Taloyhtiö voi tehdä tuntuvia säästöjä oikeanlaisella lajittelulla

Kirjoittanut Kati Valjus 14.12.2023
Kuva: Mikko Törmänen

Mikko Leinosen ja Laura Tauriaisen perhe lajittelee ahkerasti ja tarkasti ekologisista syistä. Heitä ilahduttaa ajatus, että kerätystä biojätteestä saadaan biokaasua perheen autoon, jolla lapset Kerttu, 6 ja Varpu, 3, pääsevät muun muassa tanhutreeneihin.

Voiko taloyhtiö säästää rahaa kierrättämällä jätteet tarkemmin?

– Jätehuollon osuus on aika pieni osa taloyhtiön kokonaiskuluista, kun keväisin katsotaan koko talousarviota. Vastaus on kuitenkin, että kyllä voi, sanoo Oulun Kiertokaaren kiertotalousasiantuntija Antero Kiljunen.

Yksi säästökeino on kerätä muovijäte erikseen.

– Muovipakkaukset vievät sekajätteessä eniten tilaa, ja muovijäte on edullista tyhjentää. Kun muoville on oma astiansa, voidaan pidentää sekajätteen tyhjennysvälejä ja ehkä jopa luopua osasta astioita, ja saada tällä tavoin säästöjä.

Olennaista on Kiljusen mukaan astioiden oikea mitoitus. Turhan tiheät tyhjennysvälit eivät ole taloudellisesti taloyhtiön etu.

– Tätä kannattaa hallituksen ja asukkaiden seurata. Jätekuski ei ilmoittele, oliko astia täysi vai puolityhjä. Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt auttavat mitoituksen laatimisessa myös mielellään, ja monella on nettisivuillaan tähän tarkoitettuja laskureita.

Lajittelu onnistuu lapsiltakin

Kerttu Leinonen, 6, pähkäilee, mihin astiaan laitetaan vessapaperirulla.

– Paperi… siinä sanassahan on paperi!

Äiti Laura Tauriainen osoittaa oikean paikan pahvinkeräyslaatikosta. Viikon mittaan syntyneet kartonkipakkaukset kerätään ruokakaupan pahvilaatikkoon, jossa perheen viikoittainen ruokatilaus haetaan aina perjantaisin. Keittiön roskakaappiin on teipillä merkitty, mikä jäte kuuluu minnekin, jotta lajittelu onnistuu lapsiltakin.

Meille lajittelu on itsestäänselvyys ekologisten arvojen vuoksi.

Laura Tauriaisen ja Mikko Leinosen kolmilapsinen perhe muutti nykyiseen asuntoonsa viisi vuotta sitten. Tuolloin viidentoista asunnon rivitaloyhtiössä ei ollut erillistä muovinkeräystä, ja perhe kuljetti muoviroskat keräysasemalle kauppatilauksen haun yhteydessä.

– Meille lajittelu on itsestäänselvyys ekologisten arvojen vuoksi. Kierrätämme kaiken. Sekajätettä syntyy todella vähän, Tauriainen sanoo.

Leinonen muistaa kyselleensä muovinkeräystä yhtiön hallitukselta, ja pian se saatiin autokatoksen päässä olevaan jätekatokseen. Muovinkeräysastian ansiosta yhtiössä pystyttiin luopumaan toisesta sekajäteastiasta. Vaikka säästö ei ole Tauriaisen ja Leinosen ensisijainen motiivi kierrättämiselle, eivät he osakkaina sitä pahakseenkaan pistä.

Biojätteen kierrätyksestä tuplahyöty

Oulun Kiertokaari julkaisi marraskuussa yhdessä Oulun yliopiston kanssa tehdyn sekajätteen koostumustutkimuksen. Siinä paljastui, että peräti 38 prosenttia jäteotannan sekajätteestä oli biojätettä.

– Lukema on valtakunnallisestikin ollut yleensä noin kolmenkymmenen prosentin luokkaa. Se on liian paljon, eli petrattavaa on, Kiljunen sanoo.

Huomionarvoista on, että lukema oli miltei sama sekä pientalovaltaisen että kerrostalovaltaisen keräysreitin jätteissä.

Tämä on omavaraista kaasua, jonka saanti ei ole riippuvaista esimerkiksi itänaapurin tekemisistä.

Kiljusen mukaan biojäte pitäisi saada paremmin talteen, sillä siitä saadaan erilliskerättynä tuplahyöty.

– Sekajäte menee suoraan jätteenpolttoon, ja siitä saadaan sähköä ja lämpöä. Kun biojäte erilliskerätään, se menee biokaasulaitokselle, jossa siitä saadaan biokaasua autojen polttoaineeksi. Tämä on omavaraista kaasua, jonka saanti ei ole riippuvaista esimerkiksi itänaapurin tekemisistä. Lisäksi mädätejäännöksestä saadaan arvokkaat ravinteet talteen, eli nekin saadaan kierrätettyä.

Kiljunen vilauttaa tässäkin kohtaa taloyhtiöille säästökorttia.

– Biojätteellä, ja täten myös biojätettä sisältävällä sekajätteellä, on tiukemmat tyhjennysvälit. Jos biojäte erilliskerätään, voidaan sekajätteen tyhjennysväliä jälleen pidentää, ja saada aikaan säästöjä.

Kiljunen sanoo tehneensä tiimeineen laskelmia, että oikeanlaisella lajittelulla ja sopivalla mitoituksella taloyhtiö voisi säästää koosta riippuen noin 600–1000 euroa vuodessa.

– Tässä jokainen kotitalous voi aidosti vaikuttaa. Tulevat sukupolvet ovat yhtä tiedostavampia, ja taloyhtiölle voi olla tietynlainen myyntivalttikin se, että lajittelu on mietitty.

Tulitko ajatelleeksi?

  • Oikeanlaisella lajittelulla ja sopivalla mitoituksella taloyhtiö voi säästää jopa 600–1000 euroa vuodessa.
  • Pidä kirjaa yhtiösi jäteastioiden täyttymisestä. Astioiden kokoa voi vaihtaa ja tyhjennysväliä säätää määräysten puitteissa.
  • Biojätteen kerääminen kannattaa. Mädätetetystä jätteestä saadaan omavaraista kaasua ja lisäksi ravinteet pystytään kierrättämään.
  • Tee kierrätys helpoksi lapsille merkitsemällä selkeästi kodin jäteastioiden sisällöt.
Kati Valjus

Kirjoittaja: Kati Valjus

Olen toimittaja, yksityinen vuokranantaja ja itseoppinut kierrätysremontoija. Toimittajana haluan tarttua aiheisiin, jotka ovat itselleni merkityksellisiä, kuten ekologinen ajattelu, yhteiskunnan ilmiöt ja ihmisten välinen vuorovaikutus.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Kati Valjus →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Jätteet