Tuomio-palstalta löydät taloyhtiöiden oikeustapauksia ratkaisuineen.

Kokoushuone oli myymäläkäytössä, hallintaanotto ei silti onnistunut

Kokoushuoneisto oli yli 30 vuotta yhtiöjärjestyksen vastaisessa käytössä myymälätilana. Korkein oikeus piti rikkomusta vähäisenä.

Tapahtumien kulku

Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneiston A (osakkeet 1–575) käyttötarkoitus oli kokoushuoneisto ja huoneiston B (osakkeet 1101–1300) myymälä. Kiinteistöosakeyhtiö oli jo 1980-luvun puolivälissä hakenut rakennuslupaa kokoushuoneiston muuttamiseksi myyntinäyttelytilaksi, ja luvan saannin jälkeen osakkeenomistajana toimiva yhdistys oli yhdistänyt huoneistot ja vuokrannut ne. Tiloissa on toiminut ensin rakennustarvikenäyttely, sittemmin kirjakauppa ja 2000-luvun alusta lähtien askartelutarvikemyymälä.

Vuonna 2014 yhtiökokous päätti yhtäkkiä ottaa huoneiston A hallintaansa yhtiöjärjestyksen vastaisen käytön perusteella. Yhtiö perusteli hallintaanotto-oikeuttaan muun muassa sillä, että osakeryhmille numerot 1–1100 yhtiöjärjestyksessä annettu vastikevapaus oli sidottu huoneiston käyttöön kokoushuoneena. Oli yhdenvertaisuuden vastaista, että muut myymälät maksoivat jopa kaksinkertaista vastiketta.

Osakkeenomistajana toimiva yhdistys vaati käräjäoikeudessa yhtiökokouksen päätöksen julistamista pätemättömäksi, koska kiinteistöyhtiö oli hyväksynyt käyttötarkoituksen muutoksen sallimalla huoneiston A käyttämisen näyttely- ja liiketilana yli 30 vuoden ajan.

Tuomio

Äänin 5-1 Korkein oikeus katsoi, että huoneistoa oli käytetty vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää aiottua tarkoitusta. Kokonaisarvioinnissaan se piti rikkomusta kuitenkin vähäisenä, joten yhtiökokouksen päätös julistettiin pätemättömäksi. KKO kuitenkin totesi, ettei vuosienkaan yhtiöjärjestyksen vastainen käytäntö luo osakkaille poikkeavia oikeuksia tai velvollisuuksia.

Oikeudellinen arviointi

Ratkaisua on pidettävä oikeana, sillä poikkeavasta käytöstä ei aiheutunut haittaa eikä kustannuksia, kiinteistöyhtiö oli hyväksynyt muutostyöt ja yhtiö oli sietänyt huoneiston poikkeavaa käyttöä 30 vuoden ajan. KKO ei myöskään nähnyt yhteyttä käyttötarkoituksen ja tiettyjen osakeryhmien vastikkeettomuuden välillä.