Turvallisuus ei ole ollut asukkaiden mielestä perinteisesti se kaikkein kiinnostavin aihe taloyhtiössä. Helposti ajatellaan, että turvallisuus on yhtä kuin paloturvallisuus, ja että asiat ovat kunnossa, kunhan palovaroittimet toimivat ja jostain löytyy sammutin. Uhat ovat tuntuneet etäisiltä.
– Moni myös ajattelee, että turvallisuudesta vastaa aina joku muu kuin minä itse. Se on väärä käsitys, Hämeen pelastusliitto ry:n koulutuspäällikkö Aleksei Kyrölä sanoo.
Viime vuosien poikkeukselliset tapahtumat ovat kuitenkin herättäneet suomalaiset miettimään turvallisuutta uudella tavalla. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (Spek) Kansalaisturvallisuus Suomessa -kyselyssä (2021) näkyi pandemian vaikutus: turvattomuutta koettiin aiempaa enemmän.
Tänä vuonna julkaistussa sisäministeriön Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -tutkimuksessa näkyi puolestaan sodan pelko. Yli puolet vastaajista toivoi lisää ohjeita onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimisesta ja häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta sekä vaaratilannevaroituksista. Kotitalouksien 72 tuntia -varautumissuositus kiinnostaa yhä useampaa.
Tämä kaikki heijastuu myös taloyhtiöihin. Ihmisten riskitietoisuus ja esimerkiksi väestönsuojien tarkastukseen ja huoltoon liittyvä kysyntä ovat nousussa, kertoo Spekin johtava asiantuntija Kari Telaranta.
Aihetta onkin, sillä sisäministeriö selvitti hiljattain väestönsuojien nykytilaa, eivätkä tulokset olleet mairittelevia: tiedoissa ja osaamisessa on puutteita niin väestönsuojien käyttäjillä, kiinteistönomistajilla kuin kunnossapidollakin.
– Kehitettävää on siinä, että taloyhtiö seuraisi aktiivisesti väestönsuojan kuntoa ja olisi tietoinen huollon ja kunnossapidon käytännön järjestelyistä, Telaranta sanoo.
Kysyimme turvallisuuden asiantuntijoilta, miten väestönsuojista pitäisi huolehtia ja kenen vastuulla turvallisuusasiat taloyhtiössä kaiken kaikkiaan ovat.
Vaaran paikat esille
Mistä kannattaa aloittaa, jos turvallisuusasiat halutaan ajan tasalle taloyhtiössä?
Yhden sanan vastaus: pelastussuunnitelmasta. Sen laatiminen, päivittäminen ja viestiminen asukkaille ovat tärkeimpiä yksittäisiä toimenpiteitä, joilla taloyhtiö voi ennaltaehkäistä häiriötilanteita ja varautua niihin.
Vastuu pelastussuunnitelmasta on taloyhtiön hallituksella. Suunnitelma voidaan laatia itse tai käyttämällä apuna ulkopuolista konsulttia.
Taloyhtiöllä on keskeinen rooli häiriötilanteisiin varautumisessa, varautumisen viestimisessä ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisyssä.
– Taloyhtiöllä on keskeinen rooli häiriötilanteisiin varautumisessa, varautumisen viestimisessä ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisyssä, Telaranta summaa.
Hänen mukaansa monia asioita tulisi huomioida paremmin taloyhtiöiden pelastussuunnittelussa. Esimerkiksi miten suojaudutaan sisälle, miten pelastaudutaan ulos ja miten jokainen asukas voi osaltaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tulipaloja.
Tärkein pelastussuunnitelmassa selvitettävä asia ovat taloyhtiön vaaranpaikat.
– Ne voivat vaihdella sähköpyörien lataamisesta liukastumis- tai putoamisvaaraan piha-alueella. Mutta myös ulkoisia uhkia kuten vaarallisten aineiden onnettomuutta lähialueilla tulisi tarkastella, Telaranta sanoo.
Tiedottaminen on tärkeää
Telarannan mukaan tavallisin puute on, että annetaan yleisiä ohjeita mutta ei räätälöidä niitä omalle taloyhtiölle. Miten asukas voi esimerkiksi sulkea rakennuksen ilmanvaihdon, tai miten asunnosta pelastaudutaan, jos porraskäytävässä on savua.
Pelastussuunnitelmaa ei pidä tehdä kerran ja unohtaa taloyhtiön mappiin. Telarannan mukaan on tärkeää sitouttaa asukkaat sen laatimiseen.
– Suunnitelman päivittämistä voitaisiin käsitellä osana taloyhtiön hallintoa samaan tapaan kuin tulevia korjauksia.
Jokaisella asukkaalla on oikeus päästä tietoon käsiksi.
Ja suunnitelmasta pitää muistaa kertoa. Spekin selvityksessä (2017) yleisin tapa viestiä suunnitelmasta asukkaille oli jakaa se paperiversiona. Noin kolmasosassa suunnitelma oli nähtävillä yleisellä paikalla, ja joka kymmenes taloyhtiö ei ollut viestinyt siitä asukkailleen ollenkaan.
Viranomaisten suositus on, että tiedottamisessa käytetään useita kanavia. Esimerkiksi vain sähköisesti pilvipalveluun tallennettuna suunnitelma ei välttämättä tavoita kaikkia.
– On mietittävä asukkaiden tietotaitoa. Jokaisella asukkaalla on oikeus päästä tietoon käsiksi, Hämeen pelastusliiton Aleksei Kyrölä painottaa.
Varastot tyhjiksi nopeasti
Pelastussuunnitelmassa on kerrottava, miten väestönsuojelu on järjestetty asukkaille. Jos paikkana on muualla sijaitseva yhteissuoja, sen sijainti on mainittava.
Taloyhtiössä hallitus vastaa väestönsuojan ja sen laitteiden kunnosta. Pelastuslain mukaan väestönsuoja on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojan laitteiden toimintakunto on tarkastettava vähintään kymmenen vuoden välein.
Muuten laki ei tarkemmin määrää, miten väestönsuojaa on huollettava ja ylläpidettävä. Käytännön asioita on mietittävä kiinteistökohtaisesti.
Aleksei Kyrölä vinkkaa, että jokaisessa taloyhtiössä olisi hyvä olla tyhjentämissuunnitelma. Usein väestönsuojia käytetään häkkivarastoina, jolloin varastot voivat olla kattoon asti täynnä rompetta. Huoltomiehen kaappi saattaa olla tien tukkeena ilmanvaihtolaitteiden edessä. Minne kaikki tavara viedään 72 tunnin varoitusajalla?
– Lähtökohtaisesti tavarat siirretään asuntoihin. Polkupyörät voidaan viedä pihalle. On myös hyvä miettiä, tarvitaanko työkaluja puu- tai metallihäkkien purkamiseen, Kyrölä sanoo.
Ei ole myöskään valmista luetteloa siitä, mitä tarvikkeita väestönsuojassa tulisi olla. Pitkälle pääsee hankkimalla markkinoilta valmiin suojelumateriaalipaketin, joka toimitetaan laatikkoon pakattuna. Se sisältää esimerkiksi alkusammutus-, pelastus- ja raivaustöissä tarvittavat työkalut ja tarvikkeet, henkilösuojaimet, ensiaputarvikkeet, joditabletteja ja säteilymittarin.
Lisäksi väestönsuojasta tulisi löytyä muun muassa patteriradio, puhelin sekä kuivakäymälä. Telttamallisia kuivakäymälöitä saa pakkauspussissa toimitettuna.
Omat ruoat mukaan
Väestönsuoja ei ole mikään all inclusive -palvelu. Kyrölä painottaa, että asukkaiden vastuulla on huolehtia muun muassa omasta ruoasta, vedestä, lääkkeistä, makuusijasta ja vuodevaatteista sekä henkilökohtaisista hygieniatarvikkeista.
– Jokaisen on itse mietittävä, mitä kaikkea tarvitsee kahdeksi tai kolmeksi vuorokaudeksi.
Kyrölä muistuttaa 72 tunnin kotivarasta. Väestönsuojaa varten kannattaa varata ruokaa, jota voi syödä valmistamatta ja joka säilyy pitkään.
– Kannattaa myös muistaa, että vesikatkon sattuessa ensimmäisenä loppuu todennäköisesti vesi. Sitäkin on hyvä varata mukaan.
Jokaisen on itse mietittävä, mitä kaikkea tarvitsee kahdeksi tai kolmeksi vuorokaudeksi.
Väestönsuojassa kännykän kuuluvuus voi olla huono. Asetuksen mukaan väestönsuojassa tulisikin olla antennivahvistin tai muu tekninen järjestelmä kuuluvuuden parantamiseksi. Vastuu on rakennuksen omistajalla.
Taloyhtiön vastuulla on myös seurata väestönsuojan kuntoa ja käytettävyyttä. Kyrölän mukaan suurimmat puutteet huomataan yleensä tiiveyskokeessa.
Kriisitilanteessa väestönsuojan koneellinen ilmanvaihto sammutetaan. Esisuodatettua tuloilmaa tuodaan erillisellä, poikkeusoloihin suunnitellulla ilmanvaihtolaitteella.
Suojan tiiveys on varmistettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa paineistamalla suoja ilmanvaihtokoneen avulla.
– Silloin yleensä huomataan, että tiivisteet repsottavat tai esimerkiksi padotusventtiili on ruostunut kiinni lattiaan.
Padotusventtiili avataan jätevesien laskemisen ajaksi.
Kyrölä nostaa esille, että taloyhtiössä asuu usein myös nelijalkaisia. Lemmikkien sijoittamisesta poikkeustilanteessa olisi hyvä sopia etukäteen.
– Oma mielipiteeni on, että lemmikit voisivat jäädä asuntoihin, koska talossa voi asua allergikkoja. Poikkeuksena voisivat olla opaskoirat, Kyrölä pohtii.
Asiat tutuiksi kävelyllä
Turvallisuuskävely on Kyrölän mukaan hyvä tapa jalkauttaa pelastussuunnitelma asukkaiden keskuuteen. Pakollinen sekään ei ole.
– Vaikka vastuu pelastussuunnittelusta on hallituksella, asukkaat on hyvä ottaa mukaan. Viime kädessä taloyhtiön turvallisuus on jokaisen yhteinen asia.
Turvallisuuskävely on nimensä mukaisesti kävelykierros, jolla tarkastetaan kiinteistön riskit ja vaaranpaikat ja kirjataan ylös puutteet. Tarkastuslistalla on muun muassa hätätilanteisiin varautuminen, kuten väestönsuojan kunto ja varusteet, ilmastoinnin hätä seis -merkintä ja sähkön ja veden pääsulkujen sijainnit ja merkinnät.
Taloyhtiössä turvallisuuskävely voidaan tehdä turvallisuusvastaavan johdolla, jos sellainen on nimetty asukkaiden joukosta. Nimittäminen ei ole taloyhtiöissä pakollista.
– Oleellista on, että turvallisuuskävely on sellaisen henkilön vastuulla, joka tuntee paloturvallisuutta. Apuna voi olla esimerkiksi isännöitsijä tai huoltomies, Kyrölä sanoo.
Asukkaat kantamaan vastuuta
Kyrölän mukaan olisi suositeltavaa, että taloyhtiössä olisi nimetty erikseen turvallisuusvastaava ja väestönsuojan hoitaja. Kumpaankin vastuutehtävään voi kouluttautua käymällä kurssin. Kursseja järjestää esimerkiksi Spek yhteistyökumppaniensa kanssa.
– Vastuutehtäviin olisi hyvä saada talon asukkaita. Jos väestönsuojan hoitajaksi on nimetty huoltomies, hän saattaa hoitaa useita kohteita ja asua vaikka toisella paikkakunnalla.
Tärkeintä on, että silloin kun on hätä, viesti tavoittaa asukkaan.
Kyrölä korostaa kriisiviestinnän suunnittelun tärkeyttä: taloyhtiössä on hyvä sopia ennakkoon, kuka johtaa kriisiviestintää ja tiedottamista asukkaille, ja miten tietoa välitetään.
– Se voi olla tilanteesta riippuen yhteinen Whatsapp-rinki tai kierros ovelta ovelle. Tärkeintä on, että silloin kun on hätä, viesti tavoittaa asukkaan.
Näin järjestät turvallisuuskävelyn
- Kutsu mukaan mahdollisimman laajasti talon asukkaita, isännöitsijä ja kiinteistönhoitaja.
- Tulosta ennakkoon Spekin sivuilta löytyvä riskienarviointilomake ja tutustu kiinteistön turvallisuuteen liittyviin papereihin.
- Varaa kirjaamisvälineet, kamera, taskulamppu, lähiympäristön kartta sekä asemapiirros, kuntoarviot ja avaimet.
- Kannusta osallistujia tuomaan esille huoliaan ja esittämään kysymyksiä.
- Kierretään läpi rakennus ja lähiympäristö, käytetään apuna lomaketta.
- Kävelyn jälkeen kokoonnutaan ja tehdään yhteenveto puutteista. Kirjataan toimenpiteet pelastussuunnitelmaan.
- Sovi seurantakävelystä esimerkiksi pelastussuunnitelman päivityksen yhteyteen.
Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö
