Esteettömyys huomioidaan uusissa taloyhtiöissä jo rakennusvaiheessa, sillä taloyhtiöitä koskevat erityisen esteettömyysmääräykset. Niiden myötä kaikkiin vähintään kolmikerroksisiin taloihin rakennetaan hissi. Lisäksi kulku sisäänkäynneille, jätehuoneeseen ja yhteisiin tiloihin tehdään esteettömäksi.
– Myös asuntojen keittiössä, eteisessä sekä vähintään yhdessä wc- ja pesutilassa pitää olla tietty määrä tilaa, jotta siellä voi liikkua myös pyörätuolilla, Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkkitehti Hanna-Leena Rissanen sanoo.
Tietyt esteettömyysmääräykset huomioitava myös vanhojen talojen remonteissa
Esteettömyysmääräykset koskevat pääasiassa uudisrakentamista. Mikään laki ei siis pakota taloyhtiöitä parantamaan esteettömyyttä vanhoissa taloyhtiöissä.
Esteettömyyden edistäminen on kuitenkin järkevää, sillä siitä hyötyvät monet aina lapsiperheistä ikäihmisiin. Esteettömyyteen liittyviä parannuksia kannattaa tehdä muiden korjaustöiden yhteydessä.
– Jos vanha taloyhtiö on jo aikaisemmin korjattu esteettömäksi tai se on ollut alun perin esteetön, myöhemmin tehtävissä remonteissa esteettömyyden tasoa ei saa heikentää, Rissanen muistuttaa.
Aina remontin helppous ja esteettömyys eivät kulje käsi kädessä. Esimerkiksi pesutilojen lattiaa ei saa korottaa putkiremontin yhteydessä, vaikka se olisi helpompi ratkaisu putkiasennusten kannata.
– Tämä koskee myös taloyhtiöitä, joissa esteettömyysvaatimuksia ei muuten lain mukaan ole, Rissanen painottaa.
Pieni hissi on usein parempi kuin ei hissiä lainkaan
Suomessa on edelleen paljon hissittömiä kerrostaloja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 jopa 92 000 asui yli kolmikerroksisessa kerrostalossa, jossa ei ollut hissiä. Hissittömissä, tasan kolmikerroksisissa taloissa asui 374 000 ihmistä. Hissittömissä taloissa asuu paljon myös yli 65-vuotiaita.
Jos taloyhtiöön halutaan tehdä jälkiasennushissi, eli hissittömään taloon rakennetaan hissi, vaatii remontti aina rakennuslupaa. Kuten muissakin isoissa remonteissa, toteutukseen vaaditaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös.
Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä joudu hissin maksajiksi.
– Jos hissi hankitaan vain osaan rappukäytävistä, kohdistetaan hankintakustannukset vain näiden rappukäytävien osakkeenomistajien kesken, Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä sanoo.
Jälkiasennushissien ei ole pakko täyttää uudisrakennuksen hissikoreille asetettuja minimimittoja. Vaaditusta mitoituksesta poikkeava jälkiasennushissi on kuitenkin usein parempi ratkaisu kuin se, että hissi puuttuu kokonaan.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta voi hakea jälkiasennushissiavustusta ja esteettömyysavustusta. Lisäksi kaupunki saattaa myöntää avustusta jälkiasennushissin hankintakustannuksiin.
Lue lisää: Taloyhtiö joutui korvaamaan liian korkean kynnyksen
Lue lisää: Esteetön taloyhtiö syntyi muiden remonttien rinnalla
Lue lisää: Hissittömään taloon tuli hissi, portaikko avartui valoisaksi
