Taloyhtiön asukkaisiiin kuuluvat ihmisten lisäksi luonnollisena osana myös monenkirjavat lemmikit. Parhaimmillaan karvakaverit tuottavat iloa ja lemmikit taloyhtiössä ovat yhteinen, kiva juttu: lapset voivat ulkoiluttaa lainakissaa, ja koiran kautta pääsee usein helposti juttusille naapurin kanssa.
Yhdet ovat kissa-, toiset koiraihmisiä, ja osa ei yksinkertaisesti välitä näistä tai muistakaan lemmikeistä pätkääkään.
Jälkimmäisten suhtautumista voi auttaa tietoisuus siitä, että viimeaikaisen tutkimuksen mukaan taipumuksella on geneettinen perusta. Suhdetta lemmikkeihin voi myös tukea lapsuudenperheestä periytynyt tapa suhtautua, mutta ei aina. Ja vaikka kuinka perustelisi, perimmäinen taipumus ei välttämättä muutu.
Naapurin koira tuijottaa meille. Inhottaa kun Mopsi toljottaa.
Taloyhtiöissä päästäänkin helpoimmalla, jos pelisäännöt ovat selkeät ja kunnioittavat molempia suhtautumistapoja, eli sekä ymmärtävät lemmikkejä että turvaavat omaisuudensuojan.
Omistajalla on vastuu lemmikistään
Asunto-osakeyhtiölain näkökulmasta lemmikinomistajien on tärkeää tiedostaa, että lemmikin mukana tulee myös vastuu siitä ja sen tekemisistä. Jos lemmikki aiheuttaa vahinkoja tai häiriöitä, omistaja on se, joka vahingot korvaa.
− Lemmikit ovat osa tavanomaista, normaalia asumista ja hyväksyttävää toimintaa taloyhtiössä siinä missä lasten hankkiminenkin. Esimerkiksi lemmikeistä lähtevää elämän ääntä on siedettävä, kun se pysyy normaalin rajoissa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén kertoo.
Lemmikit saavat siis asua taloyhtiössä, eikä niiden pitoa voida kieltää. Tosin vuokranantaja voi halutessaan kieltää sen vuokralaiseltaan.
Entä jos lemmikki aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle?
Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus puuttua asukkaan sellaiseen toimintaan, joka aiheuttaa muille asukkaille kohtuutonta haittaa, häiriötä tai rasitusta. Tämä koskee myös lemmikkejä.
Naapurissa asuva koira vikisee päivästä toiseen.
Talossa on ohuet seinät, ja kuulostaa kuin joku kiljuisi suoraan korvan juuressa.
Korvausvastuun syntyminen lemmikin aiheuttamista vahingoista edellyttää omistajan tai hoitajan moitittavaa toimintaa. Sellaista on esimerkiksi piittaamattomuus toistuvia huomautuksia tai kehotuksia kohtaan.
Jos lemmikki esimerkiksi aiheuttaa vahinkoa toisen osakkaan hallitsemassa tilassa, osakas on oikeutettu vaatimaan lemmikinomistajalta vahingonkorvausta esimerkiksi pilalle menneistä puutarhahuonekalujen pehmusteista tai koiran vahingoittaman kissan eläinlääkärilaskusta.
Jos lemmikki aiheuttaa vahinkoa taloyhtiössä, voi myös taloyhtiö voi vaatia korvausta lemmikin aiheuttamista kustannuksista. Korvaamaan voi joutua esimerkiksi hiekkalaatikon hiekan, joka on kissan jätösten vuoksi vaihdettava.
Jos taloyhtiö tai asukas päätyy vaatimaan korvauksia lemmikinomistajalta, sen on myös pystyttävä osoittamaan se kissa tai koira, joka on aiheuttanut vaurion. Näytöksi tarvitaan esimerkiksi naapureiden havaintoja.
Fiksuin tapa vahingon sattuessa on avoin keskustelu. Sallmén suosittelee, että taloyhtiö voisi esimerkiksi sopia kissanomistajan kanssa, että hän maksaisi lasten hiekkalaatikkoon kannen tai osan siitä. Fiksu lemmikinomistaja voi olla itse yhteydessä hallitukseen tai isännöintiin ja keskustella osallistumisesta kannen hankintaan.
− Pysyyhän hiekkalaatikko kannen ansiosta muutenkin parempana: sinne ei mene roskia eikä lehtiä, ja kansi toimii sääsuojana.
Saako kissa tai koira liikkua vapaana?
Joskus kissan vapaasta liikkumisesta ulkona käydään kiivastakin keskustelua. Asiasta säädetään Suomessa järjestyslailla, joka rajoittaa kissan liikkumista vain vähän. Metsästyslain mukaan kotikissan henki on suojattu koko maassa, ja ainoastaan villiintyneen kissan pyydystäminen on sallittua. Koirat sen sijaan eivät saa liikkua vapaana taajamassa. Poikkeuksena ovat kuitenkin virantoimituksessa olevat koirat ja opaskoirat.
Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus on aiheuttanut toisinaan tulkintaeroja kissan oikeudesta kulkea vapaana taajamassa. Yleissopimus on kuitenkin saatettu Suomessa voimaan asetuksella ja on siksi hierarkiassa laintasoisten säännösten, kuten järjestyslain, alapuolella.
Koiraa voidaan pitää kytkemättömänä suljetulla pihalla, koirien harjoittelupaikassa ja aidatussa koirapuistossa, mutta tällöinkin koiran pitää olla haltijansa valvonnassa.
Lemmikit on kivoja ja mielenterveyden kannalta hyödyllisiä sekä omistajilleen että muille.
Järjestyslaki määrittää, että kissaa ei saa päästää kytkemättömänä lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle. Vapaana liikkuva kissa ei sitä kuitenkaan ymmärrä, joten usein tarvitaan muita ratkaisuja.
Sallménin mukaan hyvä lähtökohtainen käytäntö on, että sekä kissat että koirat pidetään kiinni taloyhtiön piha-alueella.
Koiran ulvonta huolestuttaa
Melko tyypillinen ongelma on koirien haukunta tai ulvonta. Jos ongelma on tuttu, asia kannattaa ihan ensiksi ottaa puheeksi omistajan kanssa. Hän ei välttämättä edes tiedä, että koira reagoi yksinoloon haukkumalla tai vikisemällä.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys suosittaa, että jos koira jätetään toistuvaksi yksin yli 12 tunniksi ja uikuttaminen liittyy siihen, isännöitsijä voi ottaa yhteyttä kunnan valvontaeläinlääkäriin. Eläinlääkäri voi silloin tehdä asuntoon eläinsuojelutarkastuksen.
Jos omistaja ei tee asialle mitään taloyhtiön kehotuksista huolimatta, yhtiö voi ottaa huoneiston hallintaan jatkuvan häiriön perusteella.
− Se ei tietenkään ole se ensimmäinen tapa reagoida, vaan pitkän ja muodollisen matkan päässä, jossa lopullinen päätösvalta on yhtiökokouksella, Sallmén sanoo.
Yleensä yhdessä keskustellen päästään pitkälle, ja lemmikit ovat taloyhtiössä ja naapurustossa ihan mukava juttu. Joskus mennään kuitenkin äärimmäisyyksiin. Jos riidat johtavat ylilyönteihin, isännöinti ei ole oikea taho selvittämään asiaa. Riitojen selvittäminen on pikemminkin naapuruussovittelun ja rikostapauksissa puolestaan poliisin tai lopulta tuomioistuimen tehtävä.
Kommentit on poimittu Vauva-lehden nettikeskusteluista ja kysymällä Taloyhtiön hallitus -Facebook-ryhmästä.
Lähteet:
- Helsingin eläinsuojeluyhdistys
- Isännöintiliiton ohjeistus
- Kristen C. Jacobson, Christy L. Hoffman, Terrie Vasilopoulos, William S. Kremen, Matthew S. Panizzon, Michael D. Grant, Michael J. Lyons, Hong Xian & Carol E. Franz (2012) Genetic and Environmental Influences on Individual Differences in Frequency of Play with Pets among Middle-Aged Men: A Behavioral Genetic Analysis
Lue lisää: Koira taloyhtiössä – nämä taidot kannattaa opetella naapurisovun takia
Lue lisää: Lemmikit yleistyvät taloyhtiöissä
Lue myös: Viestintä auttaa, kun koirankakkakeskustelu herää taloyhtiössä
Lue myös: Kissa pissii lasten leikkipaikalle, mitä tehdä?
Aiheesta muualla:
Naapurissa yksinäisyyttään haukkuva koira herättää huolta ja närkästystä – SEYn laatimat toimintaohjeet helpottavat ongelmaan puuttumista
