Yhä useampi nuori ottaa lainaa selviytyäkseen asumismenoista

Kirjoittanut Janne Laitinen 24.8.2021
Itsenäistyvien nuorten asumisen tiedoissa ja taidoissa on puutteita. Osalla on vaikeuksia selvitä asumismenoista ja osa on ottanut niihin lainaa.

Itsenäistyvien nuorten asumisen tiedoissa ja taidoissa on puutteita, kertovat kyselytutkimukset. Isännöintiliiton perustama työryhmä tukee jatkossa kouluja ja koteja asumisen taitojen lisäämisessä.

Kun nuori muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen asumaan, askel on suuri. Päälle vyöryy liuta oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka pitäisi ottaa haltuun. Riittävätkö rahat asumismenoihin? Millaisia sopimuksia vuokralaisen on tehtävä? Mikä neuvoksi, jos tiskikone hajoaa?

Asiantuntijoiden mukaan nuoret ovat kahtiajakautunut ryhmä. Osa nuorista on vastuuntuntoisia ja tietää jo muuttoa tehdessään, miten esimerkiksi sähkösopimus pitää tehdä.

Toisessa ääripäässä ovat ne, joilla asumisen tiedot ja taidot ovat pahasti hukassa.

– Erot näkyvät jo asunnon hakuvaiheessa. Osa nuorista ei yhtään tiedä, miten esimerkiksi hankitaan sähkösopimus tai tarvitaanko kotivakuutus, sanoo kouluttaja Sanna Väisänen Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry:stä.

Yhdistys kuuluu Nuorisoasuntoliittoon, joka vuokraa asuntoja ja tarjoaa muun muassa asumisneuvontaa nuorille aikuisille.

Joka neljäs yksinasuva nuori selviytyy huonosti asumismenoistaan

Nuorisoasuntoliiton teettämässä Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksessa selvitettiin 18–29-vuotiaiden taloudellista pärjäämistä. Tutkimus julkaistiin maaliskuussa 2021.

Yksin asuvista neljännes sanoi selviytyvänsä asumismenoista erittäin tai melko huonosti. Yhteistaloudessa asuvissa vastaava osuus oli reilu viidennes.

Parikymppisenä omaan kotiin muuttaneen Antton Mattilan mukaan asumiseen liittyvät asiat ovat sujuneet hyvin.
22-vuotias Antton Mattila on asunut yksin noin kaksi ja puoli vuotta. – Ihan mukavasti on mennyt. Katto pään päällä ja kohtuuhintainen vuokra. Eipä ole oikeastaan valittamista. Kuvat: Aleksi Poutanen

Joka kolmas vastaaja kertoi ottaneensa lainaa selviytyäkseen asumismenoista. Lainanotto on yleistynyt: vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa vastaava osuus oli 15 prosenttia eli lainaa oli ottanut harvempi joka kuudes.

Vastanneiden keskimääräiset kuukausitulot olivat noin 1 500 euroa.

Puutteita on arjen taloustaidoissa ja asumisen tiedoissa

Sanna Väisäsen mielestä nuorille pitäisi opettaa enemmän arjen taloustaitoja.

– Pitäisi lähteä ihan perusteista, että osattaisiin laskea budjetti omalle elämiselle. Riittävätkö rahat oikeasti vuokraan ja muihin asumismenoihin?

Nuorten puutteelliset tiedot asumisen vastuista tulivat esille myös Isännöintiliiton kyselyssä. Liitto teki syksyllä 2020 kyselyn itsenäisen asumisen aloittaneille nuorille.

Kyselyn perusteella esimerkiksi kierrättäminen ja arjen energiansäästö ovat nuorille tuttuja, mutta perusasioissa on aukkoja: mikä on asunnon normaalia kulumista, kuka hankkii palovaroittimen ja huolehtii sen patterin vaihdosta, mitä kotivakuutus kattaa ja niin edelleen.

Kierrättäminen ja arjen energiansäästö ovat nuorille tuttuja, mutta perusasioissa on aukkoja: mikä on asunnon normaalia kulumista, kuka hankkii palovaroittimen.

– Näyttää siltä, että asumisessa on osa-alueita, joita osa nuorista ei ole joutunut käsittelemään ennen itsenäisen elämän alkamista, Isännöintiliiton koulutuspäällikkö Satu Lindén sanoo.

Yhdessä tekeminen on vähentynyt kodeissa

Mistä polarisaatio eli kahtiajakautuneisuus asumisen taidoissa sitten johtuu? Isännöintiliiton kyselyn mukaan asumisen taidot opitaan tavallisimmin lapsuudenkodissa, ei siis koulussa.

– Jos oppi saadaan pääasiassa kotoa, lähtökohdat asumisen taidoille eivät ole tasa-arvoiset. Tämä on nuoria eriyttävä tekijä, Lindén sanoo.

Opittuihin tietoihin ja taitoihin vaikuttaa muun muassa lapsuuden asumismuoto: kaikissa perheissä ei ole kokemusta taloyhtiössä asumisesta sekä asumiseen liittyvistä eri toimijoista ja velvoitteista.

Polarisaatiosta puhuu myös kotitalousopettaja Fiia Lujasmaa. Hän on Salon Halikon Armfeltin koulun kotitalouden lehtori, joka valittiin vuoden 2020 kotitalousopettajaksi.

Lujasmaa pohtii, että taustalla on yhteiskunnan eriarvoistuminen ja yksilöllisyyttä korostava ilmapiiri.

Ronja Kalenius muutti omilleen 16-vuotiaana.
Ronja Kalenius muutti omilleen 16-vuotiaana. Alkuun haasteita tuottivat ihan arkisetkin asiat, kuten kaupassakäynti ja yksin oleminen. – Ajan kanssa ne alkoivat sujumaan. Pääsääntöisesti nautin ja koen minulle parhaaksi ratkaisuksi asua yksin.

– Yhdessä tekeminen on vähentynyt kaikkialla, myös kodin arjessa. Silloin yhdessä tekemällä periytyvä tieto jää saamatta.

Lujasmaan mukaan kotitalouden tunneilla näkyy, että ”yleinen välinpitämättömyys ja huolettomuus” ovat yleistyneet.

– Opetuksessa panostetaan paljon tiimityöhön ja esimerkiksi siihen, että opetuskeittiössä opittaisiin pitämään paikat siistinä ja laittamaan tavarat paikoilleen seuraavaa oppilasta varten.

Kouluilta toivotaan asumisen taitoja

Isännöintiliiton Satu Lindénin mukaan asumisen taitoja pitäisi opettaa enemmän koulussa. Tätä mieltä olivat myös liiton kyselyyn vastanneet nuoret. Heiltä kysyttiin, mitä asumisen taitoja kouluissa pitäisi opettaa enemmän ja missä vaiheessa opintoja. 

– Avoimissa vastauksissa toistuivat talouden hallinta, vakuutukset ja sopimusasiat, paloturvallisuus ja kodin ylläpito, Lindén kertoo.

Lujasmaa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa peruskoulun pitäisi kyetä opettamaan lapsille ja nuorille asumisen taitoja nykyistä vahvemmin ja tasapuolisemmin.

Esimerkiksi talouden hallintaan ja vakuutuksiin liittyviä asioita pystytään käsittelemään kotitalouden tunneilla liian vähän.

Arjen taitoja käsitellään koulussa laajasti – ainakin periaatteessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan laaja-alaisen osaamisen taitoja opetetaan peruskoulussa kaikissa oppiaineissa. Ne liittyvät esimerkiksi itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin.

– Käytännössä taitojen harjoittelu jää helposti kohdentumatta eikä rutiiniosaamista synny, ellei sitä ole kotoa peritty, Lujasmaa sanoo.

Kotitalouden opetuksella on iso rooli asumisen taidoissa

Konkreettisia asumisen taitoja opetetaan kotitaloudessa. Sitä on nyt pakollisena peruskoulussa kolme vuosiviikkotuntia, jotka sijoitetaan usein seitsemännelle luokalle.

– Yhdeksänä kouluvuotena kotitaloutta on kaikille vain yhtenä vuonna kerran viikossa kolmoistuntina. Siinä ajassa ehditään käydä läpi perustaitoja ruokaosaamisesta, kodin puhtaanapidosta ja tekstiilien hoidosta. Esimerkiksi talouden hallintaan ja vakuutuksiin liittyviä asioita pystytään käsittelemään liian vähän, Lujasmaa sanoo.

Hän tekisi kotitalouden opetuksesta pakollista myös kahdeksas- ja yhdeksäsluokkakaisille ja laajentaisi sitä myös alakouluihin. Kotitaloutta voidaan opettaa nykyisin alakoulussa valinnaisena aineena. Harvassa kunnassa kuitenkaan käytetään tätä mahdollisuutta.

– Käytännössä kotitaloutta opetetaan alakoulussa todella vähän. Uskon, että moni neljäsluokkalainen opettelisi mielellään kotitaloustaitoja, kun taas yläkoulun teinivuodet eivät ole jokaisen kohdalla otollisinta aikaa taitojen opettelulle.

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille kotitalous on valinnainen aine. Valinnaisilla kursseilla aiheena on esimerkiksi se, mitä pitää huomioida muutettaessa omaan asuntoon.

– Siinä iässä esimerkiksi kodin raha-asioiden tai paloturvallisuuden opettelu ei ole ehkä niin houkuttelevaa.

Asumisen taitoja alakouluun ja toiselle asteelle?

Lujasmaan mielestä tarvittaisiin tuntijakouudistus, jossa kotitalouden opetusta lisättäisiin alakoulusta lähtien.

– Myös toiselle asteelle, eli ammattikouluihin ja lukioihin, tarvitaan kotitalouden yhteistä opetusta. Silloin oppilaat eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat tai minkä koulutussuunnan valitsevat.

Isännöintiliitto tarttuu osaltaan haasteeseen tuottamalla kouluille opetusmateriaalia asumisen taidoista, kertoo Satu Lindén.

Liiton alaisuudessa toimii jo asumisen opetus -työryhmä, jonka rinnalle liitto on kutsunut koolle toisen työryhmän, jossa on edustettuina liiton sidosryhmiä.

Riina Niemiselle on ollut yllätys, kuinka paljon aikaa kodinhoito vie.
22-vuotias Riina Nieminen on asunut yksiössään hieman yli vuoden. – Isoin yllätys oli se, kuinka paljon kodinhuolto ja ruoanlaitto todella vievät aikaa arjesta sekä kuinka huolellista suunnittelua sujuva arki vaatii. Olen tehnyt sunnuntaista kodinhoitopäiväni.

Nämä kaksi työryhmää alkavat tuottaa opetusmateriaalia, jonka ideana on antaa nuorille paremmat eväät itsenäiseen asumiseen. Työ on vasta alussa.

Lindénin mukaan tavoitteena on tuottaa materiaalia, jota voidaan käyttää nykyisen opetussuunnitelman puitteissa esimerkiksi kotitalouden ja yhteiskuntaopin tunneilla sekä opinto-ohjauksessa.

– Itsenäisen asumisen valmiuksia pitää kehittää hyvissä ajoin, ja siihen tällä työllä tähdätään. Ihanteellista olisi, että opetusmateriaalia voitaisiin tarjota aina alakoulusta toiselle asteelle.

Nuorten asuminen: Kierrätys osataan, asumisen vastuita ei

  • Lapsuudenkodista muutetaan pois keskimäärin 19 vuoden iässä, yleensä vuokra-asuntoon.
  • Yksin asuvien nuorten kuukausitulot ovat keskimäärin 1 500 euroa, ja neljänneksellä tulot riittävät asumismenoihin huonosti.
  • Nuoret osaavat kierrättää, huolehtia siivouksesta ja kodinhoidosta ja tietävät, että taloyhtiön järjestyssääntöjä pitää noudattaa.
  • Epäselvää nuorille on, mikä on asunnon normaalia kulumista ja mikä pitää korvata vuokranantajalle, mitä kotivakuutus kattaa, kuka vastaa palovaroittimien hankkimisesta ja niiden toimivuudesta ja kuka korvaa vahingot esimerkiksi tiskikoneen vuotaessa.
  • Nuoret tietävät myös huonosti, kenen puoleen pitää kääntyä vahingon sattuessa.
  • Nuoret kertovat oppivansa asumistaitoja ennen itsenäistä asumista pääasiassa lapsuudenkodissa.

Lähteet: Isännöintiliiton kysely 2020, Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimus

Kotitalo-mediaa kustantaa Isännöintiliiton Palvelu Oy, jonka omistaa Isännöintiliitto.

Lue lisää: Avoin asenne ja tarkka budjetointi – näillä eväillä pärjää kotoa omilleen muuttava nuori

Lue myös: Huoltofirma, isännöitsijä vai hallitus – keneen pitää ottaa yhteyttä milloinkin?

Lue myös: Jos olisin itsekäs, asumismenoni olisivat pienemmät – nyt ne ovat lähes kolmannes tuloistani

Aiheesta muualla:

Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: Nuoren asuminen 2020 -kyselytutkimus

Isännöintiliitto: Nuoret ovat taitavia kierrättämään, mutta asumisen vastuut ovat monelle epäselviä

Janne Laitinen

Kirjoittaja: Janne Laitinen

Asunto-osakeyhtiöt ovat journalistille hedelmällinen aihe. Niissä yhdistyvät human interest, talous, rakentamisen trendit ja ympäristökysymykset. Taloyhtiöt ovat koteja, yhteisöjä ja sijoitus- ja investointikohteita. Niiden verotus ja sääntely vaikuttaa monen elämään – myös allekirjoittaneen.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Janne Laitinen →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 5/2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Vastuu Vuokra-asuminen