Mitä uusi sähköautolaki tarkoittaa? Kokosimme kysymykset ja vastaukset

Kirjoittanut Merilla Kivineva 9.11.2020
Uusi sähköautolaki vaikuttaa taloyhtiöiden remontteihin ensi keväästä alkaen.

Ensi keväästä alkaen jokaisen yli neljän pysäköintipaikan taloyhtiön täytyy ison, parkkipaikalle ulottuvan korjaushankkeen yhteydessä asentaa sähköautoille latausvalmius. Mitä uusi sähköautolaki käytännössä tarkoittaa? Lakiasiantuntija vastaa.

Mihin sähköautolaki velvoittaa?

Taloyhtiöiden pitää asentaa valmius normaali- tai suuritehoiseen lataamiseen kaikille pysäköintipaikoille laajamittaisen korjauksen yhteydessä silloin, kun korjauksessa remontoidaan myös kiinteistöllä sijaitsevaa pysäköintialuetta tai sen sähköjärjestelmää.

Jos pysäköintipaikat sijaitsevat rakennuksen sisäpuolella (pysäköintipaikat kellarissa tai katolla), pitää latausvalmius asentaa, kun laajamittaisen korjauksen yhteydessä remontoidaan pysäköintipaikkoja tai rakennuksen sähköjärjestelmää.

Koskeeko laki kaikkia taloyhtiöitä?

Velvoite koskee kaikkia taloyhtiöitä, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, riippumatta taloyhtiön koosta tai minkälaisista rakennuksista taloyhtiö koostuu.

Entä jos taloyhtiöön kuuluu useita rakennuksia, kuten erillistaloja, paritaloja tai rivitaloja, ja remontti ulottuu vain yhden rakennuksen pysäköintialueelle?

Sähköautolaki koskee kaikkia asuinrakennuksia, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Jos taloyhtiö koostuu useista rakennuksesta ja autopaikat ovat kunkin rakennuksen yhteydessä, joudutaan tekemään tapauskohtainen arvio siitä, milloin velvoite latausvalmiuden osalta tulee kyseeseen.

Rakennusvalvonta joutuu tapauskohtaisesti arvioimaan ja valvomaan milloin esimerkiksi yhden erillistalon korjaus on luettavissa laajaksi remontiksi, joka velvoittaa latausvalmiuden asentamiseen. Vielä ei ole selvää, miten lakia sovelletaan tällaisiin tilanteisiin.

Onko väliä, ovatko autopaikat taloyhtiön vai osakkaan hallinnassa?

Hallintaoikeudella ei ole merkitystä. Pysäköintipaikka voi olla pihapaikka, autokatos tai vaikka autotalli.

Mikä on laissa mainittu laajamittainen korjaus?

Laajamittaisen korjauksen määritelmä ei ole laissakaan täysin yksiselitteinen. Sähköautolaki ei määrittele esimerkiksi listaa sellaisista remonteista, jotka velvoittaisivat latausvalmiuden asennukseen, vaan velvoite riippuu remontin kustannuksista ja rakennuksen arvosta.

Lain mukaan laajamittainen korjaus tarkoittaa remonttia, jossa rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin tehdyt korjauskustannukset ylittävät 25 prosenttia rakennuksen arvosta, maan arvo pois lukien.

Lain esitöissä on käytetty esimerkkinä remonttia, jossa korjataan rakennuksen julkisivu, ikkunat ja yksi tai useampi tekninen järjestelmä. Koska velvoitteen edellytyksenä on, että korjauksessa remontoidaan myös kiinteistön pysäköintialuetta tai sen sähköjä, voisi vaikkapa laaja piharemontti yhdistettynä putkiremonttiin edellyttää latausvalmiuden asentamista.

Jos pysäköintipaikat sijaitsevat rakennuksen sisällä (pysäköintipaikat kellarissa tai katolla), voi velvoite syntyä, kun remontoidaan pysäköintipaikkoja tai rakennuksen sähköjä. Silloin laajamittaisena voitaisiin pitää remonttia, jossa tehdään LVIS-remontin (lämpö, vesi, ilmanvaihto, sähköt) lisäksi mahdollisesti muitakin korjauksia.

Pelkkä ikkunoiden uusiminen tai pelkkä putkien sukitus ei vielä edellytä latausvalmiuden asentamista. Lain valmistelun yhteydessä tuli ilmi, että yleensä esimerkiksi putkiremontti yksinään ei edes välttämättä täyttäisi tätä laajamittaisen korjauksen määritelmää.

Koska laajamittaisen korjauksen määritelmä riippuu myös rakennuksen teknisestä arvosta, on hankala tehdä yleistäviä esimerkkejä hankkeista, joiden osalta velvoitteet voivat syntyä.

Rakennusvalvonta valvoo, onko kyseessä remontti, jonka yhteydessä latausvalmiuden asentamista vaaditaan.

Mitä tarkoittaa latauspistevalmius?

Latauspistevalmius tarkoittaa kaapelointia, putkitusta tai muuta johtotietä, joihin voidaan myöhemmin asentaa kaapelointi latauspisteitä varten. Uusi sähköautolaki ei siis edellytä varsinaista latauspistettä, vaan pelkkää valmiutta normaali- tai suuritehoiseen lataamiseen.

Valmius mahdollistaa sen, että varsinainen latauspisteiden asentaminen onnistuu myöhemmin ilman merkittäviä maanrakennustöitä tai rakenteisiin puuttumista.

Paljonko latausvalmiuden asentaminen maksaa?

Paljon riippuu siitä, millainen pysäköintialue on ja minkälaisia toimenpiteitä asennus vaatii. Jos se käy vaivattomasti, voivat kustannuksetkin jäädä matalaksi.

Lain esitöissä on arvioitu, että latauspistevalmiuden mahdollistavan putkituksen kustannukset ovat keskimäärin 60–80 euroa metriltä. Taloyhtiöille tulee lisäksi maksettavaksi arvonlisävero.

Mitä tukia asentamiseen on saatavilla?

Lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen ei ole yleensä tarjolla tukea. Jos siis latausvalmius asennetaan laajamittaisen remontin yhteydessä, koska laki niin vaatii,  ei remonttiin saa lähtökohtaisesti erillistä asennustukea.

Jos remontin yhteydessä tehdään enemmän kuin lain tarkoittama latausvalmius, esimerkiksi sähköpääkeskuksen muutokset tai latauspisteet, voinee tukea näihin velvoitteen ulkopuolisiin toimenpiteisiin kuitenkin saada.

Jos taas taloyhtiössä päätetään asentaa latausvalmius omana projektinaan, eli ei lain velvoitteesta, voi taloyhtiö saada avustusta latausvalmiudenkin toteuttamiseen Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAlta.

Taloyhtiön kannattaa jo hyvissä ajoin tiedustella ARAlta, onko hankkeeseen saatavilla tukea.

Entä jos taloyhtiössä on asennettu hitaan lataamisen mahdollistavia latauspisteitä tai osakkaiden omia latauspisteitä?

Yksittäiset jo asennetut latauspisteet eivät täytä uuden lain vaatimuksia. Uuden lain mukaan latausvalmius pitää olla jokaisella pysäköintipaikalla. Taloyhtiön pitää siis seuraavan lain tarkoittaman laajamittaisen remontin yhteydessä täyttää velvoitteet ja asentaa latausvalmius jokaiselle paikalle.

Latausvalmiuden pitää mahdollistaa normaali- tai suuritehoisten latauspisteiden asennus. Yksittäisiä hitaan lataamisen mahdollistavia latauspisteitä ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä muuttamaan lain takia tehokkaammiksi, koska laki ei velvoita asentamaan latauspisteitä.

Osakkaiden asentamat latauspisteet ovat edelleen osakkaan kunnossapitovastuulla. Jos osakkaan latauspiste pitää tehokkaamman latausvalmiuden toteuttamiseksi purkaa ja asentaa uudelleen, joutuu osakas maksamaan nämä kustannukset.

Jos taloyhtiö asentaa latauspisteet yhtiön hankkeena ja osakkaan latauspiste rinnastuu esimerkiksi teholtaan ja laadultaan yhtiön asentamiin latauspisteisiin, siirtyy osakkaan latauspisteen kunnossapitovastuu taloyhtiölle yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan.

Mikäli taloyhtiön hankkeena tehdään latauspisteet ja osakas on jo aiemmin tehnyt muutostyönään latauspisteen pysäköintipaikalle, osakas voi vaatia myös hyvitystä, jos hyvityksen edellytykset täyttyvät.

Kannattaako latausvalmius asentaa pienemmän remontin yhteydessä?

Taloyhtiön tarpeesta riippuen voi olla järkevää asentaa latausvalmius siinä vaiheessa, kun tehdään pysäköintialueen pinnoituskorjauksia tai muita töitä, joiden yhteydessä asentaminen on mahdollista.

Kun taloyhtiö tekee latausvalmiuden vapaaehtoisesti eli ilman, että on kyse lain asettamasta velvoitteesta, pystyy yhtiö myös hyödyntämään ARAn mahdolliset tuet hankkeeseen.

Mikä taho valvoo lain noudattamista?

Lakia valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Se tarkastaa hankkeen luvan yhteydessä, että myös sähköautolaki ja sen velvoitteet on otettu huomioon. Rakennusvalvonta voi edellyttää taloyhtiöltä erilaisia selvityksiä. 

Mikäli taloyhtiö rikkoisi velvoitteitaan, rakennusvalvontaviranomainen saa käyttää maankäyttö- ja rakennuslain pakkokeinoista uhkasakkoa ja teettämisuhkaa sekä tarkastusoikeutta.

Milloin velvoitteita pitää alkaa noudattaa?

Laki tulee voimaan 11.11.2020. Taloyhtiöiden osalta velvoitteita sovelletaan hankkeisiin, joita koskevat lupahakemukset tulevat vireille 11.3.2021 alkaen.

Kysymyksiin vastasi Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.

Lue myös: Vantaalaisyhtiö hankki vaivattomat latauspisteet sähköautoille – eniten aikaa kului laitteiden vertailuun

Lue myös: Sähköautojen latauspisteiden hankintatuki kiinnostaa taloyhtiöissä – eniten hakemuksia pääkaupunkiseudulta

Lue myös: Helsinkiin tehtiin yli 50 taloyhtiön ja yli tuhannen sähköauton lataamiseen mahdollistava parkkialue

Lue myös: Näin onnistuu sähköauton latauspisteen hankinta omalle autopaikalle

Merilla Kivineva

Kirjoittaja: Merilla Kivineva

Taloyhtiön seinien sisällä on koko elämän kirjo. Haluan tarjota Kotitalon lukijoille sisältöjä, jotka auttavat yhteispelin sujumisessa, tarjoavat ratkaisuja arkeen ja antavat luotettavaa tietoa. Toimin Isännöintiliitossa viestinnän asiantuntijana.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Merilla Kivineva →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Sähköautot