Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia

Ilmalämpöpumppu parvekkeelle – ei edelleenkään niin yksinkertaista

Kirjoittanut Jenni Lauhia 9.12.2019

Turun hovioikeuden päätös koskien osakkaan parvekkeelle asennettavaa ilmalämpöpumppua on puhuttanut viime päivinä. Tapauksesta huolimatta luvattomiin asennuksiin ei kannata ryhtyä, sillä hovioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Lisäksi korkein oikeus on vuonna 2013 tehnyt samankaltaisessa tilanteessa toisenlaisen päätöksen.

Nyt julkisuudessa olevassa tapauksessa osakas asensi parvekkeelleen ilmalämpöpumpun, vaikka yhtiö ei myöntänyt muutostyölle lupaa. Hallitus vaati laitteiston poistamista, ja kun osakas ei tähän suostunut, taloyhtiössä järjestettiin ylimääräinen yhtiökokous. Kokouksessa kiellettiin enemmistöpäätöksellä kaikki osakkaiden ilmalämpöpumppujen asennukset. Asiasta riideltiin lopulta hovioikeudessa, jossa osakas vaati yhtiökokouksen päätöksen julistamista pätemättömäksi.

Hovioikeus päätti yllättäen, että osakkaan muutostyö oli sallittu. Tämä eroaa muun muassa korkeimman oikeuden aikaisemmasta ratkaisusta. Tämänkin tapauksen ratkaisemisessa oli kyse siitä, mikä on yhtiön ja mikä taas osakkaan hallinnassa olevaa tilaa, ja missä menevät rakennuksen ja kunkin osakkaan hallinnassa olevien osien rajat.

Tapauksen kiistakapulana on erityinen rakennuksen osa: rakennuksen ulkoseinä osakkaan parvekkeen kohdalla.

Lain mukaan osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä hänen hallinnassaan olevissa tiloissa. Yhtiö voi kieltää osakkaan hallinnassa olevassa tilassa muutostyön ainoastaan, mikäli työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkaalle koituva hyöty. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa muutostyön voi tehdä vain yhtiön suostumuksella ja yhtiöllä on oikeus kieltää tällainen työ sitä perustelematta.

Lue lisää: Osakas, ethän ryhdy remonttiin suin päin? Muista muutostyöilmoitus, valvonta ja tarkastukset

Tapauksen kiistakapulana on erityinen rakennuksen osa: rakennuksen ulkoseinä osakkaan parvekkeen kohdalla. Aiemmin on katsottu, että vaikka huoneistoparveke on osakkaan hallintaoikeuden piirissä, talon ulkoseinä on yhtiön hallinnassa – yhtiön hallitsemaa ulkoseinää voi siis olla myös osakkaan parvekkeella. Näin ollen yhtiöllä on tulkittu olevan oikeus kieltää muutokset, jotka vaikuttavat tähän ulkoseinään.

Nyt hovioikeus katsoi, että osakkaan hallinnassa olevan huoneiston ja parvekkeen välissä oleva seinä on myös osakashallinnassa ja arvioi, että osakkaalla oli tapauksessa muutostyöoikeus myös tähän seinään. Hovioikeuden mukaan asennuksesta aiheutui yhtiölle vain vähäistä haittaa, kun taas osakkaalle viileämmästä asuinhuoneistosta oli merkittävää hyötyä. Näin ollen yhtiöllä ei myöskään ollut oikeutta kieltää muutostyötä.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Vaikka hovioikeuden tulkinta jäisikin pysyväksi, ja osakashuoneiston ja huoneistoparvekkeen välinen seinä katsottaisiin myös osakashallinnassa olevaksi, on taloyhtiöllä edelleen mahdollisuus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle, mikäli sen asentamisen salliminen olisi kohtuutonta. Osakkaan muutostöihin, jotka ulottuvat yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin, tarvitaan aina taloyhtiön myöntämä lupa. Taloyhtiö voi asettaa tällaiselle muutostyölle ehtoja ja viimekädessä myös kieltää sen kokonaan.

Taloyhtiöllä edelleen mahdollisuus kieltää ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle.

Parvekkeen muutostyö ei saa vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön eikä muihin huoneistoihin. Siksi on yleisesti katsottu, että parvekkeella muutostyöt voivat koskea lähinnä lattiaa ja parvekkeen etuseinän sisäpuolta. Taloyhtiömaailmassa on lukematon määrä näkemyksiä siitä, mikä vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja muihin huoneistoihin. Hovioikeuden tulkinta voikin avata mahdollisuuden valtavalle kirjolle yksittäistapauksia, joista syntyy tulkinnanvaraisia oikeusriitoja.

Isännöintiliiton lakiasiantuntijat pitävät tämän hetkistä oikeustilaa epäselvänä. Hovioikeuden päätös koski yhtä nimenomaista tapausta ja päätös perustui esitetyn näytön perusteella tehtyihin tulkintoihin. Toisessa tapauksessa ja toisenlaisella näytöllä tulkinta voi edelleen johtaa toisenlaiseen lopputulokseen.

Korkeimman oikeuden vuonna 2013 antaman ratkaisun mukaan yhtiöllä on hallintaoikeus rakennuksen ulkoseinään myös osakkaan parvekkeen kohdalla. Koska korkeimman oikeuden ratkaisulla on hovioikeutta suurempi painoarvo, kannattaa taloyhtiöissä edelleen noudattaa korkeimman oikeuden linjaa. Oikeustila on nyt ristiriitainen, joten korkein oikeus myöntänee valitusluvan nyt esillä olleeseen tapaukseen, ja epäselvyys aikanaan poistuu.

Lue myös: Viisi vinkkiä osakkaan remonttiin

Lue myös: Kuinka pian osakkaan remontti-ilmoitus on käsiteltävä?

Jenni Lauhia

Kirjoittaja: Jenni Lauhia

Työskentelen Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana. Taloyhtiömaailmassa nousee esiin mitä erilaisempia tilanteita, joihin on hyvin mielenkiintoista pureutua ja löytää ratkaisuja juridiikan näkökulmasta.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Jenni Lauhia →

8 kommenttia

  1. Mikähän peruste taloyhtiöllä on ollut kieltää asennus alun perin?

  2. Erikoista ajattelua taloyhtiössä. Asukas maksaa oman sähkönkulutuksen ja ilmalämpöpumpun lämpö vähentää muuta energian kulutusta. Saahan lämpöpumpun koneiston myös piiloon jos laittaa matalammalle parvekkeella. Ihme päätös kyllä taloyhtiöllä!

  3. Erikoinen on minusta oikeuden päätös, tähän asti on ajateltu että oikeastaan sisäseinien maalipinta on vielä osakkeenomistajan hallinnassa. Tapauksen tekee vielä hankalammaksi, että ilmalämpöpumppu aiheuttaa värinöidä rakenteeseen ja kaiken lisäksi tuottaa merkittävän määrän vettä ja talvella jäätä, jotka pitää jotenkin poistaa.

  4. ” Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa muutostyön voi tehdä vain yhtiön suostumuksella ja yhtiöllä on oikeus kieltää tällainen työ sitä perustelematta.”
    Kyseenalaistan tämän tulkinnan. 1) ”muutostyö yhtiön hallinnassa olevassa tilassa” on aika juhlallinen ilmasi jos/kun on kyse IL-pompun asennusta varten tarvittavasta 80 mm reiästä ja ulkoyksikön asentamista parvekkeelle, joka toki on yhtiön hallinnassa, mutta de facto kulloisenkin osakkeenomistajan käytössä. 2) on myös erikoista tulkita niin, että yhtiö voi ilman perusteluja, kieltää ko. asennuksen. Useassa yhtiössä on sisäisiä ristiriitoja. Ko. tulkinta avaa oven enemmistön mielivallalle. Kyllä yhtiön päätökset, jo päätösehdotukset, täytyy voida perustella. Jäädään odottamaan korkeimman oikeuden ratkaisua, jos sinne asti etenee.

  5. Jos parveke on eteläseinällä ja parvekkeella on parvekelasitus ILPIn noin 5kW lämpökuorma auringon lämpökuorman lisäksi nostaa ilman lämpötilan niin korkeaksi, että sähköpalon vaara on ilmeinen. Lisäksi R32 lievästi palavana kylmäaineena lisää palokuormaa.

    Seinän läpiviennin höyrytiiviys on ongelma.
    Kondenssiveden poisto on ongelma.

    Melu on ongelma.

    Sähköjärjestelmä kuuluu myös taloyhtiön vastuuseen. ILPI:n asennuksessa yleensä joudutaan puuttumaan sähköjärjestelmään.

    Asentajilla täytyy olla kylmä ja sähköpätevyydet.

    Kaikki asennukset täytyy dokumentoida (tiiveyskokeet käyttöönottomittaukset yms.) ja taloyhtiön piirustukset
    päivittää.

    Joillakin paikkakunnilla ILPI:n asennus vaatii toimenpideluvan rakennusvalvonnasta.

  6. Terve.

    Mikko listasi hyvin teknisiä asioita jotka pitää huomioida. Pari asiaa vielä lisäisin.

    Jälkikäteen laitettu asuntokohtainen kylmä-jäähdytys, vaikuttaa hieman talon perusjärjestelmiin, lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihtojärjestelmä, ja jäähdytysjärjestelmä jos sellainen on.

    Osakkaiden tasavertaisen kohtelun periaate, edellyttäisi myös joissakin tapauksissa asuntokohtaista lämmitysenergian mittausta.

    Sisänsä tuo oikeustapauksen käytännön tekninen ratkaisu on sinänsä erikoinen.
    – Taloyhtiön perusjärjestelmiin ja kunnossapitovastuuseen kuuluu asuntojen lämpötilan pitäminen kohtuullisena.
    – Taloyhtiön hallinnointivastuulla on myös rakenteet ja niihin tehtävät reiät.
    – Nämä pysyy taloyhtiön vastuulla riippumatta siitä kuka milloinkin asunnon osakkeet ja asumisoikeuden omistaa.
    Noiden perusteella jos taloyhtiön joku asunto ei täytä asumislämpötilojen vaatimuksia, ongelma on taloyhtiöllä korjattava pysyväisesti.


    Mitä näihin nykytaloihin tulee, mitä enemmän ikkunoita ja lasipintaa, sitä enemmän lämpötilaongelmia ja kalliimmat jäähdytysjärjestelmät,,. 🙂

  7. Se, että taloyhtiö kategorisesti kieltäisi ilmalämpöpumpun asentamisen, on täysin perusteetonta ja asunto-osakeyhtiölain hengen vastaista. Eikä sellainen päätös olisi hyvän hallintomenettelyn mukaista. Lähtökohtaisesti hallituksen tulee perustella esityksensä taloyhtiökokoukselle päätettäväksi.

    Turun hovioikeuden päätöksessä on hyvin perusteltuna tuotu esille mm. seuraavaa:
    – Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakehuoneistoon kuuluu myös sellainen parveke, jolle on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta.
    – Osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti muutostyöoikeus, jos muutostyön kohteena oleva tila on hänen hallinnassaan.
    – Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan yhtiö voi kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty.
    – Ilmalämpöpumpun asentamisesta on osakkaalle varteenotettavaa hyötyä, kun taas yhtiölle aiheutuva haitta on suhteellisen vähäinen.
    – Muutostyön kieltäminen on siten kohtuutonta.

    Koska ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle on asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin kuuluva muutostyö, jonka yhtiö voi kieltää vain luvun 3 §:ssä säädetyin edellytyksin, asunto-osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen päätös kieltää osakkeenomistajilta ilmalämpöpumppujen asentaminen on asunto-osakeyhtiölain vastainen ja siten pätemätön.

    Turun hovioikeuden päätös on erittäin hyvä päätös. Se nimenomaan tukeutuu asuntoyhtiölakiin.
    Yleisen oikeustajunkin kannalta on selvää, että jos ILP:n asentamisesta on osakkaalle hyötyä, eikä taloyhtiölle merkityksellistä haittaa, niin tuleehan lupa asentamiselle tällöin myöntää. Taloyhtiön kategorinen ILP:n kieltävä päätös olisi kiusantekoa – ei mitään tekemistä asian oikeudellisuuden kanssa.

    Toisaalta tulee ymmärtää, että yhtiökokouksen tulee päättää asioista myös taloyhtiön arvostuksen ja edun kannalta. Yhä yleistyvien helteiden myötä taloyhtiölle ei ole eduksi, jos taloyhtiössä on kategorisesti kielletty huoneistojen viilentämismahdollisuus ILP:lla – päinvastoin tuollainen kielto on alentamassa kiinteistöjen arvoa. Asukkaiden “pakottaminen” sietämään epäinhimillisiä ja epäterveellisiä asuinlämpötiloja ei ole perusteltua. Sellaiset olosuhteet voivat oikeasti olla kohtalokkaita mm. vanhuksille ja kroonisesti sairaille.

  8. Viilentämismahdollisuus on se että hankkii sisätiloihin tarkoitetun liikuteltavan yksikön. Kiinteä pumppu ei ole välttämätön.

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Julkisivu Parvekkeet