Huolella vanhaa kunnioittaen

Kirjoittanut Salla Korpela 28.9.2026
Kuvat: Aleksi Poutanen

Merikannontie 3:n asuintalo Helsingin Töölössä on rakennustaiteellinen merkkiteos olympiavuodelta 1952. Sen julkisivun uusiminen oli valtava ponnistus sekä taloyhtiölle, suunnittelijoille että urakoitsijoille. Vaivannäkö kannatti – hyvä tuli! Tilaajille

Viiden porrashuoneen ja yli 90 asunnon jykevä kerrostalo kuuluu varhaisten naisarkkitehtien suunnittelemaan ”naisten kortteliin”. Korttelin Mechelininkadun puoleisella sivulla ovat Martta Martikaisen 1930-luvulla suunnittelemat Taivallahden kasarmit. Merenpuoleisen Merikannontien talon suunnitteli puolestaan Elsi Borg alun perin upseerien ja heidän perheidensä asunnoiksi.

Ja hyvin suunnittelikin. Asuntojen sommittelu ihastuttaa edelleen.

– Kaikessa näkyy naisen viisas ajattelu asumisen arjesta. Keittiöistä ja oleskelutiloista avautuu näkymä merelle, perheasuntojen makuuhuoneet ovat aamuauringon ja hiljaisen pihan puolella, ja niiden välissä on ikkunallinen kylpyhuone, kuvailee asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Mari Pelkonen.

Rappausta oli paikoin tullut jo alas seinältä.

Talon ja sen asuntojen arvostus näkyy siinäkin, että vaihtuvuus on vähäistä ja talossa asuu jopa muutama alkuperäinen asukas.

Niinpä kun talon alkuperäinen rapattu julkisivu alkoi viime vuosikymmenen lopulla osoittaa näkyviä rapistumisen merkkejä, käynnistyi prosessi, joka osoittautui vaativaksi ennen muuta päätöksenteon kannalta.

– Rappausta oli paikoin tullut jo alas seinältä. Aikaisemmat hallitukset olivat teettäneet tutkimuksia sen selvittämiseksi, voisiko ongelmakohdat korjata paikkarappauksilla vai täytyykö koko rappaus uusia, Mari Pelkonen kertoo.

Lopulta tutkimukset osoittivat, että ainut kestävä ratkaisu on koko rappauksen uusiminen.

Tästä seurasi koko joukko uusia kysymyksiä ja uudistustarpeita, joita pohdittiin useammassa yhtiökokouksessa.

Isossa kertaremontissa päätettiin lopulta kunnostaa kaikki julkisivun osatekijät, siis myös ikkunat, ovet, parvekkeet, sisäänkäynnit ja terassit sekä muitakin yksityiskohtia.  Keskusteluja käytiin paitsi saneerauksen kustannuksista, myös siitä, mitä voidaan säilyttää ja kunnostaa, mikä on pakko uusia – ja kun uusitaan, miten saadaan mahdollisimman tarkasti vanhaa vastaavia rakennusosia.

Arkkitehtitoimiston kuvaa rappauspintojen värimalleista.

Värit haettiin tutkimalla

Prosessia ohjasi korjausrakentamiseen erikoistunut arkkitehti Rosemarie Schnitzler

Tämä sisältö näkyy vain tilaajille

Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.


Salla Korpela

Kirjoittaja: Salla Korpela

Olen kiinnostunut ihmisten hyvän elämän visioista ja siitä, miten asumisen ja rakentamisen ratkaisut eri aikoina ovat niitä ilmentäneet. Asunto-osakeyhtiö ja sen asukkaat ovat monelle meistä lähinnä kylää muistuttava yhteisö. Siinä on paljon potentiaalia - joka suuntaan.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Salla Korpela →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Julkisivu Korjaushanke Parvekkeet