Koronakriisi pakottaa ihmisiä neljän seinän sisälle ja aiheuttaa esimerkiksi yksinäisyyttä, pelkoa, häiritsevää elämää ja työttömyyttä. Ongelmat alkavat jo näkyä taloyhtiöissä, kertoo isännöitsijä Satu Laasonen ES-Isännöinti Oy:stä. Jos naapuri häiritsee, hermo menee tavallista nopeammin.
– Pinna on nyt kireällä, sen huomaa asukkaista, jotka ottavat yhteyttä. Mitä enemmän ollaan kotona, sitä enemmän käytetään alkoholia, metelöidään ja valitetaan naapureista, Laasonen kuvailee korona-ajan ilmapiiriä taloyhtiöissä.
Laasosen asiakkaina on parikymmentä asunto-osakeyhtiötä Kouvolassa. Suurimmassa niistä on 36 asuntoa.
Laasonen kertoo tänä keväänä työssään kohtaamistaan ongelmista: maksamattomia hoitovastikkeita, metelöintiä sekä vanhuksia, joilla on vaikeuksia noudattaa kokoontumisrajoituksia.
– Varsinkin iäkkäille ihmisille on vaikeaa, etteivät he saa tavata toisiaan. Se lisää yksinäisyyttä.
Metelöivä naapuri häiritsee yhä useammin
Kaikki ongelmat eivät suinkaan ole seurausta koronaepidemiasta, mutta Laasosen mukaan poikkeustila on lisännyt konflikteja. Naapuri häiritsee aiempaa useammin.
– Häiritsevä elämä on se pahin. Yhtään pahoinpitelyä ei ole toistaiseksi tullut vastaan, mutta metelöinnistä tulee nyt paljon ilmoituksia. Vuorotyöläiset eivät saa nukuttua, kun naapurissa lapset tai koira metelöi aamusta iltaan. Vaikuttaa, että myös alkoholinkäyttö on lisääntynyt.
Esimerkiksi Raumalla huoli-ilmoitukset ovat lähteneet koronakriisin aikana nousuun, uutisoi Raumalainen-lehti. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jolla herää epäilys ikääntyneen ihmisen arjessa pärjäämisestä. Ilmoitukset tehdään kunnille, ja niiden selvittäminen on kunnille lakisääteistä.
– Meilläkin yhteydenotot ovat lisääntyneet. Niissä näkyy, että tuki- ja avopalveluja on vähemmän saatavilla ja että päihteiden käyttö lisääntyy. Ongelmat syventyvät perheissä, joissa niitä on ollut jo aiemmin, kertoo Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.
Suvanto ry tarjoaa auttavaa puhelinpalvelua ja neuvontaa ehkäistäkseen vanhusten kaltoinkohtelua.
Milloin kannattaa olla yhteydessä isännöintiin?
Isännöitsijä ei ole poliisi tai sosiaalityöntekijä, vaan lain mukaan isännöinti johtaa taloyhtiön hallintoa ja taloutta sekä organisoi ja huolehtii kiinteistön ylläpidosta.
Koska taloyhtiön sosiaalinen ongelma sitten kuuluu isännöitsijän vastuulle, ja koska asukkaiden olisi haettava siihen apua muualta?
– Metelöinnistä pitää ilmoittaa isännöitsijälle, kun on kysymys toistuvasta häiritsevästä elämästä. Mutta esimerkiksi väkivalta- ja pahoinpitelytapauksissa oikea osoite on poliisi, Satu Laasonen linjaa.
Isännöitsijä osallistuu ongelmien ratkomiseen silloin, kun taloyhtiön etu edellyttää esimerkiksi saatavien perimistä osakkaalta tai huoneiston hallintaan ottoa. Tällöin isännöitsijä huolehtii huomautusten ja varoitusten toimittamisesta asukkaalle ja muun muassa tiedoksiantojen osalta yhteydenpidosta käräjäoikeuden haastemieheen.
Lisäksi isännöitsijä voi tehdä tarvittaessa taloyhtiön asukkaasta lastensuojeluilmoituksen tai huoli-ilmoituksen siinä missä kuka tahansa kansalainen.
Huoli-ilmoitus apuna, jos vanhuksen pärjääminen huolettaa
Laasosen kokemus on, että taloyhtiöiden asukkailla on yleisesti ottaen hyvä käsitys siitä, minne sosiaalisista ongelmista pitää ilmoittaa. Esimerkiksi pahoinpitelytapaukset tulevat hänen mukaansa isännöitsijän tietoon yleensä vasta jälkikäteen, ja nekin tavallisesti vain silloin, jos niihin liittyy omaisuusvahinkojen selvittelyä.
Isännöitsijää saatetaan kuitenkin konsultoida myös ongelmissa, joiden ratkominen ei suoranaisesti kuulu hänen vastuulleen. Hiljattain erään taloyhtiön puheenjohtaja kysyi Laasoselta huoli-ilmoituksen tekemisestä. Häntä huolestutti talossa asuvan iäkkään pariskunnan terveydentila.
– Puheenjohtaja halusi kuulla minun mielipiteeni. Sovittiin, että minä olen ensin yhteydessä pariskunnan lapsiin. Mielestäni näissä jutuissa on toimittava tilanteen mukaan.
Huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina myös silloin, jos epäilee kaltoinkohtelua.
Satu Taiveaho kannustaa asukkaita tekemään huoli-ilmoituksen aina, kun herää huoli vanhuksen arjessa pärjäämisestä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei vanhus saa tarvitsemiaan palveluita tai että henkilön käytöksessä näkyy muistisairauden oireita.
– Huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina myös silloin, jos epäilee kaltoinkohtelua. Esimerkiksi jos ikääntyneen asunnossa viettää aikaa epämääräistä porukkaa tai hänessä on väkivallan merkkejä, Taiveaho sanoo.
Huoli-ilmoitus ei ole kuitenkaan tarkoitettu akuuttien sairaustapausten ilmoittamiseen – niissä on otettava yhteyttä terveydenhuoltoon tai hätänumeroon.
Taiveahon mukaan huoli-ilmoituksiin liittyvät käytännöt ovat kunnissa kirjavia. Eroja on siinä, kenelle ja miten ilmoitus tehdään.
– Valitettavasti monissa kunnissa ilmoituslomake löytyy vain sähköisessä muodossa. Olemme esittäneet, että käytännöt yhdenmukaistettaisiin.
Naapuriapu perustuu luottamukseen
Sosiaalisten ongelmien vastapainoksi koronakriisi synnyttää myös solidaarisuutta. Laasosen mukaan tämä näkyy taloyhtiöissä etenkin iäkkäiden naapurien auttamisena: käydään vanhuksen puolesta ruokakaupassa ja apteekissa sekä viedään roskat.
– Pitää olla molemminpuolinen luottamus, että uskaltaa antaa oman pankkikortin ja tunnusluvut naapurille, jos ei ole käteistä ostoksien maksamiseen. Avun antajan pitää myös muistaa, ettei esimerkiksi toisen terveyteen liittyviä yksityistietoja kerrota muille asukkaille.
Laasonen toivoo asukkailta kärsivällisyyttä ja sitä, että annettuja määräyksiä noudatettaisiin.
– Toivotaan, että tämä menee äkkiä ohi. Pitkää pinnaa vaaditaan nyt jokaiselta.
Lue myös: Mitä huoli-ilmoitus tarkoittaa?
Lue myös: Apua, taloyhtiössä riidellään! Näin opit riitelemään ja sovittelemaan kiihkottomasti
Lue myös: Tiedätkö, mitä kaikkea isännöintiin lain mukaan kuuluu?
