Tuomio-palstalta löydät taloyhtiöiden oikeustapauksia ratkaisuineen.

Vesivahingon syistä ei päästy selvyyteen, taloyhtiö jäi maksajaksi

Vuokralaisen asunnossa ilmeni laaja vesivahinko, jonka taloyhtiö katsoi olevan vuokralaisen syytä. Taloyhtiö vaati asukkaalta korvauksia.

Tapahtumien kulku

Vuokralainen oli asunut taloyhtiössä puolitoista vuotta, kun asunnossa havaittiin laaja vesivahinko. Kosteutta löytyi asunnon kylpyhuoneen ja sen viereisen eteisen seinästä sekä lattioista. Lisäksi eteisen seinään oli muodostunut mikrobikasvustoa.

Taloyhtiö korjautti vaurioituneet rakenteet ja vaati asukkaalta korjauskustannuksia. Asukkaan vakuutusyhtiö eväsi korvauksen sillä perusteella, että kosteusvauriot eivät johtuneet vuokralaisen huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.

Tuomio

Käräjäoikeus piti vuokralaisen kertomusta epäluotettavana ja katsoi, ettei todisteita ole riittävästi siitä, että vesivahinko olisi aiheutunut jostain muusta kuin vuokralaisen toiminnasta. Samalla todettiin, että vuokralainen on laiminlyönyt velvollisuutensa jättämällä ajoissa kertomatta asunnossa ilmenneistä vahingoista.

Vuokralainen velvoitettiin maksamaan taloyhtiölle korjauskustannuksia 22 170 euroa korkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja noin 10 000 euroa.

Hovioikeus kumosi myöhemmin käräjäoikeuden tuomion ja vuokralainen vapautettiin kaikesta maksuvelvollisuudesta asunto-osakeyhtiötä kohtaan.

Koska kyseessä oli taloyhtiön osakkaan vuokralainen, ei vuokralaisen ja taloyhtiön välillä ollut sopimussuhdetta. Lähtökohtana tällöin on, että korvausta vaativan pitää näyttää toteen korvauksen edellytykset. Näin ollen taloyhtiön olisi pitänyt pystyä osoittamaan, että vuokralainen on nimenomaisesti omalla toiminnallaan aiheuttanut vahingon.

Taloyhtiöllä oli kaksi todistajaa, joiden havaintojen perusteella veden on täytynyt jollain tavalla valua suuria määriä lattialle, josta se on edelleen levinnyt kynnyksen yli aiheuttaen kosteusvaurioita myös eteiseen.

Todistajien mukaan kylpyhuoneen kaadot olivat sen verran loivia, että osa vedestä on väistämättä kulkeutunut muualle kuin lattiakaivoon.

Oikeudellinen arvio

Kukaan todistajista ei kuitenkaan osannut arvioida, milloin vahinko on tarkalleen ottaen syntynyt.

Hovi-oikeuden päätökseen vaikutti se, että vaurioiden muodostumisen ajankohtaa on eri osapuolten ristiriitaisten kertomusten perusteella mahdotonta määritellä. On mahdollista, että vesivaurioita oli olemassa jo ennen kuin vuokralainen muutti asuntoon.

Ne ovat lisäksi saattaneet syntyä muilla tavoin kuin taloyhtiö väittää.  Koska taloyhtiön ei onnistunut vakuuttaa tuomioistuinta, kanne hylättiin.

Lähde: Edilex