Constin Taloyhtiöt-toimialasta vastaavaa Risto Kiveä huvittaa, kun häneltä kysyy montako remonttia kokeneella rakentajalla on koossa.
– Kyllä niitä täytyy olla jo tuhansia, mutta koskaan ei ole ollut tarvetta laskea. Jokainen urakka on sen tekoaikaan ollut tärkeä.
Nyt Kivi kertoo viisi vinkkiä, jotka on hyvä muistaa, kun korjauksia aletaan suunnitella.
Kertarysäys vai remonttia kymmenen vuoden välein
Tehdäänkö ensin linjasaneeraus vai julkisivut? Siirrytäänkö maalämpöön? Korjataanko sähköt samalla? Tuttuja pohdintoja taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. Risto Kiven mukaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Päätökset kannattaa aina tehdä kokonaisuus huomioon ottaen. Constin kautta onnistuvat niin yksittäiset remontit kuin laajemmat korjaushankkeetkin.
– Saimme tänä keväänä pks-seudulla etuajassa maaliin ison urakan, jossa linjasaneerauksen lisäksi toteutettiin salaojaremontti sekä otettiin käyttöön maalämpö. Kun hissit ja julkisivut oli jo korjattua aiemmin, heillä on tiedossa pitkä remonttivapaa aika. Toki huoltoa ja ylläpitoa tarvitaan aina.
KVR – kokonaisvastuu yhdeltä luukulta
Monen Constin projektin kohdalla kyse on ns. KVR-urakasta. Kokonaisvastuurakentaminen tarkoittaa, että urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Ratkaisu on asiakkaan näkökulmasta helppo ja turvallinen “avaimet käteen” -malli.
Sen sijaan, että taloyhtiö teettää ensin suunnitelman ja kilpailuttaa vasta sen jälkeen tekijän, voi kokenut urakoitsija kertoa heti alussa eri vaihtoehdoista. Samalla hän osaa arvioida, mikä on järkevä korjauksen taso.
– Kun pääsemme mahdollisimman aikaisin mukaan, vältytään yllätyksiltä, toteaa Risto Kivi.
Ryhmäkorjaaminen tuo säästöä
Isot korjausprojektit ovat mittavia hankkeita, jotka koskettavat sekä taloyhtiön taloutta että asukkaiden arkea.
Risto Kivi painottaa ryhmäkorjaamista yhtenä vaihtoehtona. Perinteisellä lähiöalueella tulee saman tyypin asuintaloja enemmänkin samaan aikaan korjauskuntoon.
– Remonttien teettäminen yhdessä vähentää aina kustannuksia jopa 10 %. Kannustan siis lämpimästi keskustelemaan tästä vaihtoehdosta naapuriyhtiöiden kanssa.
Hän selventää, että kun suunnitelmat tehdään vain kerran, työnjohto ja työmaan tekijät ovat jo paikalla ja tarvikeostot sovitaan kerralla, tulee siitä taloyhtiöille aina suoraa säästöä.
Kaikkia rahoitusvaihtoehtoja ei tunneta
Monella osakkaalla suurin huoli liittyy rahaan. Remonttilaina voi kasvattaa vastikkeita ja vaikuttaa asunnon myyntiin tai omaan maksukykyyn. Hallitusten haasteena on, että pankit ovat viime vuosina kiristäneet lainan saamisen ehtoja.
Yllättävän harva on kuullut EU:n EIR-takauksesta. Se on riskinjakomalli, jolla pyritään helpottamaan taloyhtiöiden suurten korjausinvestointien rahoitusta.
– Kun osa korjauslainan riskistä siirtyy pankilta Euroopan investointirahastolle, voi laina tulla edullisemmaksi ja vakuuksia tarvitaan vähemmän, täsmentää Kivi.
Kokonaisvastuurakentaminen tarkoittaa, että urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta.
Pankit myöntävät myös niin kutsuttuja vihreitä lainoja energiatehokkuutta parantaviin ja kiinteistön arvoa vahvistaviin hankkeisiin. Taloyhtiöissä tämä tarkoittaa erityisesti korjauksia, joilla pienennetään energiankulutusta ja asumiskustannuksia.
– Molemmissa tapauksissa pankki arvioi hankkeen ja tarkistaa, täyttääkö se annetut ehdot. Kannustan selvittämään myös nämä vaihtoehdot.
Asukaskokemus syntyy ennen remontin alkua
On tunnettua, että korjaushankkeiden lopputulos parantaa asumismukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa, mutta remonttiaika tuntuu asukkaasta lähes aina riesalta. Risto Kivi kertoo, että Constilla tämä on otettu prosessissa huomioon.
– Meillä linjasaneerauspakettiin kuuluu palveluinsinööri, joka tapaa asukkaat henkilökohtaisesti ennen remontin alkua. Hän käy läpi jokaisen asunnon korjaussuunnitelmat. Hänelle saa myös soittaa remontin aikana. Toki käytössä on digitaalinen kanavakin eli Oma Consti -portaali.
