Näin leviterasiasta tulee tiskiharja – muovin kierrätysmatka alkaa kotoa

Kirjoittanut Merilla Kivineva 9.10.2020
Muovin kierrätys alkaa siitä, että jätteet lajitellaan kotona. Kaikki Suomessa kierrätetty muovi menee Riihimäelle, Fortumin muovinjalostamolle, jossa se jatkojalostetaan.

Suomalaiset suhtautuvat muovin kierrätykseen positiivisesti, mutta tarvitsevat siihen lisää rohkeutta. Millaisen matkan muovi kiertää, kun sen lajittelee oikein? Entä pitävätkö kaikki muovin kierrätykseen liittyvät myytit paikkaansa?

Hyvä, paha muovi – pitäisikö sitä välttää vai ei? Kun kaupan hyllyllä pohtii ostopäätöksiään, saattavat mielessä pyöriä mikromuovi ja kuolevat merenelävät.

Toisaalta kaikkea muovia ei voi tuomita suoralta kädeltä. Esimerkiksi moni elintarvike pakataan edelleen muoviin. Se muun muassa edistää niiden säilyvyyttä, mikä taas vähentää biojätteen määrää, kertoo YLE.

Heinäkuussa uutisoitiin laajasti tutkimuksista, joissa muovikassi on todettu jopa kangaskassia ilmastoystävällisemmäksi vaihtoehdoksi, kun vertaillaan kassien koko elinkaarta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti laajan artikkelin muovin hyödyistä ja haitoista.

Muovia ei siis aina voi, eikä välttämättä aina kannatakaan vältellä. Silloin kun muovia täytyy käyttää, se kannattaisi myös uusiokäyttää. Se tarkoittaa, että ensin muovituote, kuten muovikassi, käytetään loppuun ja sitten se kierrätetään. Esimerkiksi muovikassi voi toimia ostoskassina ja lopuksi roskapussina oman kodin muovijätteelle.

Mitä enemmän kierrätysmateriaalia on, sitä vähemmän tarvitsee tuottaa aivan uutta muovia. Muovin kierrätys kiinnostaa ja siitä puhutaan yhä enemmän.

Vaikka muovin kierrätys innostaa, se tuntuu myös vaikealta: Pitäisi olla tarkkana lajittelussa, pitäisi pestä likaiset muovit ja tehdä vaikka mitä. Vai pitäisikö?

Ensimmäinen askel otetaan kotona

Vain puhdasta muovia kierrätykseen! Moni luulee, että muoviroska tulisi pestä tai jopa tiskata ennen kierrätystä. Puhtaus ei kuitenkaan tarkoita aivan tätä.

– Tyhjäksi käytetty riittää. Se tarkoittaa, että esimerkiksi leviterasia kaavitaan puhtaaksi tai shampoopullosta puristetaan viimeiset shampoot. Omia roskia ei siis tarvitse pestä tai laittaa tiskikoneeseen. Jos paketissa kuitenkin on paljon marinadia, kannattaa se laittaa sekajätteeseen eikä tuhlata vettä sen pesemiseen, Sales & Development Manager Viivi Leiviskä Fortumilta ohjeistaa.

Hän tuntee muovin kierrätyksen yksityiskohdat, koska Suomessa kaikki kierrätettävät muovit matkaavat Fortumin muovinjalostamolle Riihimäelle. Suomen ainoa muovinjalostamo on eittämättä tärkeä asia kierrätyksen kannalta, mutta se ei Leiviskän mukaan kuitenkaan ole tärkein vaihe – se tulee jo paljon aiemmin.

– Lajittelu jokaisen kotona on kaiken a ja o. Ilman lajittelua kierrätykseen ei tule materiaalia, eikä kiertotalouskaan toimi, hän muistuttaa.

Muoviin, sekajätteeseen vai aivan muualle?

Moni empii, onko tuote muovia vai ei. Epävarmuuden vuoksi moni muovi päätyykin yhä sekajätteeseen. Rypistystestillä on kuitenkin helppo selvittää, onko kyse muovista vai metallista:

  • Rypistä pakkausta käsissäsi.
  • Jos pakkaus jää ryppyyn, siinä on metallia.
  • Jos pakkaus oikenee, se on ainakin valtaosin muovia. 

Jos pakkauksessa on useampia osia, kuten metallikansi tai kartonkiympärys, erotellaan osat toisistaan ja lajitellaan oikeisiin paikkoihin. Jos osia ei voi irrottaa, koko pakkaus lajitellaan sen mukaan, mitä materiaalia yli puolet siitä on.

Entä pakkausten merkinnät? Mistä ne kertovat ja pitääkö jokainen numerosarja opetella ulkoa? Esimerkiksi ruokapakkauksissa on lukuisia eri merkintöjä. Pienen kolmion sisällä voi olla numeroita tai kirjaimia.

Pääsääntöisesti riittää, että kiinnittää huomiota yhteen merkkiin: numeroyhdistelmään 03 tai merkintään PVC. Tällainen muovi ei käy kierrätykseen.

Tärkeä nyrkkisääntö on myös se, onko muovi pakkaus vai ei. Suomessa kierrätetään nimenomaan muovipakkauksia, eli esimerkiksi ämpärit tai lasten muovilelut eivät kuulu muovinkeräysastiaan. Myöskään vaarallisia aineita sisältäviä muoveja ei laiteta muovinkeräykseen. Tällaisissa tapauksissa kannattaa selvittää oman alueen jäteasemien ja kierrätyskeskusten säännöt.

Muovipaaleina Riihimäelle

Taloyhtiön jätekatoksesta muovit lähtevät jätehuollon kyytiin. Muovijätteet viedään alueterminaaleihin, joita on eri puolilla Suomea. Muovipakkausten keräysketju kuuluu muovipakkausten tuottajavastuuyhteisölle Suomen Uusiomuovi Oy:lle.

Alueterminaalissa muovit paalataan. Paalauksessa muovit puristetaan toisiaan vasten isoiksi paaleiksi, jolloin kuljetus tehostuu.

– Paalaaminen on ilmastoystävällistä, koska siten yhdellä kertaa saadaan vietyä enemmän muovia muovinjalostamolle. Se vähentää ajon määrää, Leiviskä perustelee.

Muovipaalit matkaavat muovinjalostamolle, jossa paalit nostetaan rekasta. Kauhakuormaaja avaa rautalangat, jotka pitävät paaleja kasassa. Samalla kuljettaja tarkistaa silmämääräisesti, näkyykö muovin seassa jotain sinne kuulumatonta, kuten isoja metalliosia.

Työntekijä syöttää muovit linjastolle, jossa erityinen laite, pussinrepijä, avaa kaikki paaleista vapautuneet muovipussit. Levällään oleva muovi matkaa kohti lajittelijaa.

Mitä tapahtuu pahamaineiselle mustalle muoville?

Lajittelussa infrapunatunnistin tarkistaa pakkauksen pinnasta muovilaadun, jonka perusteella muovi ohjataan oikealle jatkolinjastolle. Muovilaatuja on useita erilaisia, joista lajittelussa erotellaan viisi kierrätykseen parhaiten soveltuvaa muovilaatua. Niiden lisäksi erotellaan kierrätyskelvoton materiaali.

Lajitteluun liittyy monia muovinkierrätyksen myyttejä ja pelkoja: Muovinkeräykseen erehdyksessä laitettu paperipakkaus tuhoaa koko muovierän. Optinen tunnistin ei tunnista mustia pakkauksia, joten niitä ei voi kierrättää. Sisäkkäin pakatut muovit on väärin kierrätetty.

Leiviskä tunnistaa huolet. Hän kuitenkin rohkaisee ihmisiä lajittelemaan ja kierrättämään, loput hoidetaan muovinjalostamolla.

– Mitään ei voi tehdä väärin. Kone kyllä huomaa, onko asia muovia vai ei. Kierrätysmuovierä ei mene pilalle, jos yksittäinen ihminen on laittanut jotain väärään roska-astiaan. Esimerkiksi pahvi ja paperi hyödynnetään polttamalla energiantuotannossa, hän selventää.

Kierrätysmuovierä ei mene pilalle, jos yksittäinen ihminen on laittanut jotain väärään roska-astiaan.

Leiviskän mukaan on totta, ettei optinen tunnistin erota hiilimustalla värjättyä muovia, eikä kaikki muovi ole kierrätyskelpoista. Puheet siitä, ettei mustaa muovia voi kierrättää, saa monet heittämään tummat pakkaukset sekajätteeseen.

Kuluttaja ei kuitenkaan voi tietää, mikä tumma muovi kelpaa kierrätykseen ja mikä ei. Siksi varmin tapa on laittaa kaikki mustakin muovi kierrätykseen, Leiviskä ohjeistaa.

On totta, ettei muoveja kannattaisi kotona lajitellessa laittaa sisäkkäin. Lisäksi kannet ja korkit pitäisi irrottaa muusta pakkauksesta.

– Tämä johtuu juuri infrapunalajittelusta, jossa laitteisto lajittelee pakkaukset niiden pinnan perusteella. Jos yhden muovin sisällä onkin toista muovilaatua, se jatkaa matkaansa väärään paikkaan, Leiviskä sanoo.

Eri muovilaaduilla on eri käyttötarkoituksia. Siksi esimerkiksi leviterasia jatkaa polypropeenilinjastolle, kun taas kirskikkatomaattirasia ja shampoopullo menevät omille linjastoilleen. Näistä eri muovilaaduista tehdään eri uusiotuotteita.

Kierrätysmuovista on moneksi

Lajittelun jälkeen vuorossa on pesu. Tämä vaihe selittää myös sen, miksi omia muoviroskia ei tarvitse tiskata kotona.

– Vesipesu tehdään ilman kemikaaleja ja samaa pesuvettä hyödynnetään useamman kerran. Pesussa esimerkiksi pienet ruokajäämät ja etiketit lähtevät irti. Pesun jälkeen muovi murskataan ja kuivataan.

Moni miettii omaa osaansa ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kulutuksessa.

Tästä alkaa muovin uusi elämä. Leviterasia on murusina muiden kaltaistensa muovinmurujen joukossa. Nämä muruset sulatetaan ja siivilöidään. Suuaukolla on terä, joka leikkaa siivilästä tulevasta muovisulasta rakeita. Syntyy granulaattia.

Hienolta kalskahtava granulaatti on pientä muoviraetta, josta voi tehdä vaikka mitä: tiskiharjoja, kukkaruukkuja, koulutuoleja, ovenkahvoja ja putkia. Granulaatille on markkinoilla kysyntää, minkä Leiviskä uskoo johtuvat siitä, että kuluttajat arvostavat kierrätystä ja ovat kiinnostuneita siitä.

– Uskon ihmisten suhtautuvan positiiviesti siihen, että muovi kierrätetään Suomessa ja kaupasta voi ostaa suomalaisesta kierrätysmuovista valmistettuja tavaroita. Moni miettii omaa osaansa ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kulutuksessa. Kierrätystuotteiden suosiminen on viesti myös tuotteiden valmistajille: kun tuotteita ostetaan, niitä myös tehdään, hän pohtii.

Suomalaisilla on kierrätysintoa, mutta myös parantamisen varaa

Leiviskä kumoaa myytin kierrätetyn muovin laadusta. Muovi ei muutu prosessissa, eli siitä ei tule aiempaa heikkolaatuisempaa. Periaatteessa muovi voi siis kiertää prosessin läpi useaan kertaan.

Kierrätettyä muovia eli uusiomuovia ei silti käytetä kaikkialla.

– Uusiomuovia ei saa käyttää elintarvike- tai lääkepakkauksissa eikä lasten leluissa. Syynä ovat hygieniamääräykset.

Leiviskän mukaan muovin kierrätys on otettu Suomessa innostuneesti vastaan.

– Vielä on kuitenkin matkaa, että pääsemme esimerkiksi Ruotsin tasolle kierrätysmäärissä. Rohkaisen aina ihmisiä kierrättämään muovit eli lajittelemaan ne oikeaan roskikseen. Me hoidamme täällä loput, hän kannustaa.

Ympäristöministeriön mukaan muovipakkauksista kierrätetään Suomessa vasta 24%. Tavoitteena on, että vuonna 2030 niistä kierrätetään 55%.

Muovin kierrätys edistyy myös lakien mukaan. Uuden jätelain myötä muovinkeräys tulee lakisääteiseksi kaikissa vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä, joten myös taloyhtiöt tulevat entistä vahvemmin mukaan kierrätystalkoisiin.

Lue lisää: Kiertotaloudessa jäte saa uuden elämän, mutta millaisen?

Lue myös: Jätteellä yhä useammin uusi elämä − taloyhtiöillä kiertotaloudessa isoja mahdollisuuksia

Lue myös: Jätehuolto lisää asumismukavuutta, mutta mihin päätyy kierrättämätön jäte?

Lue myös: Tiedätkö, mihin keräysastiaan pizzalaatikko kuuluu?

Merilla Kivineva

Kirjoittaja: Merilla Kivineva

Taloyhtiön seinien sisällä on koko elämän kirjo. Haluan tarjota Kotitalon lukijoille sisältöjä, jotka auttavat yhteispelin sujumisessa, tarjoavat ratkaisuja arkeen ja antavat luotettavaa tietoa. Toimin Isännöintiliitossa viestinnän asiantuntijana.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Merilla Kivineva →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Jätteet