Asbestilaki – miten taloyhtiössä pitää toimia?

Kirjoittanut Anna Karismo, Ida Levänen 9.12.2015 ja päivitetty 12.3.2019
Asbestilaki velvoittaa tekemään asbestikartoituksen, kun remonttia tehdään ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa. Myös osakas on omia remontteja tehdessään velvollinen tekemään kartoituksen.

Tammikuussa 2016 voimaan tullut uusi asbestilaki toi lisävelvoitteita sekä taloyhtiön hankkeisiin että osakkaan remontteihin. Ammattilaisen tekemä asbestikartoitus on nykyisin tehtävä kaikissa rakennushankkeissa.

Mitä asbesti on ja missä sitä on käytetty?

Asbesti on yhteisnimitys monille kuitumineraaleille. Sitä käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat aineosoat ovat terveydelle erittäin vaarallista. Asbestilain avulla on tarkoitus parantaa rakennustyömaiden turvallisuutta.

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Sen käyttö kiellettiin 1993. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979.

Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, palo-ovissa, proppausmassoissa sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuu yhä ihmisiä. Yleisin tiedostamaton asbestialtistuksen aiheuttaja ovat kylpyhuoneremontit, joissa saattaa purkuvaiheessa levitä huoneistoon merkittäviä määriä asbestipölyä. Koska uusia altistuksia tulee ja terveyshaitat muodostuvat pitkän ajan kuluessa, asbestista johtuvia sairauksia ilmenee vielä pitkään.

Lue lisää: Älä kierrä asbestilakia − vaikuttaa asunnon arvoon

Mikä muuttui uuden asbestilain myötä?

Aiemmin oli mahdollista tilata remontti asbestipurkutyönä, jolloin rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkittu. 2016 tammikuusta alkaen purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä. Kartoituksen tekijältä edellytetään “riittävää perehtyneisyyttä”.

Asbestipurkutöitä saavat nykyisin tehdä vain sellaiset yritykset, joilla on siihen lupa, ja töihin pätevät työntekijät. Kartoitus pitää dokumentoida ja liittää rakennuttajan – taloyhtiön tai osakkaan – turvallisuusasiakirjaan. Vain kartoitettuja rakenteita voidaan purkaa, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa.

Lue lisää: Asbestinäytteen voi ottaa vain ammattilainen

Purkutyöstä on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi.

Kuka vastaa taloyhtiössä?

Rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa asbestikartoituksella, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia. Rakennuttajan tehtävä on myös huolehtia, että purkutyötä tekemään valitaan asbestipurkutyöhön oikeutettu ja rekisteröity työntekijä.

Jos rakennuttajana on osakas – esimerkiksi kylpyhuoneremontin teettäjänä – hän vastaa. Jos remontin tilaa taloyhtiö, se vastaa.

Urakoitsijalla, joka on remontintekijöiden työnantaja, on ensisijainen vastuu altistuksen ehkäisemisessä. Urakoitsijan vastuu ei  kuitenkaan vähennä myös rakennuttajalle kuuluvaa vastuuta.

Miten asbestikartoitukset käytännössä tehdään?

Yhtiön korjaushankkeissa ja isoissa osakkaiden remonteissa asiantuntija selvittää kohteessa mahdollisesti olevan asbestin sijainnin, laadun, määrän ja pölyävyyden purettaessa. Asbestikartoitus voidaan joissakin tapauksissa tehdä asiakirjojen perusteella ilman laboratoriotutkimuksia.

Kun osakas tekee “tavanomaisen” kylpyhuoneremontin, pitää ottaa vähintään näytteitä ja toimittaa ne analysoitavaksi esimerkiksi Työterveyslaitoksen laboratorioon. Raportti liitetään osaksi rakennuttajan turvallisuusasiakirjaa ja annetaan purkutyön tekijälle. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on selvitettävä aina.

Jos osakas remontoi kylpyhuoneen, miten taloyhtiössä menetellään?

Isännöitsijä muistuttaa tai asettaa muutostyön ehdoksi, että asbestikartoitus on tehtävä kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa. Hän myös pyytää osakasta toimittamaan asbestikartoituksesta kopion taloyhtiölle.

Osakas maksaa kartoituksen kustannukset, kun remontti on hänen hankkeensa. Kartoitusraportti on osakkaan oma raportti – muut eivät voi hyödyntää tietoa.

Koska taloyhtiön kylpyhuoneet ovat usein täysin samanlaisia, taloyhtiön voi olla järkevää hyödyntää mittakaavaetua. Muutkin osakkaat voisivat omissa tulevissa remonteissaan hyödyntää yhden huoneiston kartoitusta.

Tällöin taloyhtiö ja osakas voivat sopia kirjallisesti, että yhtiö maksaa kartoituksen ja kartoitusraportti on yhtiön omaisuutta. Tämä edellyttää, että olosuhteet asunnoissa ovat identtisiä: esimerkiksi kaikki kylpyhuoneet ovat alkuperäiskunnossaan.

Miten taloyhtiön hankkeessa toimitaan?

Rakennuttajan eli taloyhtiön edustajana isännöinti huolehtii, että asbestikartoitus teetetään hankesuunnitteluvaiheessa, kartoittaja on rekisterissä ja dokumentti liitetään taloyhtiön eli rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan.

Jos asbestia löytyy, isännöinti valitsee purkutyöhön rekisteröidyn tekijän.

Tilan käyttöönottamisesta tehdään luovutusasiakirja yhdessä purkufirman kanssa. Asiakirjassa todetaan tilan puhtaus ja jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot. Rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista kirjataan tiedot tilan käyttäjien käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin.

Kirjoittaja: Anna Karismo

Anna Karismo työskenteli Kotitalo-lehden päätoimittajana vuoden 2016 alkuun asti.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Anna Karismo →

Ida Levänen

Kirjoittaja: Ida Levänen

Ida Levänen työskenteli Kotitalo-lehden julkaisupäällikkönä alkuvuoteen 2019 saakka.  

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Ida Levänen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Asbesti Korjaushanke