Optimaalisen ja miellyttävän tuntuisen sisäilman kanssa joutuu eritoten talvisin kikkailemaan. Mitä kylmempi sää, sitä kuivempi sisäilma on huolimatta siitä, millä lämmitysmuodolla koti lämpenee.
Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Aholan mukaan jo 10 prosenttiyksikön nousu sisäilman suhteellisessa kosteudessa auttaa kuivasta sisäilmasta kärsiviä. Optimaalinen suhteellinen kosteus talvella on 20–40 prosenttia.
Sisäilman kostutuksen hyödyt eivät lisäänny yli 40 prosentin suhteellisessa kosteudessa, sen sijaan riskit, että kosteus tiivistyy talviaikaan rakenteiden kylmille pinnoille, kasvavat. Kesäaikaan ilmankosteudesta ei ole samalla tavalla haittaa rakenteille, ellei sitten kosteus ole pidempään yli 80 prosenttia.
Ilmanvaihto kohdilleen
Hyvän sisäilman kannalta sen raikkaus on merkittävää. Jotta sisäilma tuntuu raikkaalta, tarvitaan riittävä ilmanvaihto.
Joskus kosteutta voi olla jopa liikaa pienessä asunnossa, eritoten jos siellä asuu useita ihmisiä ja vedenkulutus on runsasta. Silloin olisi hyvä selvittää mahdollisuutta tehostaa ilmanvaihtoa.
Useimmiten ongelma on kuitenkin päinvastainen: sisäilma tuntuu liian kuivalta, ja ilmanvaihto poistaa kosteutta entisestään.
Ilmanvaihtoa on kolmenlaista. Painovoimainen ilmanvaihto toimii tehokkaimmillaan silloin, mitä suurempi on sisä- ja ulkotilan lämpötilaero, eli mitä kylmempää ulkona on.
– Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä huonekohtaisia raitisilmaventtiileitä voi säätää, mutta niitä ei saa missään tapauksessa laittaa kokonaan kiinni, muutoin korvausilma tulee sisään vääristä paikoista, Ahola toteaa.
Kerrostaloissa voi myös olla joko keskitetty koneellinen ilmanvaihto, jolloin asukas ei pääse sitä itse säätämään, tai huoneistokohtainen ilmanvaihto, jota asukas voi säätää itse – periaatteessa.
– Keskitetty ilmanvaihto poistaa ilmaa kaikista asunnoista suunnitellun määrän. Jos asukas taas itse lähtee säätämään ilmanvaihtoa, säädöt vaikuttavat naapuriasuntoon, mikä ei ole suositeltavaa.
Jos huoneiston ilmanvaihto tuntuu riittämättömältä tai liian kovalta, Ahola suosittelee ottamaan yhteyttä isännöitsijään.
Säädä lämpötilaa alemmaksi
Ahola vinkkaa kiinnittämään huomiota myös sisälämpötilaan: Mitä lämpimämpi sisäilma on, sitä kuivempaa se on. Optimaalinen sisälämpötila talviaikaan on 21–22 celsiusastetta.
– Joku voi kokea sen viileäksi, mutta sisäilman laadun ja kosteuden kannalta se on hyvä. Sitä paitsi energiaa säästyy. Jos se tuntuu viileältä, ei muuta kuin villasukat jalkaan ja villapaitaa päälle.
Haaste säädöissä voi olla niissä kerrostaloissa, joissa lämpötilaan ei voi itse vaikuttaa. Ei ole tavatonta, että joissain taloyhtiön asunnoissa on talvisin viileää, kun naapurissa on liian lämmin.
– Tällöin kannattaa olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon tai isännöintiin, jolloin taloyhtiöön voidaan tehdä lämmitysjärjestelmän uudelleensäätö.
Jos se tuntuu viileältä, ei muuta kuin villasukat jalkaan ja villapaitaa päälle.
Lämpömittarin lisäksi Ahola suosittelee, että kotiin hankitaan hiilidioksidimittari. Se on hyvä indikaattori siihen, onko ilmanvaihto riittävä suhteutettuna asukkaiden määrään.
– Hyvä hiilidioksiditaso on alle 1 200 ppm (parts per million). Jos taso on pidempiä aikoja yli 1 550 ppm, on syytä miettiä ilmanvaihdon tehostamista, Ahola opastaa.
Lisää kosteutta kotikonstein
Jos sekä ilmanvaihto että lämpötilat ovat kohdillaan ja sisäilma tuntuu edelleen kuivalta, siihen on Aholan mukaan Suomessa käytännössä vain sopeuduttava. Jotain kosteuden lisäämiseksi on kuitenkin tehtävissä kotikonstein.
Aina suihkun jälkeen kylpyhuoneen ovi kannattaa jättää auki, jolloin kosteus pääsee leviämään huoneistoon.
Toinen konsti on unohtaa kuivausrummun käyttö ja ripustaa pyykit narulle kuivumaan. Pyykin kuivuessa huoneilmaan leviää samalla kosteutta.
Entä viherkasvit? Eivätkö nekin kosteuta mukavasti sisäilmaa?
– Se on kyllä hyvin pientä, enkä itse hankkisi niitä kosteuden lisäämisen vuoksi. Mutta jos kasveista tykkää, ilman muuta niitä kannattaa olla, kunhan vain hoitaa niitä.
Kuivan sisäilman vuoksi voi myös harkita ilmankostuttimen hankkimista, erityisesti jos kärsii hengitystiesairauksista. Koko isomman asunnon kostuttaminen ei välttämättä tule kysymykseen, sillä ne kuluttavat melkoisesti energiaa.
– Ilmankostutin kannattaa sijoittaa makuuhuoneeseen, jossa vietetään suhteellisesti eniten aikaa. Suosittelen hankkimaan höyrystävän kostuttiminen, jolloin kone keittää veden ja tappaa täten mahdolliset bakteerit.
Ilmankostuttimen kanssa on aina syytä seurata ilman kosteutta, eli samalla kannattaa hankkia kosteusmittari. Lisäksi kannattaa tarkkailla, ettei vesihöyry pääse tiivistymään pinnoille ja että ilma pääsee leviämään muualle asuntoon.
– Myös veden riittävä vaihto ja muut käyttöohjeessa mainitut huoltotoimenpiteet kannattaa huomioida.
Fakta: Vinkit parempaan sisäilmaan talvella
- Huomio sisälämpötilaan: Sopiva lämpötila on 21–22 celsiusastetta.
- Huomio raikkauteen: Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, ilmanvaihto voi olla riittämätön. Liian kova ilmanvaihto talviaikaan puolestaan kuivattaa sisäilmaa. Ota yhteys huoltoyhtiöön tai isännöitsijään, jotta ilmanvaihtoa säädetään. Harkitse hiilidioksidimittarin hankkimista.
- Jätä kylpyhuoneen ovi suihkun jälkeen auki pakkaskaudella.
- Kuivata pyykit narulla.
- Jos nämäkään eivät riitä, harkitse ilmankostuttimen hankintaa, jos kuivan sisäilman aiheuttamat oireet ovat häiritseviä.
