. Ryhdyin ajattelemaan asiaa tarkemmin ja huomasin, että ihmisen tavat ostaa asunto ja etsiä kumppani ovat hyvin samankaltaisia. Naisiin tämä ainakin pätee, mutta olen kyllä valmis myöntämään, että teoria ei pidä paikkaansa miesten kohdalla. Miehet ovat tällaiselle varmaankin liian johdonmukaisia. Kävin ystävättäreni kanssa kahvilla viime viikolla, ja hän pyysi minua sen jälkeen mukaansa katsomaan asuntoa. Hän on 30 ja oli ostamassa ensimmäistä omaa kotiaan. Jo on aikakin, sanoin. Hän kertoi asunnosta, ja tyrmäsin idean heti.
Suunnittelu ensin, korjaus sittenTalon koko elinkaaren aikana syntyvistä korjauskustannuksista voidaan säästää jopa kolmasosa. Kemiläisen vuonna 1967 rakennetun taloyhtiön asunnoista voi pyytää keskimääräistä parempaa hintaa. Se johtuu siitä, että yhtiössä on onnistuttu pitämään paikat kunnossa ja hoitovastike kurissa. Taloyhtiölle käyttö- ja huolto-ohjeetKun korjaukset suunnitellaan ja ennakoidaan hyvin, niiden yhteenlasketuista kustannuksista voi säästää jopa kolmanneksen talon elinkaaren aikana, sanoo rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä Talon koko elinkaaren aikana syntyvistä korjauskustannuksista voidaan säästää jopa kolmasosa.
Laadulla monta määritelmääRakentamisen hyvän laadun määritelmä on kiinni määrittelijästä. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatua vain yleisen edun näkökulmasta. Näin kertoo Oulun yliopistossa marraskuussa tarkastettu väitöskirjatutkimus. Rakentamisen hyvän laadun määritelmä on kiinni määrittelijästä. Rakentamismääräykset tarkastelevat laatua vain yleisen edun näkökulmasta. Näin kertoo Oulun yliopistossa marraskuussa tarkastettu väitöskirjatutkimus.
Marraskuun lukijakysymys: Joka neljäs korjausohjelma vähintään 10 vuodelleKysyimme marraskuussa Kotitalon lukijoilta, miten kauas tulevaisuuteen taloyhtiön korjausohjelma ulottuu. Korjausohjelmalla tarkoitetaan yhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa, joka sisältää arviot remonttien toteutusajankohdista ja kustannuksista. Edelläkävijätaloyhtiöiden osakkaat tyytyväisiäKommenttikenttään kertoi tarinansa useammankin edelläkävijäyhtiön päättäjä tai osakas. Kysyimme marraskuussa Kotitalon lukijoilta, miten kauas tulevaisuuteen taloyhtiön korjausohjelma ulottuu. Korjausohjelmalla tarkoitetaan yhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa, joka sisältää arviot remonttien toteutusajankohdista ja kustannuksista.
Lähin suoja hukassaSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin lokakuussa teettämän kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei tiedä, missä lähin väestönsuoja sijaitsee. Moni on myös epävarma siitä, milloin suojaan pitäisi lähteä: 65 prosenttia vastasi tietävänsä. Tiedot väestönsuojista ovat heikentyneet, sillä kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 62 ja 80 prosenttia. Suomessa on väestönsuojia asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Kerrostaloilla voi olla oma tai usean talon yhteinen suoja, josta vastaa nimetty väestösuojahoitaja. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin lokakuussa teettämän kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei tiedä, missä lähin väestönsuoja sijaitsee. Moni on myös epävarma siitä, milloin suojaan pitäisi lähteä: 65 prosenttia vastasi tietävänsä. Tiedot väestönsuojista ovat heikentyneet, sillä kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 62 ja 80 prosenttia. Kyselyyn vastasi tuhat 17 - 79-vuotiasta.
Laajimmat putkiremontit pääkaupunkiseudullaPääkaupunkiseudulla tehdään laajempia putkiremontteja kuin muualla maassa. Kylpyhuoneiden vedeneristystyöt sisältyvät putkiremontin kustannuksiin pääkaupunkiseudulla noin 66 prosentissa putkiremontteja. Muualla maassa vedeneristykset tehdään vain 40 prosentissa remontteja, Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri kertoo. Vedeneristys uusiksi yhä harvemminBarometrin mukaan pinnoitus- ja sujutustekniikat kuitenkin yleistyvät pääkaupunkiseudulla, ja kylpyhuoneita korjataan yhä harvemmin. Nykyvaatimusten mukaisia vedeneristyksiä on tehty vasta kymmenisen vuotta. Sitä vanhempien kylpyhuoneiden eristäminen jää odottamaan osakkaan omaa kylpyhuoneremonttia. Pääkaupunkiseudulla tehdään laajempia putkiremontteja kuin muualla maassa. Kylpyhuoneiden vedeneristystyöt sisältyvät putkiremontin kustannuksiin pääkaupunkiseudulla noin 66 prosentissa putkiremontteja. Muualla maassa vedeneristykset tehdään vain 40 prosentissa remontteja, Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri kertoo.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitLista remonteista, jotka pitää ilmoittaa taloyhtiölle Kotiremontin valvonnan kohtuullinen kustannus Remontti-ilmoitus kuukautta ennen
Joulu-tammikuun lukijakysymys: Miten taloyhtiössänne varaudutaan tulevia remontteja varten?Miten taloyhtiössänne varaudutaan tulevia remontteja varten? Vastaa Kotitalon joulu-tammikuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 1/2011, joka ilmestyy 1.2.2011.
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Taloyhtiöiden viestintä ontuuTiedonkulun puutteet paljastuvat, kun jotakin yllättävää tapahtuu. Mitä enemmän taloyhtiössä tiedotetaan, sen parempi. Viime talven lumisuus toi monessa taloyhtiössä esiin viestinnän puutteita. Mediassa kohistiin, miten lumitaakka rikkoo katot ja voi aiheuttaa mittavat vahingot. Huolestuneet asukkaat ruuhkauttivat isännöinnin puhelinlinjat. Hätäisimmät kiipesivät itse katolle ilman turvavaljaita, vaikka ammattilainen oli tulossa apuun seuraavana päivänä. Yhdellä asukastiedotteella olisi selvitty. Realia Isännöinnin brand manager Eija Miehola vertaa taloyhtiötä työpaikkaan. Työntekijöiden täytyy tietää, mitä yrityksessä tapahtuu. Samoin taloyhtiön asukkaiden ja osakkaiden täytyy olla perillä yhtiön asioista. Hallituksen ja isännöinnin tulisi Mieholan mukaan sopia, kuka tiedottaa asukkaita ja osakkaita mistäkin asiasta. Selkeä tiedotus remontista rauhoittaaTurkulaisen Asunto-osakeyhtiö Stoltinmajan julkisivuremontissa tiedotukseen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Asukkaita ei ole jätetty korvakuulon varaan senkään jälkeen, kun remontti keväällä esiteltiin asukaskokouksessa. Urakalle on perustettu omat nettisivut, joita päivittää viestintään erikoistunut projektitiedottaja. Hän pitää huolta, että vastuuhenkilöiden yhteystiedot, aikataulut ja uutiset urakan etenemisestä ovat ajan tasalla. Vahanen-yhtiöissä työskentelevä projektitiedottaja Minna Mustonen muistuttaa, että perinteiset kanavat, kuten ilmoitustaulut ovat edelleen välttämättömiä. Kaikilla ei ole nettiä. Olet mitä viestitYhteisöviestinnän periaatteiden mukaan taloyhtiön tiedotuksen tärkein kohderyhmä ovat asukkaat ja osakkaat. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åbergin mukaan viestintää on kuitenkin ajateltava kokonaisuutena. Myös ulkopuolisia kiinnostaa, mitä taloyhtiöön kuuluu. Se mitä taloyhtiön edustajat sanovat tai jättävät sanomatta muodostaa pikku hiljaa yhtiölle maineen, aivan kuten yrityksillekin. Tiedonkulun puutteet paljastuvat, kun jotakin yllättävää tapahtuu. Mitä enemmän taloyhtiössä tiedotetaan, sen parempi.
Kolumni: Älä ammu arkkitehtia
Ankeita asuinalueita ja tympeitä taloja katsellessa tulee helposti huokaisseeksi, miten kauneudentajuttomia arkkitehdit ovat. Ankeita asuinalueita ja tympeitä taloja katsellessa tulee helposti huokaisseeksi, miten kauneudentajuttomia arkkitehdit ovat. Ihan rikollista, miten vähän he välittävät ihmisten toiveista ja haaveista! Otetaanpa keskimääräinen arkkitehtiopintoihin pyrkivä nuori. Hän on ollut koulussa välkky, pärjännyt matemaattisissa aineissa ja hänen taitonsa on huomattu kuvataidetunneilla. Hän hellii haavetta taideammatista, josta voisi saada vakituiset tulot. Pää on täynnä ajatuksia tyylistä, jolla hän vielä säväyttää koko maailman! Nuori onnistuu pääsykokeissa ja hän aloittaa opinnot. Tiedot ja taidot karttuvat ja niiden myötä itseluottamus. Bonuksena hän saa viettää hauskaa teekkarielämää. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Ennen pitkää arkkitehtimme valmistuu. Jos sattuu olemaan lama, parasta mitä hän voi saada valmistujaislahjakseen, on lentolippu Dubaihin. Sen lähempää ei nimittäin töitä löydy. Jos taas Suomessa rakennetaan, hän saa jalkansa jonkun arkkitehtitoimiston ovenrakoon. Tuntipalkalla aluksi, mutta hyvä niinkin, koska tässä välissä hän on tullut perustaneeksi perheen. Toimiston johtoporras hankkii suunnittelutehtäviä, kun onnistuu voittamaan tarjouskilpailuja. Toki tarjousten vertailussa laatu ja luotettavuuskin painavat, mutta se puoli hoidetaan vanhempien kollegoiden suhteilla. Tarjousten edullisuus perustuu siihen, että arkkitehtimme tuntimäärä on laskettu minimiin. Niinpä hän pakertaa ahkerasti, usein monta projektia yhtä aikaa. Työnsä ohjenuorana hänellä ovat kaavamääräykset ja hyllymetri erilaisia normeja, määräyksiä ja standardeja. Ylimpänä imperatiivina on rakennuksen tilaajan eli kaupallisen grynderin määräämä kustannustavoite. Sen puitteissa taloja rakennetaan vakioelementeistä ja muista teollisista standardituotteista. Asuntojen keittiöt ja kylpyhuoneet tilataan tukuissa, yksinkertaisimmalla mallilla, eikä yksityiskohtiin käytetä yhtään ylimääräistä aikaa. Jos asunnon ostaja haluaa jotain muuta, grynderi saa sitten laskuttaa mukavasti ekstraa. Lopullisten asiakkaiden - siis asukkaiden - kanssa arkkitehtimme ei joudu eikä pääse tekemisiin luultavasti koskaan, ellei iltapuhteinaan suunnittele jollekin tutulle mökkiä tai omakotitaloa. Muutama kollega voi onnistua voittamaan julkisrakennuksen tai kirkon suunnittelukilpailun ja päästä siinä käyttämään luovuuttaan vapaammin, mutta se on yhtä harvinaista kuin orkesterimuusikon nouseminen solistiksi. Vuodet vierivät. Joskus illan hämärinä tunteina arkkitehtimme huokaa, että ei sen näin pitänyt mennä. Mutta ei auta - perheellisen on pakko paiskia töitä, kun niitä on. Jos välit työkavereihin säilyvät, ennen pitkää arkkitehdista tulee toimistonsa osakas. Leipä levenee, mutta kaikella todennäköisyydellä hän edelleen sommittelee taloiksi standardeja, määräyksiä ja kustannussäästöjä. Säväyttävästä tyylistä hän näkee korkeintaan unia ja herää aamulla tunteeseen, että sielu on ikään kuin irti ruumiista. Kun seuraavan kerran näkökenttään sattuu ankea rakennettu ympäristö, ei kannata suunnitella arkkitehdin ampumista. Hän on luultavasti kuitenkin yrittänyt parhaansa siinä perin ahtaassa raossa, joka hänelle on rakennusteollisuuden suurten voimien puristuksessa jäänyt. Ankeita asuinalueita ja tympeitä taloja katsellessa tulee helposti huokaisseeksi, miten kauneudentajuttomia arkkitehdit ovat.
Takka voi säästää 10 prosenttiaOikealla takan käytöllä voi säästää energialaskussa. Katso asiantuntijan vinkit. Takkaa polttamalla voi säästää pienten talojen energialaskussa. Motivan johtavan asiantuntijan Tapio Jalon mukaan viikoittaisella varaavan takan käytöllä säästö on jopa 5-10 prosenttia eli yhden megawattitunnin luokkaa. Lämmitystehoon vaikuttaa, miten takkaa käytetään. Puiden pitää olla puhtaita ja kuivia. Pesä täytyy täyttää niin, että puiden päälle jää tyhjää tilaa vielä puolet tulisijan tilavuudesta. Liekki on kuumempi kuin savu. Jos kasan sytyttää alta, päällimmäisiin puihin varastoitunut energia pääsee turhaan savuna ilmaan. Päältä sytyttämällä kaikki kaasu leimahtaa, ja savuakin syntyy vähemmän. Ei roinaa takan reunalleTulisija kuumenee myös ulkopuolelta. Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK) huomauttaa, että takan päällä ei saisi säilyttää mitään. Esimerkiksi takan reunalla lämpenevä kynttilä voi notkistua ja pudota lattialle. Varaavaa takkaa ei pidä polttaa kolmea pesää enempää kerrallaan. Liian pitkään kuumentaminen voi aiheuttaa vaarallisia halkeamia. Avotakka ei kuumene yhtä paljon, mutta ei myöskään lämmitä yhtä paljon. Leino muistuttaa myös, että tulisijan tyypistä riippumatta pesän ympärillä pitää olla riittävän suuri palosuojus. Omistaja vastaa nuohoamisestaPaloturvallisuus varmistetaan säännöllisellä nuohouksella. Pelastuslain mukaan tulisijat pitää nuohota kerran vuodessa, ja nuohouksesta vastaa omistaja. Asunto-osakeyhtiössä takat ja uunit ovat osakkaan vastuulla. Hormit taas kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuuseen. Kummatkin on nuohottava, joten varminta on, jos hallitus huolehtii säännöllisen nuohouksen tilaamisesta. Nuohousvastuusta pääsee vain hitsaamalla luukut umpeen ja raportoimalla viranomaiselle, että takka ei ole enää käytössä. Oikealla takan käytöllä voi säästää energialaskussa. Katso asiantuntijan vinkit.
Työryhmä vaatii ekotehokkuutta isännöintiinVuonna 2050 Suomi on maailman paras rakennettu ympäristö. Näin linjaa asuntoministeri Jan Vapaavuoren, Sitran ja Tekesin kokoon kutsuma ERA17-työryhmä. Ryhmä listaa yhteensä 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi. Taloyhtiöt ja isännöinti ovat muutoksen keskeisiä moottoreita. Yksi työryhmän ehdotuksista on, että talojen käyttö- ja kiinteistöpalveluihin kehitetään kaikille alan toimijoille tarkoitettu sertifiointijärjestelmä. Näin kuluttajien on helppo valita palveluntuottajista ekologisimmat. Asuintaloissa isännöitsijä on ikään kuin energiaviisauden portinvartija. Isännöintiin on työryhmän mukaan kehitettävä uusia palveluja ja toimintatapoja. - Jotkut isännöintiyritykset ovat jo kehittäneet palveluita tälle alueelle, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo. Esimerkiksi REIM Group tarjoaa taloyhtiöille neuvontaa, kiinteistökatselmuksia,, sähkönhankintaa sekä kaukolämmön perusmaksuselvityksiä Reim Green -nimisenä tuotepakettina. Energiaselvitykset ja kulutusseuranta kuuluvat monien isännöintiyritysten palveluihin. Kiinteistöhuollon puolella muun muassa L&T on kouluttanut huoltohenkilöstöään energiatehokkaaseen kiinteistönhoitoon. Kaurasen mukaan Isännöintiliitto on asiassa liikkeellä. Isännöintiyrityksille on tulossa työpajoja, joissa ne pääsevät kehittämään uusia energiatehokkuuspalveluja yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Ekotehokkuuden pitäisi ratkaistaERA17-työryhmä suosittaa myös, että kiinteistöjen omistajat ottaisivat hankintojen elinkaarikustannukset huomioon jo päätösvaiheessa. Tulevaisuudessa ekologisuus ratkaisee asiakassuhteissa. Sen vuoksi talojen käyttäjät, kuten asukkaat, pitäisi entistä enemmän ottaa mukaan päätöksentekoon. Työryhmän mukaan ekologisuudesta pitäisi palkita. Energiatehokkuudella saatavat säästöt ja sen kustannukset pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti maksajien, käyttäjien ja palvelujen tuottajien kesken. Toimenpidelistalla on myös kaikkien rakennusten ympäristöluokittelu. Ammattimaisille kiinteistönomistajille aiotaan pystyttää päästökaupan kaltainen järjestelmä. Vuonna 2050 Suomi on maailman paras rakennettu ympäristö. Näin linjaa asuntoministeri Jan Vapaavuoren, Sitran ja Tekesin kokoon kutsuma ERA17-työryhmä. Ryhmä listaa yhteensä 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi.
Lokakuun lukijakysymys: Tiedotusvastuu harvoin hallituksellaLokakuun lukijakysymys kuului, kuka tiedottaa taloyhtiönne asioista asukkaille ja osakkaille. Saapuneiden 104 vastauksen perusteella 64 prosentissa taloyhtiöstä tiedotusvastuussa on isännöitsijä tai joku isännöintiyrityksen työntekijä. Hallituksen puheenjohtaja tiedottaa 22 prosentissa yhtiöistä, ja 6 prosentissa asukastiedotusta hoitaa joku muu hallituksen jäsen. Avointen vastausten mukaan tavallisimmat tavat kertoa yhtiön asioista asukkaille ovat edelleen paperiset kirjeet ja ilmoitustaulut. Rinnalle ovat nousseet sähköposti ja taloyhtiöiden nettisivut, mutta pelkän sähköisen tiedotuksen ei vielä uskota tavoittavan kaikkia. Taloyhtiön tiedotuksesta sovittavaMonet vastaajat täydensivät, että tiedotuksen hoitavat isännöinti ja hallitus yhdessä. Hallitus päättää, mitä asioita asukkaille halutaan kertoa, ja isännöitsijä huolehtii jakelusta ja tietojen oikeellisuudesta. "Asia pitäisi sopia joko taloyhtiön johdossa tai isännöintisopimuksessa", eräs vastaaja kirjoittaa. Myös kustannukset mietityttävät: "Tiedotteen laatiminen on työlästä puuhaa ja vie joskus paljonkin aikaa. Jos tiedottamisesta ei haluta maksaa, voi puheenjohtaja hoitaa homman." Joissakin yhtiöissä on sovittu isännöinnin kanssa, kuinka monta tiedotetta talossa halutaan vuosittain antaa. Pari yhtiötä on perustanut oman lehtisen, jota joko isännöitsijä tai joku hallituksen jäsen toimittaa. Lokakuun lukijakysymys kuului, kuka tiedottaa taloyhtiönne asioista asukkaille ja osakkaille. Saapuneiden 104 vastauksen perusteella 64 prosentissa taloyhtiöstä tiedotusvastuussa on isännöitsijä tai joku isännöintiyrityksen työntekijä.
Pysäköintivalvontalaki eteneeSuomen hallitus on hyväksynyt pysäköinninvalvontaa koskevan lain uudistusesityksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011. Yksityisellä alueella esimerkiksi taloyhtiö saisi oikeuden valvoa alueensa pysäköintiä. Oikeuden voisi myös siirtää luotettavalle toimijalle. Yksityisen pysäköinninvalvojan tulisi tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle. Uudessa laissa viranomaisen määräämä parkkisakko nousisi 10 - 50 eurosta 20 - 80 euroon. Jos auto on ollut väärällä paikalla yli kaksi vuorokautta, pysäköinninvalvoja voisi laittaa siihen rengaslukon. Yksityinen valvoja ei saisi määrätä pysäköintivirhemaksua, mutta parkkivirheestä saisi veloittaa valvontamaksun. Se saisi olla korkeintaan yhtä suuri kuin vastaavan alueen pysäköintivirhemaksu. Myös rengaslukon asennusta tai auton siirtoa olisi pyydettävä viranomaisilta. Maksurästien perimiseksi taloyhtiön olisi nostettava kanne käräjäoikeudessa. Taloyhtiön alueen pysäköintisäännöt pitäisi ilmoittaa selkeillä ja yksiselitteisillä liikennemerkeillä ja tekstikilvillä. Suomen hallitus on hyväksynyt pysäköinninvalvontaa koskevan lain uudistusesityksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011.
Kestävän asumisen 8 teesiäTaloyhtiö voi ohjata asumista kestävään suuntaan ainakin kahdeksalla eri tavalla. Suomen luonnonsuojeluliitto on koonnut nettisivuilleen listan asioita, joilla sekä kerros- että rivitaloyhtiöiden hallitukset voivat vaikuttaa asumistottumuksiin. Esimerkiksi autoilua voi vähentää perustamalla polkupyörille turvallisen suojan, johon pääsee helposti. Autopaikkojen todelliset kustannukset rakentamisesta ylläpitoon pitäisi laskuttaa kokonaan niiden käyttäjiltä. Kunnon lajitteluasema kannustaa lajittelemaan jätteet oikein. Energian ja veden säästämiseksi listalla mainitaan myös huoneistokohtaiset vesimittarit, lämmitysjärjestelmän perussäätö ja lämpötilan säätö. Tiloja, joita käytetään vain läpikulkuun, ei kannata pitää huoneenlämpöisinä. Jo pelkällä tiedotuksella voi saada paljon aikaan. Jos täydellistä jätepistettä ei pystytä järjestämään, taloyhtiön hallitus voi tarjota asukkaille tietoa, missä lähimmät kierrätyspaikat sijaitsevat. Samoin tavaranlainausringit pyörivät tehokkaasti vain ahkeran tiedotuksen avulla. Taloyhtiö voi ohjata asumista kestävään suuntaan ainakin kahdeksalla eri tavalla. Suomen luonnonsuojeluliitto on koonnut nettisivuilleen listan asioita, joilla sekä kerros- että rivitaloyhtiöiden hallitukset voivat vaikuttaa asumistottumuksiin.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitVanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui alkusyksystä Toteutuneiden asuntokauppojen hinnat Helsinkiläisten rakennuspiirustukset löytyvät nyt verkosta.
Marraskuun lukijakysymys: Miten kauas tulevaisuuteen ulottuu yhtiönne korjausohjelma?Miten kauas tulevaisuuteen ulottuu yhtiönne korjausohjelma? Vastaa Kotitalon marraskuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 8/2010, joka ilmestyy 8.12.2010
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Puheenjohtajat tentissä isännöinnistäMitä isännöinniltä oikeastaan odotetaan? Kotitalo teki kyselykierroksen. Isännöinti muuttuu paitsi lakien, myös asiakkaiden odotusten muuttuessa. Kotitalo-lehti haastatteli kokeneita asunto-osakeyhtiön puheenjohtajia ja kysyi, mitä he isännöinniltä toivovat. Kävi ilmi, että taloyhtiön puheenjohtajan näkökulmasta kaikki asukkaat ovat isännöinnin asiakkaita, ainakin jollakin tasolla. Kaikki puheenjohtajat painottivat, että tiedottaminen on tärkeää. Heitä painaa huoli, että hallitukseen ei saada riittävästi uusia jäseniä. Hämeenlinnalainen Jouko Eskola toimii puheenjohtajana kahden kerrostalon yhtiössä. Kokemusta tehtävästä on 40 vuotta. Hän on pannut merkille, että taloyhtiön hallituksen velvoitteet ja vastuut lisääntyvät. Hyvä isännöitsijä pitää osaamisensa ajan vaatimusten tasalla, hän tuumii. Asiantunteva apu saatava helpostiHarri Lankinen Lappeenrannasta uskoo, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö korostuu entisestään. Kolmivuotiaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja toivoo isännöinnistä etenkin asiantuntevaa tukea talousasioihin, sopimuksiin ja lakien tulkintaan. Avun pitäisi olla hyvin hallituksen tavoitettavissa. Isännöitsijä voisi kiinnittää huomiota myös siihen, että keskustelu asukkaiden kanssa pysyisi yllä yhtiökokousten ulkopuolellakin. Näin tuumii seinäjokelainen Erkki Yli-Hakala 22 huoneiston kerrostaloyhtiöstä. Yhtiön isännöintiyritys on välittänyt asukkaille myös ikkunoiden pesupalvelua. Yhteinen toimintamalli ja koulutustaHyvinkäällä Niko Kesseli on luotsannut 28-vuotiasta taloyhtiötä toistakymmentä vuotta. Hän pitää taloyhtiön hallitusta isännöinnin pääasiakkaana. Asukkaathan valitsevat hallituksen itseään edustamaan, ja hallitus valitsee isännöitsijän. Kesselin mielestä on hyvä, jos isännöintiyritys on luonut kaikille isännöitsijöilleen yhtenäiset toimintamallit. Myös taloyhtiöiden tiedottamiseen voisi kehittää yhden mallin, jonka isännöitstijä voisi opettaa hallitusten jäsenille. Näin jokaisen ei tarvitisis keksiä omaa linjaa. Kesseli on tyytyväinen, että ainakin hänen yhtiönsä isännöintiyritys järjestää hallitusten jäsenille koulutusta. Mitä isännöinniltä oikeastaan odotetaan? Kotitalo teki kyselykierroksen.
Kolumni: Hyvä paha putkiremontti
Luulen, että suomenkielen pelottavin sana on putkiremontti. Kun sen ensimmäistä kertaa näkee papereissa, sen perässä yleensä lukee "5 - 7 vuoden sisällä". Silloin se tekee vain hieman levottomaksi. Kun sana taas putkahtaa esiin, onkin ajankohta jo "lähivuosina". Ennen kuin arvaatkaan, sanaan liittyy jo päätösesitys eikä enää pelkkä tiedonanto. Hankesuunnitelma onkin toteutettu, ja urakoitsijaa valitaan. Silloin iskee hätäännys, huoli ja joissain tapauksissa hysteria (Herrajumala joudumme asumaan äitini luona puoli vuotta!). Jos joku ilmiö Suomessa tarvitsisi nyt imagonkohotuksen, niin putkiremontti. Jos yritys olisi yhtä huonossa ja pelottavassa maineessa kuin putkiremontti, olisi töihin valjastettu viestintäkonsultit, mainostoimistot ja ties mitkä imagoavustajat. Tosin jos pelkkä firman nimen näkeminen aiheuttaisi ahdistuskohtauksen, saattaisi olla pörssikurssi jo sellaisessa alakenossa, että mainoskampanjan eurot varmaan menisivät kankkulan kaivoon. Itselläni tämä pelätty tapahtuma on osumassa kohdalle aika pian. Viime viikolla istuin yhtiökokouksessa valitsemassa urakoitsijaa. En halunnut mennä kokoukseen täysin valmistautumattomana, joten yritin tehdä hieman taustaselvitystä internetissä. Se alkoi lupaavasti. Googlaamalla löysin netistä artikkelin "Putkiremontti voi onnistua" mutta kun klikkasin sitä, siinä luki, että kohdetta ei voi näyttää. Pelkäsin että se uumoilee tulevaisuutta. Onnistunutta putkiremonttia ei voi näyttää, koska sitä ei ole. Jokaisella tuntemallani ihmisellä on kauhutarina putkiremontista. Ne saavat saneerauksen partaalla elävän myös paniikin partaalle. Yksi kertoo, miten remontoijat lähtivätkin kahden kuukauden kesälomalle kesken kaiken. Toisella on dramaattisia kokemuksia vauvan vaipanvaihdosta kellarin väliaikaisvessassa, kolmas pelottelee kertomalla laajoista vesivahingoista. Mutta sitten, vihdoin! Käpyläläinen ystävättäreni tulee kylään. Hän kuuntelee hetken tilitystäni, huitaisee kädellään ja sanoo: "Pyh! Putkiremppa meni ihan älyttömän helposti. Sai itse valita, minkälaisen pytyn halusi, ja kaikki tapahtui ajallaan ja tosi hyvänlaatuisesti!". Ehkä minä tähän pieneen toivonsäteeseen voin ripustautua, kun evakkoelämä anoppilassa alkaa tuskastuttaa. Luulen, että suomenkielen pelottavin sana on putkiremontti. Kun sen ensimmäistä kertaa näkee papereissa, sen perässä yleensä lukee "5 - 7 vuoden sisällä". Silloin se tekee vain hieman levottomaksi. Kun sana taas putkahtaa esiin, onkin ajankohta jo "lähivuosina". Ennen kuin arvaatkaan, sanaan liittyy jo päätösesitys eikä enää pelkkä tiedonanto. Hankesuunnitelma onkin toteutettu, ja urakoitsijaa valitaan. Silloin iskee hätäännys, huoli ja joissain tapauksissa hysteria (Herrajumala joudumme asumaan äitini luona puoli vuotta!).
Ilkivalta lisää työtä taloyhtiöissäIlkivalta on pieni mutta työläs riesa. Kiinteistövakuutuksen hintaan rikosriski ei vaikuta, mutta tihutöiltä voi silti yrittää suojautua. Vilkas liikenne, talon kulmalla kulkureitti tai puisto. Tällaisilla paikoilla tehdään eniten ilkivaltaa. Ikkunoita ja irtainta rikotaan, nurkkiin virtsataan, ja seiniin ilmestyy töhryjä. Vanhempi konstaapeli Harri Soininen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että toisinaan vierekkäisistä taloista vain toinen joutuu kohteeksi, ja toinen saa olla rauhassa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että talon avaimia on päätynyt väärille teille tai ovikoodi on joutunut vääriin käsiin. Ilkivalta on kustannuksiltaan taloyhtiölle pieni, mutta työläs riesa. Töhryjen poisto ei ylitä edes vakuutuksen omavastuusummaa, mutta tilattava ja maksettava se on. Rikosriski ei nosta maksujaTaloyhtiön alttius rikoksille ei vaikuta yleensä vakuutusmaksuihin, ainakaan virallisesti. Kaikista vakuutuskorvauksista vain pieni osa johtuu rikoksista, useimmiten särjetyistä ikkunoista. Vakuutusyhtiöön ilmoitettujen rikosvahinkojen suuruus oli vakuutusmeklariyhtiö Colemontin mukaan viime vuonna keskimäärin 1500 euroa. Korvaussummat ovat pieniä verrattuna esimerkiksi vuotovahinkoihin, joita on 70 prosenttia kiinteistöjen vahingoista. Rikosriskiä voi yrittää pienentää esimerkiksi lisäämällä vartiointia tai valvontakameroita. Ilkivallan taloyhtiölle aiheuttamiin kustannuksiin nähden ne ovat kalliita. Punnittavaksi jää harmin hinta. Kotitalon numerossa 6/2010 käydään läpi, mitkä seikat vaikuttavat taloyhtiön rikosriskiin. Ilkivalta on pieni mutta työläs riesa. Kiinteistövakuutuksen hintaan rikosriski ei vaikuta, mutta tihutöiltä voi silti yrittää suojautua.
Talkoot heittää hyvästit homeelleYmpäristöministeriö käynnisti syyskuun lopussa mittavan taistelun kosteus- ja homeongelmia vastaan. Tavoite on juurruttaa peruskorjaamiseen entistä ennakoivampi ja huolellisempi kulttuuri. Muun muassa huollon puute aiheuttaa kosteusongelmia. Siksi erityisesti omistajat halutaan opettaa käyttämään talojaan oikein ja ennakoiden. - Omistaja on vastuussa siitä, että talo on terveellinen ja kunnossa. Oli se sitten valtio, kunta, yksityinen taloyhtiö tai omakotiasuja, sanoo talkoopäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä. Raha ilman tietoa on turhaaLuvassa on oppia ja tiedotusta, jotta taloyhtiöihin osattaisiin tilata oikeanlaisia tutkimuksia ja päteviä korjaajia. Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastopäällikkö, ylijohtaja Helena Säteri muistuttaa, että kiinteistön omistajalle on rahallisesti edullisempaa korjata ajoissa kuin odottaa, että ongelmia syntyy. - Meillä on jo hyvää näyttöä valtion puolelta. Senaatti kiinteistöt on oivaltanut tämän. Valtion kiinteistöt toimivat talkoissa koekaniineina. Parhaat käytännöt lanseerataan niiden perusteella muille kiinteistönomistajille. - Jos valtio antaa rahaa korjaamiseen, niin korjaus ei tämän hankkeen jälkeen saa enää epäonnistua, Juhani Pirinen sanoo. Vuoteen 2014 mennessä uudistetaan myös kuntoarvioijien koulutus ja tarkistetaan rakennusmääräyksiä. Myös korjaajat laitetaan koulun penkille. Ympäristöministeriö käynnisti syyskuun lopussa mittavan taistelun kosteus- ja homeongelmia vastaan. Tavoite on juurruttaa peruskorjaamiseen entistä ennakoivampi ja huolellisempi kulttuuri.
40 prosenttia päivittänyt isännöintisopimuksenKotitalon syyskuun lukijakysymys kartoitti, miten tiuhaan isännöintisopimuksia päivitetään. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti, että isännöintisopimus on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Noin joka kuudes tiesi sopimuksen päivitetyn joskus ennen vuotta 2007. Joka neljäs totesi, että sopimusta ei ole päivitetty. Aloitteen isännöintisopimuksen päivittämiseen teki joko hallitus tai isännöintiyritys. Vaikka kysymyksessä puhuttiin päivittämisestä, moni kertoi, että isännöinti oli kilpailutettu kokonaan uudelle toimijalle. Vaihdolla haettiin usein entistä aktiivisempaa isännöitsijää, joka sopisi paremmin asukkaiden tarpeisiin. Se että sopimusta ei ole tarkistettu lainkaan, näyttää johtuvan siitä, että asioihin ollaan hiljaisen tyytyväisiä. Moni vastaaja kertoi, että asiaa ei ole kummemmin ajateltu tai se ei ole tullut mieleen. Vaikka isännöintisopimusta ei olisi muuten tarvetta päivittää, on kuitenkin hyvä tarkistaa, että uuden asunto-osakeyhtiölain tuomien lisävelvoitteiden hoitamisesta on sovittu. Muun muassa remonttirekisterin ja korjausohjelman ylläpito ovat asioita, jotka vaativat paljon paperitöitä, huolellisuutta ja kunnon tietojärjestelmät. Ne on yksinkertaisinta jättää isännöinnin hoidettaviksi, ja siksi niistä tulee myös sopia kirjallisesti. Kotitalon syyskuun lukijakysymys kartoitti, miten tiuhaan isännöintisopimuksia päivitetään. Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti, että isännöintisopimus on päivitetty viimeksi tänä vuonna.
Korjaus- ja lämmityskulut paisuivat yhäAsunto-osakeyhtiöiden hoitokustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin 4,7 prosenttia vuodesta 2008. Kerrostaloissa kustannukset kirivät jopa 8,9 prosenttia. Kerrostalojen suurimmat kustannuserät korjaaminen ja lämmitys jatkoivat kasvuaan vauhdilla. Kerrostaloyhtiöiden korjauskulut lisääntyivät 18 prosenttia ja lämmityskulut 11 prosenttia. Korjausten osuus kerrostalojen hoitokuluista on 26 ja lämmityksen 24 prosenttia. Keskimäärin asunto-osakeyhtiöiden hoito maksoi viime vuonna 3,34 euroa asuinneliöltä kuukaudessa. Kustannukset katettiin pääosin hoitovastikkeilla. Kerrostalojen hoitovastikkeet vesimaksu mukaan lukien olivat keskimäärin 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa ja rivitaloyhtiöiden 2,39 euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.
Tupakointikieltoa myös valvottavaLokakuun 1. voimaan astuneen tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty asuinyhteisöjen yhteisissä sisätiloissa. Näitä ovat esimerkiksi rappukäytävät, saunat ja kerhotila. Taloyhtiö voi kieltää savuttelun myös yhteisesti hallittavilla ulkoalueilla, kuten lasten leikkipaikoilla ja yhteisillä parvekkeilla. Osakkaiden hallinnassa oleviin tiloihin ja alueisiin kieltoa ei voi ulottaa, vaikka savu niistä kulkeutuisikin häiritsemään muita. Kerro tupakkakiellosta selkeästiTaloyhtiön hallitus vastaa siitä, että kielto on selvästi merkitty. Kulkijoiden täytyy voida havaita kielto-opasteet heti sisään tullessaan. Sama koskee ulkoalueita. Mahdollisen tupakkakiellon täytyy näkyä säällä kuin säällä. Kieltoa rikkovan saa poistaa tiloista, jos se on kohtuudella mahdollista. Väkisin ei hallituksen jäsen voi savuttelijaa häätää rapusta. Muita keinoja ovat ilmoitus poliisille ja huomautuksen antaminen. Luvaton savuttelija saa sakotJos joku rikkoo kieltoa yhä uudestaan hallituksen tai isännöitsijän huomautuksista huolimatta, tuomio on sakkoja tupakkarikkomuksesta. Jos hallitus tai isännöitsijä sallii tupakoinnin tahallaan tai huolimattomuuttaan, voi heillekin rapsahtaa sakkoja suojaamistoimenpiteiden laiminlyömisestä. Vastuu kiellon riittävästä valvonnasta ja siitä tiedottamisesta on viime kädessä hallituksen. Lokakuun 1. voimaan astuneen tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty asuinyhteisöjen yhteisissä sisätiloissa. Näitä ovat esimerkiksi rappukäytävät, saunat ja kerhotila.
Taloyhtiön päättäjän linkitTulosta osakkaille tarkistuslista remontin ilmoittamisesta. Mitä isännöinti on? Katso animaatio. Taistelu kosteus- ja homeongelmia vastaan on alkanut. Sivusto aukeaa lokakuun aikana.
Lokakuun kysymys: Kuka vastaa taloyhtiön asioiden tiedottamisesta osakkaille ja asukkaille?Kuka vastaa taloyhtiössäsi tiedottamisesta osakkaille ja asukkaille. Vastaa Kotitalon lokakuun lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 7/2010, joka ilmestyy 9.11.2010
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Pitkä suhde palkitsee taloyhtiönTilaajan ja tarjoajan välejä voi verrata avioliittoon. Pitkä yhteistyö palveluyrityksen kanssa palkitsee, jos suhdetta osataan hoitaa. Huoltoyhtiötä tai isännöintifirmaa ei tee mieli vaihtaa joka vuosi. Kilpailutus ja yhteistyökumppanin valinta vievät aikaa. Uusien ihmisten perehdyttäminen taloyhtiöön on investointi, jota ei kannata hukata. Turkulaisessa asunto-osakeyhtiössä Laivurinkadulla pitkä palvelusuhde on auttanut kuntotarkastuksissa. Asiantuntija löytyi isännöitsijän kautta. Yhtiö on luottanut samaan asiantuntijaan kymmenen vuotta, aina talon valmistumisesta asti. Tarkastuksia on tarvittu. Etenkin parina ensimmäisenä vuotena asukkaita vaivasivat kosteusongelmat ja äänet. Vuositarkastuksen tehnyt aluejohtaja Ismo Patrikainen Raksystems Anticimexistä tuntee talon jo niin hyvin, että tietää monen ongelman syyn tutkimatta. Tilanne on edullinen sekä hänelle että taloyhtiölle. Asuntojen omistajat säästävät kulut, jotka koituisivat uuden yrittäjän penkoessa tietoja. Patrikainen säästää vaivaa. Isännöitsijä neuvottelee määräalennuksetTurkulaisyhtiö hyödyntää isännöintiyrityksensä verkostoja muissakin ostoissaan. Isännöitsijällä on valmiiksi kilpailutettu asiantuntijayritys, jolta esimerkiksi energiatodistus on helppo tilata kaikille taloyhtiöille. Isännöintiyritykset kilpailuttavat huolto-, korjaus- ja muita asiantuntijapalveluita niputtamalla taloyhtiöitä isoiksi kokonaisuuksiksi. Säästyy aikaa ja rahaa, kun jokaista taloyhtiön ostosta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. Suhdetta pitää piristääOstamiskouluttaja, logistiikan professori Aimo Inkiläisen mukaan pitkä kumppanuus ei ole itsetarkoitus. Kummankin osapuolen on hyödyttävä suhteesta. Pitkässä palvelusuhteessa ongelmat ovat samat kuin avioliitossa, hän vertaa. Suhdetta pitää hoitaa, jotta kumppani jaksaa miellyttää eikä laiskistu. Ongelmat on käsiteltävä heti, ja porkkanat toimivat paremmin kuin keppi. Tilaajan ja tarjoajan välejä voi verrata avioliittoon. Pitkä yhteistyö palveluyrityksen kanssa palkitsee, jos suhdetta osataan hoitaa.
Kolumni Espanjasta: Katsoa voi muttei koskea
Olen asunut Barcelonassa seitsemän vuotta. Sinä aikana olen joutunut soittamaan hätäsoiton putkimiehelle vähintään neljästi. Vessojen lattiat tulvivat, koska lattiakaivoja ei tunneta. Kylpyhuoneiden viereiset ja alla olevat huoneet kärsivät homeesta ja muista kosteusvaurioista, sillä kaakelien alle ei laiteta kosteuseristystä. Putkistot eivät toimi, koska ne ovat ahtaita, ikivanhoja, kiemuraisia - ja väärin asennettuja. Entiseen barcelonalaisasuntooni muutettuani jouduin kutsumaan putkimiehen, sillä suihkusta ei tullut lämmintä vettä, vaikka kaasulämmitin toimi moitteettomasti ja lämmitti ainakin keittiön hanasta tulevan veden. Väänsin suihkun hanan punaiseen päin ja odotin pitkän tovin, sillä joskus veden lämmittämisessä vain kestää. Vesi sen kun kylmeni entisestään. Soitin vuokraisännälle, joka lupasi tilata jonkun katsomaan suihkua mahdollisimman pian. Kokemuksesta tiesin, että tästä "katsomisesta" menisi vähintään kuukausi siihen, että suihku olisi todella korjattu. Espanjalaisen remonttimiehen työn kaari kulkee nimittäin lähes poikkeuksetta yhtä hitaasti kuin Spede rautakauppiaana: ensin katsotaan, seuraavalla kerralla otetaan mittoja ja/tai valokuvia ja sitten ilmoitetaan puhelimitse, että tarvittavat työkalut tai varaosat ovat loppu ja uusien tilaaminen vie aikaa. Viikon kylmällä vedellä suihkuteltuani tilasin siis paikalle putkimiehen keltaisilta sivuilta. - Kukahan värisokea imbesilli tämän suihkun on asentanut? kuului diagnoosi kylpyhuoneesta. - Lämmin vesi tulee sinisestä venttiilistä ja kylmä punaisesta. Etkö kokeillut vääntää siniseen päin? Maksoin siis putkimiehelle tästä yksinkertaisesta tiedosta, joka ei kerta kaikkiaan pälkähtänyt päähäni. Kaiken lisäksi minä sain tuntea olevani se tyhmä ulkomaalainen, joka ei moista älynnyt. Ja tyhmyydestä sakotettiin 50 euroa. Viimeisimmässä putkimiesseikkailussani oli tragikoomisia piirteitä. Vessanpönttö alkoi tulvia äkkiarvaamatta lattialle, ja samaan aikaan vessanpöntön sisältöä nousi myös suihkusta - sunnuntai-iltana. Valtavista pyhäpäivä- ja iltataksoista piittaamatta oli pakko kutsua putkimies visiitille. Marokosta kotoisin oleva miekkonen tutki viemäriputkia aikansa ja kirosi sitten päätään pyöritellen espanjalaiset rakennusmiehet. - Pahimman luokan virkavirhe! Vessanpöntön ja suihkun poistovesiputket on yhdistetty toisiinsa. Ei tällaista voi tehdä! En viitsinyt kertoa marokkolaiselle, että täsmälleen saman virheen olin kohdannut edellisessäkin asunnossani. - Ja mitä tämä on? Voitte olla kiitollisia, ettei koko pönttö ole irronnut seinästä. Tiedättekö, millä se on kiinnitetty viemäriputkeen Puistimme mieheni kanssa päätämme. - Lähikaupan muovikassilla, joka on sidottu solmuun pöntön ja putken väliin! Putkimiehen sunnuntai-illasta tuli pitkä ja laskusta mojova, mutta lopulta emme voineet kuin nauraa viulistiksi paljastuneen marokkolaisen monenkirjaville, espanjalaisten epäpätevyydestä kertoville tarinoille. Laskunkin saimme lopulta vähentää vuokrasta. Melkein koko kuukauden vuokran verran siihen menikin, mutta eipähän tarvinnut odotella "katsojia" viemärivedessä kahlaten. Kirjoittaja Paula Kultanen Ribas on Barcelonassa asuva vapaa kirjoittaja, kääntäjä ja muusikko. Olen asunut Barcelonassa seitsemän vuotta. Sinä aikana olen joutunut soittamaan hätäsoiton putkimiehelle vähintään neljästi.
Remonttiin säästäminenkö riski?Säästäminen voi helpottaa ison remontin rahoituksessa. Kenen kannattaa säästää ja mihin, riippuu näkökulmasta. Taloyhtiö voi kerätä rahaa osakkailta ennakkoon, jos tiedossa on isoja remontteja. Tavallisinta on säästää korotetulla hoitovastikkeella. Hankesuunnitteluun tarvittavat rahat voi saada kasaan 3 - 5 vuodessa. Kotitalon numerossa 3/2010 kerrottiin oululaisesta 80 asunnon yhtiöstä, joka säästi linjasaneerausta varten vuosia etukäteen. Korotetut vastikkeet hyväksyttiin yhtiökokouksessa joka vuosi. Säästöillä maksettiin osa urakkasummasta, ja loput jaettiin osakkaiden kesken lainaosuuksiksi. Säästöjen ansiosta lainaosuudet jäivät kohtuullisiksi. Säästöt sitovat taloonOsakas hyötyy hoitovastikeylijäämästä kuitenkin vain, jos hän ei myy asuntoaan ennen remonttia, Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunnan puheenjohtaja Paavo Marttila muistuttaa. Käytännössä asunnon myyjän on vaikea osoittaa summaa, jonka hän on ehtinyt taloyhtiölle kartuttaa. Marttilan mukaan harva asunnonostaja ymmärtää arvostaa säästöjä tarjouksessaan. Siksi säästöjä ei välttämättä saa kokonaan takaisin myyntihinnassa. Säästäminen sopii Marttilan mukaan siis vain yhtiöille, joissa osakkaat eivät vaihdu. Vastikkeen keruu ei aina tasapuolistaSijoittajaa säästäminen harmittaa. Marttila omistaa itsekin useita asuntoja ja vuokraa niitä. Jos taloyhtiö säästää korotetulla hoitovastikkeella, se syö sijoittajaosakkaan tuottoa. Joissakin taloyhtiöissä hoitovastikkeen maksuperusteet poikkeavat pääomavastikkeen laskentaperusteista. Jos rahaa kerätään korotetuilla hoitovastikkeilla, joku saattaa joutua maksamaan remontista epäreilun paljon. Siksi rahoja ei pitäisi Marttilan mukaan käyttää muuhun kuin hankesuunnitteluun. Remonttiin varautuminen on Marttilan mielestä silti viisasta. Hänestä kaikkien osakkaiden kannalta turvallisinta on, että jokainen osakas säästää itse. Lue lisää Kotitalon 5. numerosta, joka ilmestyy 14. syyskuuta. Säästäminen voi helpottaa ison remontin rahoituksessa. Kenen kannattaa säästää ja mihin, riippuu näkökulmasta.
Vinkkaa Kotitalon jutuista tutuilleKotitalo-lehden verkkojutusta voi vinkata tutuille nyt myös Facebookissa ja Twitterissä. Jutun lopussa olevaa logoa klikkaamalla selain siirtää sinut automaattisesti sisäänkirjautumissivulle. Juttulinkin voi lähettää helposti myös sähköpostilla kirjekuvaketta klikkaamalla. Ota yhteyttä, osallistut arvontaanVoit lähettää palautetta sekä paperilehden että Kotitalon nettisivujen jutuista etusivun Anna palautetta-linkistä tai osoitteella toimitus@kotitalolehti.fi. Samaan sähköpostiosoitteeseen voit lähettää äänesi lehden parhaasta jutusta. Kotitalo-lehti ratkoo myös lukijoiden lähettämiä kysymyksiä Vastaaja-palstalla. Taloyhtiöaiheisia kysymyksiä voi lähettää toimitukseen sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen, ja etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. Kaikkien äänestäneiden sekä palautetta ja kysymyksiä lähettäneiden kesken arvotaan joka numerossa Kotitalon tuotepalkintoja.
Suositus ratkaisee kilpailuttamisessaMuiden kokemukset ratkaisevat huoltoyhtiön valinnassa. Asiaa tiedusteltiin Kotitalon toukokuun lukijakysymyksessä. Valintaan vaikuttivat 22 prosentin mukaan eniten muiden asiakkaiden kokemukset palveluntarjoajasta ja 20 prosentin mukaan isännöitsijän suositus. Kolmanneksi tärkein kriteeri oli hinta. Palvelun sisältö ja palveluasenne vaikuttivat päätökseen kumpikin 13 prosentilla vastaajista. Henkilökunnan koulutus ja osaaminen tekivät vaikutuksen vain muutamaan vastaajista. Joskus tapaaminen tarjoajan kanssa kertoo kaikista muistakin kohdista, kuten eräs vastaaja toteaa: - Palveluntarjoaja viitsii tulla paikalle eikä laita vaan "kylmää" tarjousta postitse. Valittiin se ainoa joka tuli paikalle. Kyselyssä monet kertoivat lisäksi mielellään, miksi entinen huoltoliike lähti vaihtoon. Syitä olivat muun muassa henkilökunnan haluttomuus opetella uutta tekniikkaa, palveluntarjoajan pula ajasta ja työntekijöistä sekä huono palvelujen räätälöintimahdollisuus. Kiitosta saivat huoltoliikkeen hyvä palveluvalmius sekä laaja osaaminen. Kyselyyn vastasi 48 Kotitalon lukijaa. Muiden kokemukset ratkaisevat huoltoyhtiön valinnassa. Asiaa tiedusteltiin Kotitalon toukokuun lukijakysymyksessä. Valintaan vaikuttivat 22 prosentin mukaan eniten muiden asiakkaiden kokemukset palveluntarjoajasta ja 20 prosentin mukaan isännöitsijän suositus.
Vastikkeet laahaavatAsuinkerrostalojen ylläpito on kallistunut viidessä vuodessa 27 prosenttia. Samana aikana hoitovastikkeet ovat nousseet kiihtyvällä tahdilla, mutta vähemmän. Yhteensä hoitovastikkeet ovat nousseet 20,4 prosenttia vuodesta 2005. Ylläpidon hintaa on nostanut eniten lämmitys. Viidessä vuodessa lämmön hinta on paisunut 42 prosenttia. Lämpölasku on asuinkerrostalojen suurin yksittäinen kustannuserä, noin 26 prosenttia koko ylläpidosta. Toinen neljännes kertyy alihankittavasta hoidosta: huollon, hallinnon, jätehuollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon kustannukset yhteensä ovat kasvaneet viidessä vuodessa vajaan 20 prosenttia. Nousu hidastuuAsuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat tämän vuoden huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Viime vuonna nousua oli yli 6 prosenttia vuoden 2008 keväästä. Tämän vuosikymmenen kovinta laukkaa ylläpitokustannukset pitivät syksystä 2007 syksyyn 2008. Lämmön hinta nousi silloin viidenneksellä, mikä johtui kevyen polttoöljyn hintapiikistä. Vuoden aikana kerrostalojen ylläpito kallistui 8,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä ja kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Asuinkerrostalojen ylläpito on kallistunut viidessä vuodessa 27 prosenttia. Samana aikana hoitovastikkeet ovat nousseet kiihtyvällä tahdilla, mutta vähemmän. Yhteensä hoitovastikkeet ovat nousseet 20,4 prosenttia vuodesta 2005.
Osallistu ideakilpailuunOnko taloyhtiössänne hyvin toimiva kerhotila, viihtyisä väestönsuoja, hurmaava grillikatos tai pesutupa, jossa homma toimii? Kotitalo ja Leppoisa Lähiömme -tutkimushanke etsivät asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja, joissa on ideaa. Hyvä yhteistila edistää yhteisöllisyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yhteistila yhdistää talon erilaiset asukkaat: lapsiperheet, nuorison, vanhukset, työssäkäyvät ja opiskelijat. Toimiva ja hoidettu yhteistila lisää turvallisuutta, taloyhtiön arvostusta ja asuntojen arvoa. Osallistu nyt!Ideakilpailuun voivat osallistua kaikki taloyhtiössä asuvat, taloyhtiön hallituksen jäsenet, isännöitsijät ja taloyhtiön palveluntarjoajat. Lähetä ehdotuksesi 15. lokakuuta mennessä sähköpostilla: toimitus@kotitalolehti.fi tai postitse: Kotitalo-lehti, c/o Unionimedia, Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki.
Voittajien valinta ja palkinnotIdeakilpailun voittajien valintaan vaikuttavat kriteerit ovat: yhteistilan toimivuus, kekseliäisyys ja ennakkoluulottomuus, eri asukasryhmien huomioiminen ja ympäristöystävällisyys. Parhaat ideat palkitaan Kotitalon tuotepalkinnoilla, jotka ovat laadukkaita Fiskars-tuotteita. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Kotitalo-lehti ja Helsingin yliopiston Leppoisa Lähiömme -tutkimushanke. Palkittavat ideat valitsee raati, johon kuuluvat Kotitalon ja Leppoisa Lähiömme -hankkeen edustajat. Parhaita yhteistilojen käyttöideoita julkaistaan Kotitalossa. Onko taloyhtiössänne hyvin toimiva kerhotila, viihtyisä väestönsuoja, hurmaava grillikatos tai pesutupa, jossa homma toimii? Kotitalo ja Leppoisa Lähiömme -tutkimushanke etsivät asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja, joissa on ideaa.
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkitTietopaketti uudesta asunto-osakeyhtiölaista Isännöintiliiton nettisivuille on koottu kätevä tarkistuslista asunto-osakeyhtiölain muutoksista.
Syyskuun lukijakysymys: Milloin isännöintisopimuksenne on viimeksi päivitetty?Vastaa kyselyyn tästä 20. syyskuuta mennessä.
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Näin syntyy selvitys kunnossapitotarpeistaUuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä selvitys kunnossapitotarpeesta on taloyhtiön hallituksen työkalu. Monen taloyhtiön hallitus on jo varannut budjettiin rahaa kunnossapitotarveselvityksen laatimista varten. On ehkä tilattava kattava kuntoarvio, ja jopa tarkka kuntotutkimus voi tulla tarpeeseen. - Jos taloyhtiön kuntoa ei ole koskaan kunnolla seurattu, voi edessä olla melkoinen savotta. Tällöin kannattaa turvautua insinööritoimiston tai vastaavan kiinteistöalan ammattilaisen apuun, Tapiolan Lämmön isännöitsijä Anssi Aittasalmi toteaa. Hyvin isännöidyissä taloyhtiöissä kuntotietoa on omasta takaa jo tarpeeksi. Erillistä kuntoarviota ei välttämättä tarvita, vaan kunnossapitotarveselvityksen voi valmistella isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija.
|
|||||||||||||||||||||||||||
![]() | Jaa | ![]() |
Kolumni: Kyttääjä ja salakyttääjä
![]() |
| Lotta Backlund |
Jokaisessa asukasyhteisössä asuu parvekevahti. Hän tietää kaiken mitä talossa tapahtuu. Hän tuntee rouva Lackmanin etunimeltä (kun kaikkien muiden pitää kutsua häntä professorinnaksi), tietää milloin kolmoskerroksen Korhosilla on laskettu aika sekä mihin aikaan c-rapun sivari-Jussi tuli lauantaina baarista kotiin.
Parvekevahti ei välttämättä ole negatiivinen määre. Hän saattaa olla todella pidetty henkilö. Joskus parvekevahti on kuitenkin ahdistava kyttääjä, ja silloin voidaan huoletta sanoa, että häntä ei ihan ensimmäisenä käydä talkookaljalle pyytämässä.
Parvekevahti on taloyhtiössä me-hengen luoja, joko niin että hän luo sitä itse tai niin, että hänen kyttäyksensä ärsyttävyydestä valittaminen yhdistää naapurit lähempään tuttavuuteen. Parvekevahti on kuitenkin ihan avoimesti utelias eikä yleensä yritä peitellä luonnettaan. Paljon pahempia ovat he, jotka kyttäilevät salaa.
Itse muistan erään illan parin vuoden takaa. Kutsun sitä vuoden 2008 suureksi vesivahinkoharjoitukseksi. Asun kerrostalossa Helsingin Kampissa. Makasin sängyssä arki-iltana nukkumattia odotellen, kun kuulin outoa lorinaa. Yritin padota äänen mielestäni. Ehkä se kuului talon ulkopuolella olevasta pressusta, joka oli ripustettu siihen julkisivuremontin takia, ajattelin.
Vaan ei, ääni oli ihan samanlainen kuin jos naapuri pissisi lattialle (no, tai siis sama kuin jos kuka vaan tekisi niin, kuvittelisin). Sain valaistuksen. Paniikkivalaistuksen.
Näin kova lorotusääni ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin että yläkerran naapurilla on valumassa kylpyamme yli! Kohta vesi on minun asunnossani ja olenhan maksanut kotivakuutuksen ja voi helvetti minne laitan kaikki kenkäni jos täällä alkaa koko lattia lainehtia ja minne menen asumaan siksi aikaa kun naapurini pilaama parketti uusitaan koska jos menen äidin luokse niin sieltä on pidempi matka töihin ja mitä jos se yläkerran mummo onkin kaatunut suihkussa ja se makaa siellä kuolleena ja siksi vesi tulee yli äyräiden ja VOI EI MITÄ MÄ TEEN?!?
Ensimmäinen ajatukseni (tuon jälkeen) oli tietysti: lähden selvittämään! Menin kylpyhuoneeseen suorittamaan kuunteluoperaatiota. Kyllä, selkeästi siellä kylpyamme lainehtii.
Vedin siis vikkelästi salapoliisihousuni jalkaan ja avasin oven rappukäytävään. Sinnehän se vesi ensimmäisenä valuisi, ennen kuin minun asuntooni, eikö? Mutta vielä ei ainakaan kuulunut lorinaa tai näkynyt tsunameja käytävässä. Kuuntelin ihan hiirenhiljaa. Suljin oven ja menin kylpyhuoneeseen kuuntelemaan.
Sitten yläkerran naapuri sulki suihkunsa. Naapurin iltasuihku sai minut siis suorittamaan suuren mittakaavan hälytysharjoituksen salapoliisihousut jalassa, kännykkä tanassa ja Pelastuslaitos pikavalinnassa. Eli tehkää hieman itsetutkiskelua ennen kuin valitatte parvekevahdista. Saattaa sellainen pieni salakyttääjä löytyä itse kustakin.
Kirjoittaja Lotta Backlund on Helsingin keskustassa asuva koomikko ja kolumnisti.
![]() | Jaa | ![]() |
Asunto-osakeyhtiölaki vaihtelevasti selvillä
Kotitalon lukijat ovat tutustuneet uuteen asunto-osakeyhtiölakiin enimmäkseen median välityksellä. Huhtikuun lukijakyselyssä puolet vastaajista kertoi kuulleensa uudesta asunto-osakeyhtiölaista sanomalehdistä ja internetistä.
Isännöintiyritys oli kouluttanut joka kymmenettä, ja muihin lakikoulutuksiin oli osallistunut 36 prosenttia vastaajista. Kolmasosa rastitti myös vaihtoehdon "muualta". Moni on kuullut laista suullisesti isännöitsijältä, tuttavalta tai yhtiökokouksessa ja hankkinut sen jälkeen tietoa itsenäisesti internetistä.
Mediassa ja koulutuksissa ovat olleet esillä keskeisimmät muutokset. Joidenkin vastaajien mielestä hallituksen vastuilla on peloteltu turhaan. Moni kaipaa vieläkin syventävämpää tietoa lain vaikutuksista.
Vastuu ei kasva
Tiedonjano näkyi Realia Isännöinnin järjestämällä taloyhtiöiden hallitusten koulutuskiertueella, jota jatkettiin toukokuulle kovan kysynnän takia. Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Jukka Kirjavaisen mukaan hallitusten jäsenten pohjatiedot uudesta laista vaihtelevat paljon.
- Monet pelkäävät, että hallituksen vastuu kasvaa. Se ei pidä paikkaansa. Ainoastaan tehtävämäärä lisääntyy, ja tulee velvollisuus käyttää asiantuntijaa apuna. Kun käytetään asiantuntijaa, vastuu ei lisäänny, hän summaa.
Kirjavainen luennoi kiertueella kunnossapitotarveselvityksistä ja osakkaiden muutostöihin liittyvistä asioista.
Kotitalon kyselyn 83 vastaajasta noin puolet oli hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia ja kolmasosa isännöitsijöitä.
Touko-kesäkuun lukijakysymys: Millä perusteella valitsitte kiinteistönhuoltopalvelun?
![]() | Jaa | ![]() |
Asiantuntija suosittaa päivittämään yhtiöjärjestyksen
Yhtiöjärjestys on kuin taloyhtiön sisäinen laki, mutta uusi asunto-osakeyhtiölaki jyrää sen edelle joissakin asioissa. Vanhaa yhtiöjärjestystä ei ole pakko päivittää, mutta on kaikkien kannalta selkeämpää, jos se on ajan tasalla, sanoo OTM Marina Furuhjelm lakiasiaintoimisto Finessistä.
Väärinkäsityksiä voi syntyä, jos asiaa tuntematon osakas esimerkiksi tulkitsee yhtiöjärjestyksen vanhentunutta kohtaa ja hallitus taas lakia.
Laki vanhentaa yhtiöjärjestyksestä muun muassa yhtiökokouksen kutsumista ja pitoaikaa koskevat säännökset. Uuden lain mukaan yhtiökokouskutsu on lähetettävä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Näin on toimittava, vaikka yhtiöjärjestys määräisi lyhyemmästä kutsuajasta.
Yhtiökokous on heinäkuun alusta alkaen pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, kokous voidaan siis pitää vielä kesäkuussa, vaikka yhtiöjärjestys määräisi huhtikuusta. Myös kunnossapitovastuista voi olla lain kanssa ristiriitaisia määräyksiä yhtiöjärjestyksessä.
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Päätös voidaan tehdä ja lähettää rekisteröitäväksi jo ennen uuden lain voimaanastumista. Päätös astuu silloin voimaan 1. heinäkuuta.
Lue lisää Kotitalo-lehden 4. numerosta, joka ilmestyy 18. toukokuuta.
![]() | Jaa | ![]() |
Vuoden taloyhtiöteko valitaan toukokuussa
Kotitalot kuntoon -kilpailuohjelman valtakunnalliset finalistit on valittu, ja voittajat julkistetaan kesäkuun alussa. Tammikuussa alkaneessa kilpailussa palkitaan vuoden 2010 taloyhtiöteko ja paras putkiremontti.
Vuoden 2010 taloyhtiöteko -sarjassa keskeisiä arviointikriteereitä ovat energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantaminen sekä kiinteistönpidon suunnitelmallisuus. Sarjan loppukilpailussa on kolme taloyhtiötä.
Vuoden 2010 putkiremontti -sarjan loppukilpailussa on ehdolla viisi taloyhtiötä. Arviointikriteerejä ovat hankkeen suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä sujuvuus, asukaslähtöisyys ja asukasviestintä.
Voittajat valitsee asiantuntijaraati. Pääpalkinto kummassakin sarjassa on 5000 euroa.
Kilpailu on osa Tee parannus! -viestintäohjelmaa, jota toteuttavat Tekes, ympäristöministeriö, Sitra ja Motiva kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Kilpailulla halutaan kannustaa taloyhtiöitä jakamaan hyviä käytäntöjä ja kehittämään uusia innovaatioita.
![]() | Jaa | ![]() |
Rakentaminen nousee pohjamudista
Asuntojen rakennuslupia myönnettiin helmikuussa tuplasti enemmän kuin viime vuoden helmikuussa, Tilastokeskus kertoo.
Yhteensä lupia myönnettiin 2 400 uudelle asunnolle. Kerrostaloasuntolupien määrä kaksinkertaistui, ja rivi- ja ketjutalojen nelinkertaistui viime vuoden helmikuuhun verrattuna.
Helmikuussa oli käynnissä 22,4 prosenttia enemmän asuintalojen rakennushankkeita kuin vuosi takaperin. Etenkin kerrostalorakentaminen piristyi.
Rakentamisen volyymi-indeksi kävi viime vuonna alimmillaan sitten 1990-luvun puolivälin.
![]() | Jaa | ![]() |
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkit
Lvv-kuntotutkijoille pätevyysmääritys
Huolla jätepiste talven jäljiltä
Hallituksen esitykset uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi
Uusi asunto-osakeyhtiölaki
Hissipykälän muuttaminen
Kirjoja uuden asunto-osakeyhtiölain opiskeluun
Kiinteistöalan kustanus
WSOY
Talentum
![]() | Jaa | ![]() |
Touko-kesäkuun kysymys: Millä perusteella valitsitte kiinteistöpalvelun?
Mikä vaikutti eniten päätökseen, kun taloyhtiönne viimeksi valitsi kiinteistönhuoltopalvelua? Vastaa Kotitalon kuukauden lukijakysymykseen. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 5/2010, joka ilmestyy 14. syyskuuta.
![]() | Jaa | ![]() |
|
Taloyhtiön koko ohjaa hallituksen työtäTaloyhtiön hallitus vastaa samoista asioista, on kerrosneliöitä sitten tuhat tai kymmeniätuhansia. Kokoerot näkyvät kuitenkin monessa asiassa. Suuri koko tarkoittaa sitä, että hankinnat ja remontit pyritään niputtamaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi. Volyymi vaikuttaa hankintojen, mutta myös lainojen ja vakuutusten hintalappuun.
|
|||||||||||||||||||||||||
![]() | Jaa | ![]() |
Selkeytystä asunto-osakeyhtiölakiin koulutuksilla
Kesällä voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki on ollut vuoden ykköspuheenaiheita isännöintiyritysten asiakastilaisuuksissa. Oman lakiuudistusta selostaneen koulutussarjansa syksyllä päättänyt SKV Isännöinti päätti jatkaa sarjaa tänä keväänä kaikille avoimina tilaisuuksina.
- Olemme kouluttaneet viime syksystä lähtien yli 2 800 hallituksen jäsentä. Kun ihmiset taloyhtiöissä tietävät näistä asioista, se helpottaa myös meidän työtämme, tilaisuuksien isäntänä toiminut Mika Laakkonen kertoo.
Samalla yritys on saanut tilaisuuden markkinoida palvelujaan.
Yleisö on halunnut tietää muun muassa, mitä hyötyä lakimuutoksesta on taloyhtiölle ja omistajille, mitä kaikki maksaa ja mitä muutoksia tulee.
- Eniten haasteita uuden lain kanssa on pienissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammatti-isännöintiä, Laakkonen sanoo.
Laakkonen kuitenkin on lohduttanut yleisöään sillä, että kokonaisuudessaan lakimuutos on hyvä uudistus. Se auttaa suomalaisia pitämään taloyhtiöistään parempaa huolta.
Kevään tilaisuuksista on jäljellä neljä.
Paikkakunnat ja aikataulut
Teksti: Minna Huuhka
![]() | Jaa | ![]() |
Kolumni: Pensselit pannaan
![]() |
| Anna Kauppi |
Saksalaisetko järjestelmällisiä, työssään luotettavia? Eivät välttämättä maalipensseli kädessään. Berliiniläisen vuokra-asuntoni ikkunankarmeista voi lukea niiden koko kuusikymmentävuotisen historian. On koloja ja kittauksia, mallikkaita vetoja lasia myöten.
Sutijoita on ollut yhtä monta kuin vuokralaisia. Berliiniläiset oppivat maalaamaan siinä missä suomalaiset hiihtämään, sillä vuokra-asuntoa ei vain saa, vaan sitä myös pitää itse kunnostaa. Vuokrasopimuksessa on tavallisesti määritelty, että asukkaan olisi maalattava kylpyhuoneensa ja keittiönsä joka kolmas vuosi. Olohuone ja makuuhuone on kunnostettava viiden vuoden välein.
Jos remonttirytmistä luistaa, työn kohtaa muuttaessaan. Tavallisesti muuttaja remontoi myös uuden asuntonsa näköisekseen. Mieleistä väriä edellisen asukkaan valkoisen pintaremontin päälle, siitä niitä maalikerroksia syntyy.
Kylmän ja vetoisan talven jäljiltä ajan patina lohkeilee ikkunoistani isoina lastuina. Ikävöin suomalaista vuokraisäntääni, joka ei olisi antanut minun ottaa maalisutia edes esiin.
Ehkä Berliinissäkin pääsisivät helpommalla sekä omistajat että isännöitsijät, jos remontteja suitsittaisiin? Tehtäisiin työ perusteellisesti asukkaan vaihtuessa, nostettaisiin tosin hieman vuokraa, mutta vaalittaisiin naapurisopua, kun kaikenlainen kilkuttaminen ja paukuttaminen harvenisi ja roskalaatikot eivät alituiseen pullistelisi sinne kuulumattomista kokolattiamattorullista ja laudanpätkistä.
Berliiniläinen kauhistuu ajatustani. Oman kodin kunnosta on saatava itse päättää, eikä omaan kaivata omistamisen taakkaa. Berliinin asuntokannasta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia on vuokra-asuntoja. En tunne kaupungissa ainuttakaan asunnonomistajaa, ja harvat ostoa suunnittelevista ovat ainakin puoleksi suomalaisia.
Suomalaisesta näkökulmasta oman tunnetta vuokra-asumiseen tuo tieto kiinteistön hoitokuluista. Vuokra koostuu kylmästä vuokrasta eli itse neliöistä maksettavasta korvauksesta sekä sivukuluista, joita voi verrata asunto-osakkeen hoitovastikkeeseen. Kerran vuodessa postiluukusta tipahtaa vuokrayhtiön laskelma, josta selviää sentin tarkkuudella osuus kiinteistöverosta, puutarhanhoidosta, jätehuollosta, rappukäytävän siivouksesta, yhteisten tilojen valaistuksesta, tuholaistorjunnasta. Lämmityksestä ja lämpimästä vedestä maksetaan käytön mukaan.
Sivukulujen summilla on tapana nousta vuodesta toiseen. Siksi termostaatteja käännetään pienemmälle huoneesta poistuttaessa. Jätteet lajitellaan, koska paperin kärrääminen maksaa vähemmän kuin sekajätteen. Saksalaiset kuuluvatkin Euroopan kärkikierrättäjiin.
Yritin viimeisen kerran irti ikkunoitteni pintaremontista energiatehokkuuden nimissä. Paistaahan ulkokarmin ja lasin välistä päivä sisään, eikä ulkopuoli enää onneksi kuulu vuokralaisvastuuseeni. Ehdotin naapurille yhteistä anomusta ikkunoiden vaihtamiseksi. Hänestä sepä vasta olisi vaivalloista. Mukavan värinen villahuopa lasien välissä toimii kuulemma oikein hyvin vetoa vastaan.
Kirjoittaja Anna Kauppi asuu ja työskentelee freelance-toimittajana Berliinissä.
![]() | Jaa | ![]() |
Joka toinen hallitus toimii asukkaita kuulematta
Kotitalon maaliskuun lukijakysymyksenä oli, miten hallitus on selvittänyt osakkaiden toiveita. Puolet vastaajista kertoi, että ei mitenkään.
Reilussa kolmanneksessa vastaajien yhtiöistä hallituksen kanssa pääsee keskustelemaan arkisissa kohtaamisissa. Erillisiä keskustelutilaisuuksia on järjestetty kymmenessä prosentissa ja kyselyjä vain parin vastaajan taloyhtiöissä.
Avoimissa vastauksissa korostui osakkaiden kiukku siitä, että tieto ei ylipäätään kulje hallitukselta ja isännöitsijöiltä asukkaille.
"Taloyhtiössä on tietty "kopla", muutama osakas, joka on hallituksen lähipiiriä, jonka kanssa hallituksen jäsenet keskustelevat", eräs vastaaja kirjoittaa.
Vaikka jotkut ovat olleet aktiivisia lähettämällä aloitteita, heijastui vastauksissa myös yritteliäiden hallitusten turhautuminen:
"Keskustelutilaisuudet olisivat hyviä, ongelmana on vain saada sinne asukkaita", kirjoittaa vastaaja, jonka yhtiössä hallitus on tarjoutunut säännöllisesti tentattavaksi talosaunan pukuhuoneessa.
Kyselyyn vastasi maaliskuun loppuun mennessä 54 henkilöä, joista noin puolet oli hallituksen jäseniä, puheenjohtajia tai isännöitsijöitä. Loput olivat osakkaita.
Huhtikuun lukijakysymys: Mistä kuulit uudesta asunto-osakeyhtiölaista?
![]() | Jaa | ![]() |
Taloyhtiöriita päätyy yhä useammin oikeuteen
Asunto-osakeyhtiöasioista väännettiin kättä viime vuonna yhteensä 665 kertaa. Näistä yhteensä 96 tapauksessa kyseessä oli yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.
Käräjäoikeuksissa loppuun käsitellyt asunto-osakeyhtiöiden riita-asiat lisääntyivät 153 tapauksella eli 30 prosentilla vuodesta 2008, kertovat Tilastokeskuksen tilastot.
Käräjöinti-into on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin loppuun käsiteltiin yhteensä 253 riita- tai hakemusasiaa.
Eniten riitoja kirjattiin luokkaan "muut asunto-osakeyhtiöasiat". Iso osa näistä koskee entisten asukkaiden tekemiä remontteja, mutta myös vastikeperusteista mitellään oikeudessa asti.
![]() | Jaa | ![]() |
Kerrostalojen kotioviin puuhataan paloturvaohjetta
Kymenlaakson pelastuslaitos on jakanut kymmeniin tuhansiin talouksiin tarran, joka on tarkoitus liimata asunnon oven sisäpuolelle. Tarra muistuttaa, miten asukkaan tulee toimia, kun porraskäytävässä on savua: sulje ovi, soita 112 ja heiluta palokunnalle ikkunasta tai parvekkeelta.
Usein hätääntyneet asukkaat pakenevat porraskäytävän kautta ja jättävät pahimmassa tapauksessa asuntonsa oven auki. Tämä vaikeuttaa pelastajien työtä ja nopeuttaa palon leviämistä.
Kymenlaakson kokeilun jälkeen Suomen Palopäällystöjen liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö aikovat lanseerata tarran valtakunnallisesti.
![]() | Jaa | ![]() |
Taloyhtiön päättäjän ajankohtaiset linkit
![]() | Jaa | ![]() |
|
Tilaa Kotitalon maksuton uutiskirje sähköpostiisiKotitalon kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ja ajankohtaisia vinkkejä taloyhtiön johdolle. Tilaa uutiskirje ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi tilaajapalveluun: tilaukset@kotitalolehti.fi. Jos olet tilaaja, ilmoita myös tilausnumerosi, joka löytyy lehden osoitetiedoista.
Miten hallitus on selvittänyt osakkaiden toiveet yhtiössänne?Vastaa Kotitalon lukijakyselyyn maaliskuun loppuun mennessä. Tulokset julkaistaan Kotitalon numerossa 3/2010, joka ilmestyy 20. huhtikuuta.
Mistä meidät muistetaan?Jokainen taloyhtiö vähentää päästöjä rajusti tulevina vuosina. Suomen tavoitteena on leikata ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiankulutusta supistetaan 60 prosenttia. Tällaiset ukaasit on esitelty valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viime syksynä. Utopiaa, sanoo moni. Niin ajatteli myös Werner von Siemens vuonna 1889, kun totesi, että hehkulamppu ei tule koskaan voittamaan kaasuvaloa. Ja IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson, joka arveli vuonna 1943, että maailmassa tarvitaan noin viisi tietokonetta. Marjut Joensuu Jokainen taloyhtiö vähentää päästöjä rajusti tulevina vuosina. Suomen tavoitteena on leikata ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiankulutusta supistetaan 60 prosenttia. Tällaiset ukaasit on esitelty valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viime syksynä.
|
|||||||||||
|
Tervetuloa Kotitaloon!Kehittyvä Kiinteistö -lehti loi nahkansa. Kotitalon kanssa hallitustyö käy entistä helpommin. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tarkastaa suuntimansa säännöllisesti. Vuosikymmen on vaihtunut, ja asunto-osakeyhtiölaki uudistuu. Niinpä myös Kehittyvä Kiinteistö -lehti aloittaa uuden aikakauden uudella ulkoasulla - ja nimellä. Tästä lähtien oppaasi taloyhtiön hyvään arkeen on Kotitalo. Kotitalosta löydät vertailupohjaa omaan asunto-osakeyhtiöösi ja pääset Tartu teemaanKotitalon jokaisella numerolla on ajankohtainen teema, johon syvennytään usean artikkelin ja esimerkkien voimin. Vuoden 2010 ehdoton tärppi on asunto-osakeyhtiölain uudistuksen teemanumero, joka ilmestyy 18. toukokuuta. Lisäksi lehdestä löytyy vinkkejä hallitustyöhön, talon raha-asioiden hoitoon sekä energiatehokkuudesta ja ympäristöstä huolehtimiseen. Tuttuun tapaan Kotitalosta löytyvät myös kiinteistöalan uutiset ja ihmiset. Lehti tehdään tiiviissä yhteistyössä kokeneiden ja ammattitaitoisten isännöitsijöiden kanssa, ja asiantuntijoina ovat Suomen luotettavimmat huiput. Lukijoiden toiveesta mukana on myös Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön hallinnoinnista. Etsitpä sitten pikkuvinkkejä tai syventävää tietoa asunto-osakeyhtiön hyvästä hoidosta, lue ensin Kotitalo. Kirsi Salo Kehittyvä Kiinteistö -lehti loi nahkansa. Kotitalon kanssa hallitustyö käy entistä helpommin. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tarkastaa suuntimansa säännöllisesti. Vuosikymmen on vaihtunut, ja asunto-osakeyhtiölaki uudistuu. Niinpä myös Kehittyvä Kiinteistö -lehti aloittaa uuden aikakauden uudella ulkoasulla - ja nimellä.
Kotitalossa parhaat asiantuntijat vastaavat kysymyksiinneLukijoiden toiveesta Kotitalo-lehdessa on Vastauksia-palsta, jossa alan parhaat asiantuntijat vastaavat lukijoiden kohtaamiin kysymyksiin taloyhtiön johtamisesta. Kotitalon numerossa 1/2010 vastataan muun muassa näihin kysymyksiin:
Lähetä oma kysymyksesi sekä yhteystietosi osoitteeseen: toimitus@kotitalolehti.fi.
Teemana onnistunut putkiremonttiUusien putkiremonttimenetelmien vakuutuskäytännöt ovat muuttumassa. Taloyhtiön korjaaminen nostaa asuntojen arvoa. Lue Kotitalo-lehdestä miten. Kotitalo 1/2010 ilmestyy 2.2.2010. Kerromme myös, miten välttää arveluttavat urakoitsijat ja miten avaimista pitää huolehtia korjausten aikana. Lehti kertoo myös, mitkä ovat putkiremontin onnistumisen eväät ja miten valitaan suunnittelija korjaushankkeelle.
|
|||||||||||
![]() | Isännöintiliitto, Pl 1370, 00101 Helsinki, puh. (09) 565 8310, |










