Yksi huone lisää! Parvekkeista on tullut yhä tärkeämpi osa asuntoja

Kirjoittanut Pi Mäkilä, Taiga Häkkilä 2.6.2022
Parvekkeet Hannele Pitkänen

Parvekkeet oli ennen tarkoitettu siivoukseen. Nyt ne ovat parhaimmillaan olohuonemaisia tiloja, joissa vietetään niin vapaa-aikaa kuin perhejuhliakin.

Yhä useampi suomalainen haluaa parvekkeestaan ennen kaikkea monikäyttöisen oleskelutilan, jota voi käyttää lähes vuoden ympäri. Parvekkeet ovat nykyään ikään kuin asuntojen keitaita.

– Ihmisten tarve ja halu tehdä parvekkeella erilaisia asioita on kasvanut valtavasti viime vuosina ja vuosikymmeninä, kertoo arkkitehti Esko Ryhänen.

Samalla parvekkeiden koko on kasvanut, eivätkä jättiparvekkeetkaan ole enää poikkeus.

– Parvekkeet olivat aiemmin pieniä. Noin 1950-luvulle asti ne olivat porrashuoneisiin sijoittuvia pienikokoisia tuuletus- ja siivousparvekkeita. Valurautaiset, koristeelliset kaiteet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa lasiksi, kuitulevyiksi ja laminaatiksi, Ryhänen kertoo.

Samalla kun parvekkeiden lasituksen suosio on kasvanut, parvekkeesta on muokkautunut intiimi, hyvin varustettu vapaa-ajan alue.

– Esimerkiksi pistorasiat ja erilaiset lattiamateriaalit ovat edesauttaneet parvekkeiden rakentumista aidosti monikäyttöisiksi tiloiksi, Ryhänen sanoo.


Hannele Pitkäsen 70-luvun kerrostaloasunnon parvekkeella riittää kesäisin aurinkoa aamusta iltaan. Parvekkeelta löytyy niin kesäkukkia kuin tekstiilejä. Hannele suosittelee hyödyntämään parvekkeen somistamisessa kirpputoreja.  
 
– Käytän parvekkeesta toisinaan nimeä sauna, koska kuuman päivän sattuessa sieltä ei puutu kuin kiuas!

Huomioi parvekkeen kantokyky

Parvekkeilta kaivataan nykyään entistä enemmän kantokykyä, kun niille kannetaan paitsi huonekaluja myös erilaisia istutuslaatikoita. Ryhäsen mukaan suurin osa nykyparvekkeista onkin tehty niin sanotulla pilarituennalla.

– Pilarituennan ansiosta parvekkeiden kokoa on voitu kasvattaa. Joskus parvekkeet rakennetaan ulokeparvekkeina, mutta niiden kantokyky ei ole yhtä hyvä – etenkään, jos parvekkeen koko on kovin suuri, hän kertoo.

Isännöitsijätoimisto Falleniuksen isännöitsijä Maija von Knorring kertoo hyvän nyrkkisäännön siihen, paljonko parvekkeelle voi kasata painoa.

– Parvekkeelle voi viedä kaiken, minkä sinne jaksaa itse kantaa sisään ja sieltä ulos. Esimerkiksi viljelylaatikoissa oleva märkä multa voi painaa todella paljon. Jos laatikkoa ei jaksa nostaa, ei sitä kannata viedä parvekkeelle, von Knorring kertoo.


Minttumaari Kuitusen parveke on muodoltaan pitkä ja kapea. Toisessa päässä parveketta on vielä toistaiseksi keskeneräinen murattiseinä, joka tuo väriä yksiväriseen parvekeseinään. Minttumaari on kiinnittänyt parvekkeelle myös ohuet verhot, jotka antavat näkösuojaa ulkopuolisilta. Verhot on kiinnitetty itseliimautuvalla tarranauhalla, minkä ansiosta ne eivät jätä jälkiä parvekkeen rakenteisiin.

Parvekkeet rakenteita suojaten

Von Knorringin mukaan taloyhtiöiden asukkaat toimivat parvekkeella pääsääntöisesti järkevästi. Asukkaita täytyy huomauttaa harvoin, ja valtaosa ongelmista aiheutuu ajattelemattomuudesta.

– Esimerkiksi kukkalaatikoita saatetaan asentaa niin, että ne roikkuvat parvekkeen reunan ulkopuolella. Parvekelaatikot sopivat kyllä mainiosti parvekkeelle, mutta laatikoiden täytyy olla parvekkeen sisäpuolella. Myös köynnöskasvien kanssa tulee olla tarkkana, jotta ne eivät pääse julkisivumateriaaliin kiinni, hän sanoo.

Kesäisin moni lapsiperhe haaveilee parvekkeelle kuljetettavasta lastenaltaasta, jossa lapset voisivat leikkiä lämpimällä säällä.

– Altaiden kanssa on syytä olla varovainen, enkä suosittele niiden kuljettamista parvekkeelle. Täytetty allas voi painaa paljon, ja lisäksi kaikki altaaseen kannettu vesi täytyy myös jaksaa kantaa pois altaasta. Vesi ei saa päästä valumaan alla olevien asuntojen parvekkeille.

Ylipäätään von Knorring toivoo parvekkeiden käyttäjiltä talon rakenteiden huomioimista.

– Rakenteiden huolto ja korjaus on usein hyvin kallista. Siksi esimerkiksi erilaisten kukkaruukkujen ja istutuslaatikoidenkin kanssa kannattaa muistaa pohjatyön tärkeys. Ruukkujen alle olisi hyvä laittaa jonkinlainen koroke, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin.

Malla Hartikainen on sisustanut 80-luvun kerrostalokotinsa parvekkeen bohotyyliseksi jatkumoksi kodille. Parveke on kooltaan kuusi neliötä ja sen oleskelupaikkana toimii rottinkisohva. Valoa parvekkeelle tuovat aurinkokennovalot, jotka toimivat näppärästi ilman sähköä ja näin ollen myös ilman pistorasioita.
 
-Parvekkeen sisustamisessa kannattaa ottaa huomioon keliolosuhteet, Malla muistuttaa.

Muista julkisivu

Parvekkeiden käyttöaika voi jatkossa pidentyä myös aiempaa lämpimämpien talvien ansiosta. Kun talvet lyhenevät, erilaisten parvekelämmittimien suosio voi kasvaa.

– Lämmittimet tuovat parvekkeelle pidemmän käyttökauden ja ovat hieno juttu. Niiden kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä ne vaativat aina parvekkeelle soveltuvan sähköistyksen, Maija von Knorring kertoo.

Von Knorringin mukaan myös erilaiset verhot, kalvotukset ja markiisit kiinnostavat yhä useampaa asukasta.

– Isännöitsijän näkökulmasta ne ovat hyviä ja huonoja vaihtoehtoja. Olisi kiva kannustaa innovatiivisuuteen, mutta asukkaiden on hyvä tiedostaa, että asennuksiin tarvitaan monesti rakennuslupa. Kyse on ennen kaikkea siitä, vaikuttaako esimerkiksi parvekkeelle asennettu verho tai kalvo talon julkisivuun.

Ella Salkon 3,5 neliön parvekkeen käyttömukavuus on maksimoitu sijoittamalla kylmän betonilattian päälle koko lattiapinta-alan peittävä matto. Iso aurinkovarjo mahtuu parvekkeelle taittuvan varren ansiosta. Varjo toimii suojana sekä kesäkukille että naapurien katseille.
 
Ella suosii pattereilla toimivia tunnelmallisia valosarjoja, joiden ansiosta parvekkeella näkee lukea iltahämärässäkin.

Julkisivuohjeistus käyttöön

Julkisivun ilme ei siis saa muuttua, mutta täysin ilman sisustusta parveketta ei tarvitse jättää.

– Verhot eivät tarvitse toimenpidelupaa, ja saa parvekkeella periaatteessa pitää vaikka lippua. Verhojen ja sälekaihdinten osalta raja kulkee usein kiinnitystavassa. Aina, kun talon rakenteisiin kosketaan, on haettava lupaa, von Knorring selventää.

Hän huomauttaa, että taloyhtiö voi selkeyttää asiaa asukkaille ja osakkaille myös hankkimalla erillisen julkisivuohjeistuksen.

– Teetätin itse sellaisen yhteen yhtiöön konsulttitoimiston avulla. Tyypitimme ohjeistuksessa muun muassa markiisien koot ja niissä käytettävät värimaailmat. Se sai hyvää palautetta osakkailta, ja sen avulla julkisivun mitta- ja värimaailma pysyy yhtenäisenä vuodesta toiseen. Ratkaisua kannattaa harkita, jos asia puhuttaa jatkuvasti, von Knorring vinkkaa.

Mare Kinasen Helsingissä sijaitsevan kerrostaloasunnon lasitettu parveke on jaettu ruokailutilaan ja hyötypuutarhaan. Parvekkeen sisustus on käytännöllinen ja helppohoitoinen.
 
Tällä kasvukaudella parvekepuutarhassa kasvaa chiliä, tomaattia, kurkkua, perunaa, hernettä, timjamia, rosmariinia, tilliä, lehtipersiljaa, keräsalaattia, mansikkaa, sitruunamelissaa, korianteria, samettikukkia, kehäkukkia ja koristekrassia.
 
–  Pienikin puutarhurointi tuo paljon mielihyvää ja vie ajatuksia pois päivän murheista. Jotakin alkukantaista voimaa tulee ruokittua myös sen kautta, että on jossakin asiassa edes hetken omavarainen.

Huolehdi luvista

Helsingin kaupungin korjaus- ja muutosrakentamisesta ja kaupunkitilasta vastaavan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen huomauttaa, että rakennusvalvonnan lupa tarvitaan aina, jos parvekkeelle tai terassille suunnitellaan muutosta, jolla on vaikutusta turvallisuuteen tai terveellisyyteen, tai jos muutos muuttaa merkittävästi rakennuksen ulkonäköä.

– Esimerkiksi parvekkeen taustaseinän värin vaihtaminen edellyttää rakennusvalvonnan lupaa, eikä sitä todennäköisesti heltiä vain yhdelle talon parvekkeelle. Rakennusvalvonnan lupaa hakee aina taloyhtiö, ei yksittäinen osakas.

Se, milloin ja millaista lupaa tarvitaan, riippuu tilanteesta. Kokonaan sisäänvedetyn, eli talon ulkoseinän sisäpuolella olevan, parvekkeen lasittaminen ei edellytä rakennusvalvonnan lupaa, mutta taloyhtiön luvan kyllä.

– Jos taas parvekkeen sivuseinät ovat auki ja siihen tarvitaan myös katto, tarvitaan rakennusvalvonnan lupa.

Ilmalämpöpumppujen yksiköt ja muut laitteet tulee Mustosen mukaan sijoittaa mahdollisimman näkymättömään paikkaan. Tällöin rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita, mutta lupaa on kuitenkin haettava taloyhtiöltä.

Taloyhtiöillä voi olla myös omia sääntöjä parvekelaattoihin, seiniin ja kaiteisiin tehtävistä kiinnityksistä.

– Isännöitsijään kannattaa olla aina yhteydessä, jos suunnittelee kiinnittävänsä jotain parvekkeen kiinteisiin rakenteisiin. Jo reikien tekeminen rakenteisiin, kuten seiniin tai parvekelaattoihin, edellyttää aina taloyhtiön lupaa, ja kantavia rakenteita rei´itettäessä tarvitaan myös rakennusvalvonnan lupa tai lausunto.

Kristi Kukkuraisen 90-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon parveke on lasitettu ja peruskorjattu.
Näkösuojaksi parvekkeelle hän on asettanut erilaisia vanhoja sermejä.
 
–  Suosittelen koko lattiaa peittävää juuttimattoa. Se kestää hyvin myös pientä kosteutta ja on äärettömän mukavan tuntuinen jalan alla.

Parveke, terassi vai viherhuone?

Rakennusteknisesti parveke on rakennuksen seinästä ulkoneva tasanne, joka on kaiteilla suoja-aidattu. Ranskalaiseen parvekkeeseen pätee sama määritelmä, mutta siitä puuttuu tasanne. Ranskalaiset parvekkeet ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun ulokeparvekkeet eivät sovi talon julkisivuun.

Terassi sen sijaan on rakennuksen ulkopuolelle sijoittuva jatke, jolla ei yleensä ole kattoa tai seiniä.

– Viherhuoneen ja lasitetun parvekkeen erottaa siitä, että viherhuone luetaan rakennuksen kerrosalaan, eli pinta-alaan, ja sen lasitus muistuttaa jo seinää. Parvekkeen lasitus on yleensä puitteeton, avautuu kokonaan ja lasit voi niputtaa. Viherhuone on huoneiston osa, mutta ei asuinhuone, kertoo arkkitehti Esko Ryhänen.

Lue myös: Suunnitelmissa ilmalämpöpumpun hankkiminen parvekkeelle? Lakiasiantuntija kertoo, milloin taloyhtiö voi kieltää asennuksen

Pi Mäkilä

Kirjoittaja: Pi Mäkilä

Asuminen on yksi elämämme tärkeimmistä osa-alueista. Siksi on tärkeää, että omassa kodissa ja taloyhtiössä on viihtyisää. Minua kiehtovat erityisesti asumismukavuuden parantamiseen, piha-alueisiin, remontointiin ja sisustamiseen liittyvät aihealueet.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Pi Mäkilä →

Taiga Häkkilä

Kirjoittaja: Taiga Häkkilä

Kotitalo-median verkkotuottajana haluan tuoda taloyhtiöasumisen aiheita monipuolisesti esille. Toimittajana innostun erityisesti arkisista vinkeistä ja yhteisöllisistä tarinoista.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Taiga Häkkilä →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Parvekkeet