Taloyhtiön katolle pitää olla turvallista kiivetä

Kirjoittanut Minna Huuhka 15.1.2015 ja päivitetty 18.2.2019
Taloyhtiön täytyy huolehtia, että katolle kiipeäminen on turvallista. Katolle ei kannata päästää muita kuin ammattilaisia. Kuva: Kaisa Leiwo

Katolta voi huonolla tuurilla tulla alas muutakin kuin lunta ja jäätä. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että katolle on turvallista kiivetä.

Nuohoojat, lumenpudottajat, kaapeleiden asentajat ja ilmanvaihtolaitteiden huoltajat kiipeävät työkseen katoille – ja olettavat myös pysyvänsä siellä.

– Taloyhtiön hallitus vastaa aina kiinteistönsä, siis myös katolle kiipeämisen, turvallisuudesta. Jos nuohooja putoaa katolta, taloyhtiön hallitus vastaa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija OTM Marina Furuhjelm sanoo.

Kattorakentamiseen erikoistuneen KerabitPro Oy:n tekninen johtaja Jari Suuronen sanoo, että uusien talojen katoilla on turvallista työskennellä. Nykyisin rakentamisen säädökset ja ohjeet ovat selkeät, ja niissä turvallisuusasiat sekä materiaalien ja asennustyön laatu on otettu tarkasti huomioon.

Remontti pakottaa parantamaan turvavälineitä

Vielä 1960- ja 70-luvuilla turvallisuusasioista ajateltiin erilailla kuin nykyään. Katoille saattoi kiivetä kuka tahansa, joka sattui ylettämään palotikkaiden alimpaan puolaan. Katon turvallisuus riippui kulloisenkin suunnittelijan näkemyksistä, ja turvavälineiden valmistuksesta saattoi vastata paikallinen kyläseppä.

Marina Furuhjelm kertoo, että turvallisuusvälineiden taso määräytyy aina talon valmistumisvuoden mukaan. Moni turvaton katto on määräysten mukainen, kunhan sen kunto on pidetty talon valmistumisvuoden mukaisella tasolla.

Katon lumitilannetta voi käydä tarkkailemassa vain ihminen, jolla on katolla liikkumiseen vaadittava pätevyys.

Niin kauan kun talossa ei tehdä kattoon tai julkisivuun kohdistuvia rakennuslupaa vaativia remontteja, taloyhtiön ei ole pakko parannella katoilla olevia turvavälineitä.

Sopimukset kuntoon

Suomessa on tarkat määräykset siitä, kuka saa työskennellä katolla. Katon lumitilannetta voi käydä tarkkailemassa vain ihminen, jolla on katolla liikkumiseen vaadittava pätevyys. Taloyhtiön johdon eli hallituksen ja isännöinnin vastuulla on varmistaa, että huoltosopimuksessa on riittävän tarkasti ja laajasti määritelty katon huoltoon ja lumitilanteen tarkkailuun liittyvät tehtävät.

Kannattaa tarkistaa, onko huoltoyhtiöllä mahdollisuus toteuttaa seurantaa katolla ja että taloyhtiön vakuutukset ovat kunnossa onnettomuuksien varalta. Käytännössä isännöinti solmii sopimukset huolto- ja lumenpudotusyrityksen kanssa.

Nykyisin tapaturmien tutkinnasta ja syyllisen etsinnästä on siirrytty ennaltaehkäisemään tapaturmia. Työturvamääräykset ovat hyvin selkeät. Työnantaja ei saa teettää työtä, josta on vaaraa työntekijälle.

Eniten putoamisia matalalta

Kun turvallisuudessa on puutteita, urakka venyy – ja maksaa.

– Jos paikalle tullut kaapeliasentaja huomaa, ettei katolle voi kiivetä, hän joutuu lopettamaan työnsä ja soittamaan paikalle nosturin. Nosturin siirtely ja käyttö maksavat helposti saman verran kuin mitä turvakiskon asentaminen tikkaisiin olisi tullut maksamaan, kertoo projektipäällikkö Petri Paukkunen Eltel Networks Oy:sta.

Marina Furuhjelmin mukaan taloyhtiön johdon pitää luottaa ammattilaisen sanaan, kun tämä ilmoittaa, että katolla ei ole turvallista työskennellä. Jari Suurosen mukaan alalta löytyy myös sankareita, jotka ovat elantonsa eteen valmiita uhmaamaan selvästi vaarallisia kattoja. Ja valitettavasti katoilta tullaan joskus vapaapudotusta alas asti.

Putoamisonnettomuuksia tapahtuu eniten suhteellisen matalissa korkeuksissa, joissa ei koeta tarvetta miettiä turvallisuutta.

Vilkaisu katolle

Tarvittava turvavarustus riippuu katosta ja talon korkeudesta. Tasainen tai loiva katto ei vaadi yhtä järeitä turvatoimia kuin esimerkiksi jyrkkä peltikatto.

Kevät- tai syystarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös turvavälineet.

Jari Suurosen mukaan kattoturvallisuuden suurin yksittäinen puutos on, ettei turvaköydelle löydy riittävästi kiinnityspaikkoja. Katolla työskentelevän pitää voida liikkua aina niin, että turvaköyden saa kiinnitettyä jämäkästi esimerkiksi kattopollariin, kattosillan rakenteeseen tai siinä kulkevaan kiskoon.

Monissa taloyhtiöissä kattoturva-asiat ovat hienosti hallussa, mutta joskus turvavälineitä on huollettu edellisen kerran vuosikymmeniä sitten. Näillä katoilla näkee vaarallisia kiinnityksiä. Kattosillat voivat olla huonoja, puisia ja lahoamistilassa. Korkeidenkin talojen palotikkaista saattaa puuttua turvakisko.

– Suosittelen kattohuoltoa säännöllisesti. Kevät- tai syystarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös turvavälineet, Suuronen tuumaa.

Hänen mielestään katon pitäisi aina olla sellaisessa kunnossa, että sinne voisi kuka tahansa mennä milloin tahansa. Marina Furuhjelm muistuttaa, että jos turvallisuus heikkenee innokkaan säästämisen takia, voi syntyä suuri vahinko, jonka kustannukset ovat huomattavat.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Katto Turvallisuus