Kiinteistöliitto lakiasiantuntija Tapio Haltian mukaan taloyhtiöt voivat valita sähköautojen lataamistavaksi joko hitaan (mode 2) tai peruslatauksen (mode 3). Julkisilla latausasemilla käytetty teholataus (mode 4) on taloyhtiökäyttöön yleensä turhan järeä.
Hidaslataus onnistuu käytännössä tavanomaisella suko-sähköpistorasialla, ja se mahdollistava 1,8 kilowattitunnin lataustehon. Autojen ajoakkujen jatkuvaan lataamiseen tulee kuitenkin hankkia vahvistetut suko-pistorasiat (supersuko), jotka eivät vikaannu tai ylikuumene. Pistorasioihin on myös asennettava vikavirtasuojaus ja sähkömittari lataussähkön mittaamiseen. Lisäksi tulee varmistaa taloyhtiön sähköverkon soveltuvuus sähköauton lataamiseen.
Hidas lataus on hinnaltaan huokeahko “ensiapuratkaisu”.
–Hidas lataus on hinnaltaan huokeahko “ensiapuratkaisu”, jos resursseja peruslatausjärjestelmän hankintaan ei ole. Investointi on edullinen, ehkä noin muutamien satasien luokkaa per autopaikka, Haltia sanoo.
Peruslataus vastaa täyssähköautojen tarpeisiin
Hidas lataus soveltuu lähinnä vain pieniakkuisten lataushybridien lataamiseen. Täyssähköauton 30–100 kilowattitunnin akustoa ei saa hitaalla latauksella yön aikana täyteen. Täyssähköautojen nopeasti yleistyessä Haltia suosittelee taloyhtiöitä harkitsemaan investointia peruslatausinfraan.
Peruslataukseen soveltuvien laitteiden tehot vaihtelevat 11–22 kilowattiin, joten niillä täyssähköautojenkin akut täyttyvät nopeasti. Latausasemissa on yleensä aina Type 2 -pistokkeella varustettu latauskaapeli, joka soveltuu lähes kaikkien lataushybridi- ja täyssähköautojen lataamiseen.
Yhtiön vai osakkaiden projekti?
Ennen latauspisteitä koskevaa hankintapäätöstä taloyhtiön on tärkeä selvittää asukkaiden tarpeet, taloyhtiön sähköjärjestelmän ominaisuudet sekä autopaikkojen hallintaperusteet. Kartoitus kannattaa ulkoistaa latauslaitetoimittajalle, energiayhtiölle tai sähköasennuksia suunnittelevalle tai tekevälle yritykselle.
Kartoituksessa käydään läpi muun muassa sähköliittymän koko, pää- ja ryhmäkeskukset, kaapeloinnit sekä sähköjärjestelmän komponentit. Vanhoissa taloyhtiöissä sähköliittymää tai sähköjärjestelmiä saatetaan joutua päivittämään. Jos taloyhtiön liittymäkoko ei ole riittävä, voidaan parkkialueen tarpeisiin hankkia oma liittymänsä.
Joudutaanko lataustehoja rajoittamaan tai rakennetaanko lisää kapasiteettia.
– Jos autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa, taloyhtiöiden kannattaa lähtökohtaisesti rakennuttaa latausasemavalmius kaikille autopaikoille. Tämän jälkeen asukkaat ja osakkaat voivat hankkia autopaikoilleen latausaseman omakustanteisesti taloyhtiön antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos autopaikat taas ovat osakashallinnassa, sähkölatauspisteiden hankinta toteutetaan autopaikan omistavien osakkaiden toteuttamana ja yhtiön valvomana muutostyönä, Haltia sanoo.
Haltia painottaa, että yhtiössä on tärkeä sopia jo etukäteen, miten toimitaan, kun latauspisteiden määrä jatkossa kasvaa. Joudutaanko lataustehoja rajoittamaan tai rakennetaanko lisää kapasiteettia.
Latausinfran ylläpidon ja lataussähkön laskutuksen voi ulkoistaa
Latausratkaisuihin erikoistuneet yritykset ja monet sähköyhtiöt tarjoavat taloyhtiöille kokonaispaketteja, joihin voidaan sisällyttää esimerkiksi sähköjärjestelmän kartoitus, sähköjärjestelmän muutostyöt sekä latausinfran suunnittelu ja urakointi. Taloyhtiöt voivat hankkia myös kuukausimaksullisen operaattoripalvelun, johon voi kuulua lataussähkön laskutus- ja tiliöinti, käyttäjätuki sekä infran yllä- ja kunnossapito. Latausinfran operoinnin taloyhtiö voi kuitenkin hoitaa myös itse.
Latausratkaisutoimittaja Plugit Finland Oy:n myyntipäällikkö Daniel Azoulay ja sähköyhtiö Helenin sähköisen liikenteen tuoteryhmäpäällikkö Markus Logren painottavat latausinfran rakentamisessa huolellisen suunnittelun tärkeyttä.
Huolella ja laadukkaista komponenteista toteutetun latausinfran käyttöikä on noin 30 vuotta. Onkin tärkeää, että järjestelmää voidaan päivittää vastaamaan tulevaisuuden lataustarpeita.
Kuormanhallinta tehostaa lataamista ja tuo säästöjä
Kehittyneen latausjärjestelmän keskiössä ovat dynaaminen kuormanhallinta, kehittyneet ohjelmistot sekä älykkäät latauslaitteet. Nykyaikainen järjestelmä estää sähköjärjestelmän ylikuormittumisen sekä mahdollistaa kaikkien latausasemaan kiinnitettyjen ajoneuvojen kustannustehokkaan lataamisen.
– Dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta virtaa voidaan jakaa kolmessa vaiheessa mahdollisimman monille käyttäjille. Näin voidaan lyhentää akkujen lataamiseen tarvittavaa aikaa. Lataus voidaan myös ohjata niille tunneille, jolloin pörssisähkö on edullisinta. Vuositasolla tämä voi tuoda merkittäviä säästöt niin latausasemien käyttäjille kuin taloyhtiöllekin, Azoulay sanoo.
Dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta virtaa voidaan jakaa kolmessa vaiheessa mahdollisimman monille käyttäjille.
Kehittyneet latausjärjestelmät ovat myös vaivattomia käyttää ja ne helpottavat taloyhtiöiden hallinnointia. Latausasemat tunnistavat käyttäjät ja ohjelmiston avulla lataussähkö voidaan laskuttaa oikeilta käyttäjiltä automaattisesti. Taloyhtiöt voivat seurata järjestelmän käyttöä ja lataussähkön kulutusta raporttien avulla.
– Suosittelen ehdottomasti automaattista laskutuspalvelua ja kuormanhallintaa. Ne vähentävät hallinnointityötä ja sen kustannuksia merkittävästi. Kenenkään ei pitäisi joutua 2020-luvulla taskulampun valossa lukemaan energiamittareita ja tekemään käsin laskuja asukkaiden lataamisista, Logren toteaa.
Latausinfra ilman isoa investointia
Tähän asti useimmat taloyhtiöt ovat hankkineet latausinfran kertainvestoinnilla. ARA:n latausinfran rakentamista varten myöntämällä tuella yhtiöt ovat voineet kattaa jopa 35 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Nyt uusille latausinfrahankkeille ei ole enää avustuksia luvassa. Latausinfran rakentamisesta voikin muodostua iso haaste erityisesti niille taloyhtiöille, joilla on edessään runsaasti rahaa vieviä peruskorjaushankkeita.
Yksi ratkaisu latausinfran rahoittamiseen voi olla CaaS-palvelumalli (Charging as a Service), jota tarjoaa ainakin Plugit Finland. Yrityksen myyntijohtaja Azoulayn mukaan CaaS-mallissa taloyhtiö saa pelkällä kuukausimaksulla käyttöönsä latausinfran, operaattoripalvelut ja tarvittaessa myös laitteistot.
– Taloyhtiön ei tarvitse investoida suuria summia infraan. Voimme tarjota taloyhtiölle esimerkiksi 10 vuoden kuukausiveloitteisen palvelusopimuksen, jonka aikana yhtiö maksaa infran omakseen. Projekti voidaan pilkkoa esimerkiksi niin, että yhtiö toteuttaa latauspistevalmiuden CaaS-mallilla ja autopaikkaa käyttävä osakas hankkii latauslaitteen kertahankintana, Azoulay sanoo.
