Rakennusvalvonta lopetti taloyhtiön majoitustoiminnan

Taloyhtiö kiisti rakennusvalvonnan päätöksen perusteet, mutta hallinto-oikeus hylkäsi taloyhtiön valituksen.

Tapahtumien kulku

Rakennusvalvonta oli velvoittanut taloyhtiön kiinteistön ja sillä sijaitsevan rakennuksen omistajana lopettamaan 15 asuinhuoneiston käytön majoitustoimintaan. Voimassa olleen asemakaavan mukaan rakennuksen kerrokset 2–12 olivat asuinkerroksia.

Velvoitteen tehosteeksi asetettiin 30 000 euron uhkasakko, ja aikaa toiminnan lopettamiselle annettiin kolme kuukautta.

Taloyhtiö ei antanut vastinetta rakennusvalvonnan tekemään selvityspyyntöön, jossa todettiin sillä olevan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin asemakaavan ja rakennusluvan vastaisen majoitustoiminnan lopettamiseksi.

Oikeudelle taloyhtiö kiisti toiminnan olevan lain tarkoittamaa käyttötarkoituksen olennaista muuttamista. Se katsoi, ettei toiminnan luonteen arvioimisessa ollut merkittävää, että huoneistot olivat vuokrattavina internetalustoilla. Taloyhtiö ei katsonut olevansa verrannollinen niin sanottuun tavalliseen asunto-osakeyhtiöön, koska pääosa sen huoneistoista oli sijoitustoimintaa harjoittavan tahon omistuksessa. Lisäksi yhtiö totesi, että myös muualla kaupungissa harjoitetaan vastaavanlaista toimintaa.

Taloyhtiö ei katsonut hallintaanoton edellytysten täyttyvän, koska sen tulkinnan mukaan kyseessä ei ollut asunto-osakeyhtiölain tarkoittama käyttötarkoituksen vastainen käyttö.

Tuomio

Hallinto-oikeus hylkäsi taloyhtiön valituksen yhtä huoneistoa lukuun ottamatta, jonka osalta se ei katsonut olleen riittävää selvitystä majoituskäytöstä. Muiden huoneistojen osalta oikeus piti toimintaa asemakaavan ja rakennusluvan vastaisena, ja katsoi, että taloyhtiön olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin näiden vastaisen käytön lopettamiseksi. Oikeus katsoi 30 000 euron uhkasakon olevan määrältään kohtuullinen.  

Oikeudellinen arvio

Ratkaisun mukaan velvoite lopettaa asemakaavan ja rakennusluvan vastainen käyttö voidaan toteuttaa monella eri tavalla, minkä takia samanaikainen velvoite uhkasakkoineen voidaan osoittaa rakennuksen omistajalle, osakkeenomistajalle ja toiminnanharjoittajalle. Ratkaisussa korostetaan, että hallintaanoton lisäksi rakennuksen omistajalla on mahdollisuus ryhtyä toimeen käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

PSHAO 234/2025