Tätä viestiä Hannu ei olisi halunnut isännöitsijältä saada: “Talo on tulessa”

Kirjoittanut Mari Schildt 9.1.2024
Kuva: Hannu Liitsola

Luhtitalo paloi Nokialla. Millainen prosessi asuntopalo taloyhtiölle on? Miten se hoidetaan hyvin? Tilaajille

Asunto Oy Nokian Viikin Viljan hallituksen puheenjohtaja Hannu Liitsola oli parhaillaan lastensa kanssa Särkänniemessä, kun isännöitsijältä tuli viesti: talo on tulessa. Elettiin elokuun alkua vuonna 2022.

– Siellä taisi olla parikymmentä pelastuslaitoksen yksikköä paikalla. Olihan se hurja tilanne, Liitsola sanoo.

Taloyhtiön tulipalo tuhosi viisi vuotta vanhan luhtitalon, jossa oli kahdeksan vuokra-asuntoa.

Poliisin ja pelastuslaitoksen viranomaiset auttoivat asukkaita noutamaan kodeistaan tärkeimmät tavaransa ja ohjasivat heitä tilapäismajoitukseen. Osa pääsi kotivakuutuksensa turvin hotellimajoitukseen, osa majoittui tuttujen luokse. Taloyhtiöllä oli asukkaita varten lisäturvavakuutus, josta maksettiin asukkaille pieni lisäavustus kuluihin.

– Siinä meni viikkokausia, ennen kuin saatiin pelastuslaitokselta edes paloraporttia. Vakuutusyhtiöhän ei tee korvauspäätöstä ennen kuin tapauksesta on olemassa raportti, Liitsola sanoo.

Olihan se lopulta hurja näky: siellä oli ihmisten tavaroita, ja kaikki homeessa.

Jälkivahinkojen torjuntaan erikoistunut yritys tuli paikalle varmistamaan paikan turvallisuuden ja aitaamaan palopaikan. Rakennus seisoi lopulta viikkoja sammutusvedestä litimärkänä.

– Olihan se lopulta hurja näky: siellä oli ihmisten tavaroita, ja kaikki homeessa, Liitsola muistaa.

Kun vakuutusyhtiön edustajat lopulta pääsivät paikkaa tarkistamaan, vain metalliportaat ja parvekkeiden metallikaiteet päätettiin säilyttää. Muuten rakennus jyrsittiin maan tasalle. Jäljelle jäivät perustukset ja niihin liit,tyvä talotekniikka. Ne palotalon asukkaat, joilla oli kotivakuutus, saivat vakuutusyhtiöiltään tarjouksen könttäsummasta, jolla korvattiin palanutta irtaimistoa.

Isännöitsijä Riku Jakobsson Asuntopehtoori Isännöinnistä sanoo, että tulipalo vaikutti elämään myös neljässä taloyhtiön jäljelle jääneessä talossa.

– Vedet menivät poikki, ja muille asukkaille tuli tankissa juomavettä hetken aikaa. Sähköt olivat poikki, mutta ne saatiin palautettua seuraavina päivinä. Lämmitys jouduttiin tasapainottamaan uudestaan, kun yksi lämmitysjärjestelmän talo jäi välistä pois. Säätöjä tehtiin syksyn mittaan kuntoon, hän kertoo.

Puheenjohtaja Liitsola sanoo, että vahinkokartoituksen jälkeen prosessi eteni suoraviivaisesti. Hänelle alkuvaiheen suurin yllätys liittyikin menettelyyn, jolla palovahinkoja ryhdytään sammuttamisen jälkeen hoitamaan.

Tämä sisältö näkyy vain tilaajille

Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.

Tee digitilaus

Tutustu 2 viikkoa maksutta


Mari Schildt

Kirjoittaja: Mari Schildt

Asunto-osakeyhtiö on ihmiselle koti, mutta kansantaloudelle se on varallisuuden ja vaurauden perusta. Harva tulee ajatelleeksi, että hyvin hoidetut taloyhtiöt takaavat esimerkiksi sen, että maan pankit saavat maailmalta varoja lainattaviksi edelleen suomalaisille. Kun me luotamme taloyhtiöihimme, meihinkin luotetaan maailmalla.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Mari Schildt →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 6/2023