Jätteellä yhä useammin uusi elämä − taloyhtiöillä kiertotaloudessa isoja mahdollisuuksia

Kirjoittanut Janne Laitinen 29.1.2020 ja päivitetty 10.2.2020
Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Puolet kotitalousjätteestä menee edelleen sekajätteenä poltettavaksi ja etenkin biojätettä kierrätetään heikosti. Muutos on tulossa ainakin EU:n kiristämien kierrätystavoitteiden ja valmisteilla olevan uuden jätelain takia, mutta loppupeleissä ryhtiliikkettä kaivataan kuluttajilta. Taloyhtiöillä on useita mahdollisuuksia nostaa kierrätysastettaan.

Kaikki suomalaiset kotitaloudet, omakotitalot mukaan laskien, eivät ole kierrätyksen mallioppilaita. Tämä kävi ilmi, kun Suomen ympäristökeskus (Syke) tutki Circwaste-hankkeessaan kotitalousjätteiden määriä ja kierrätysasteita seitsemällä kuntaseudulla: Hyvinkäällä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porvoossa ja Riihimäellä.

Selvitys paljasti alue-eroja: kotitalousjätteen määrä vaihteli alueittain 303:sta 420 kiloon asukasta kohti ja kierrätysaste oli 42–62 prosenttia. Korkein kierrätysaste oli Kuopion seudulla, kun taas kotitalousjätteen määrä oli pienin Joensuun seudulla. Tiedot ovat vuodelta 2017.

– Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kuntien välillä on eroja siinä, miten kattavasti jätteenkeräyksestä on saatavilla tietoja. Mutta eroja on varmasti myös kulutuksessa ja kierrättämisessä, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Sykestä sanoo.

Eroja voivat aiheuttaa myös kuntien erilaiset jätehuoltomääräykset: jätelain mukaan kunnat saavat säännellä, minkä kokoisissa taloyhtiöissä on järjestettävä millekin jätteelle erilliskeräys.

Biojätteessä tarvittaisiin ryhtiliike.

Keskimäärin kotitalousjätettä kertyi kuntaseuduilla 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli noin 51 prosenttia. Se tarkoittaa, että puolet kotitalousjätteestä meni sekajätteenä poltettavaksi.

– Toivoisin parempia lukuja. Kierrätyksessä ei ole koettu mitään radikaalia hyppäystä eteenpäin, vaan trendi on jatkunut tasaisena. Tarvittaisiin monia keinoja muutoksen aikaansaamiseksi, Myllymaa sanoo.

Kierrätyksen heikoin lenkki on Myllymaan mukaan biojäte. Sen osuus kaikesta sekajätteestä on edelleen noin kolmannes.

– Pisteet kuluttajille paperin, metallin ja lasin kierrättämisestä. Mutta biojätteessä tarvittaisiin ryhtiliike. Se on märkää ja painavaa, ja sitä on hankala erotella sekajätteestä jälkikäteen mekaanisesti, Myllymaa sanoo.

Lue lisää: Kiertotaloudessa jäte saa uuden elämän, mutta millaisen?

Lounais-Suomessa muovinkeräys innostaa taloyhtiöitä helppoudellaan

Kierrätyksen mallioppilaitakin onneksi löytyy, kuten Lounais-Suomessa sijaitsevat yli 20 taloyhtiötä, jotka ottivat harppauksen kierrätyksessä siirtymällä vapaaehtoisesti muovipakkausten keräykseen. Aikaa meni runsas vuosi.

Muutoksen aloittajana oli isännöitsijä Minna Rautén Lounais-Suomen Isännöinti Oy:stä.

– Huomasin, että jätehuoltoyhtiö alkoi markkinoida muovinkeräystä. Otin firmaan yhteyttä. Koeajalla mukaan lähti muutama taloyhtiö, ja sitten kaikki muutkin, Rautén kertoo.

Hänen asiakkainaan on 24 taloyhtiötä Naantalissa, Turussa ja Raisiossa. Muovin kierrätyksen ansiosta useimmissa yhtiöissä voitiin vastaavasti luopua yhdestä sekajäteastiasta, kun sekajätteen määrä väheni. Muovi kerätään tavalliseen 660 litran jäteastiaan.

Ajatus oli Rauténin mukaan helppo markkinoida taloyhtiöiden hallituksille. Muovin kierrätyksen aloittamista puolsivat paitsi ympäristösyyt myös kustannussäästöt.

Rauténin mukaan taloyhtiöissä on oltu muovinkeräyksen alkamisesta iloisia ja innoissaan.

– Muovi on helppo lajitella, ja sitä kertyy paljon. Polttokelpoista jätettä ei enää tule samaan tahtiin kuin ennen, joten sen keräysvälejä on voitu harventaa.

Lue myös: Toimiva jätehuolto helpottaa taloyhtiöasukkaiden arkea

EU on nostanut kierrätyksen riman korkealle

EU:n kiristyneiden kierrätystavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta
55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että entistä pienempien taloyhtiöiden jätekatoksiin ilmestyy entistä enemmän jäteastioita.

Tavanomainen vaadittava jäteastioiden määrä on nousemassa lähivuosina seitsemään. Sekajätteen keruun lisäksi yhtiöiden tulisi erilliskerätä muovi- ja kartonkipakkaukset, biojäte, metalli, lasi ja useimmiten myös paperi. Tämä koskisi kaikkia yli viiden huoneiston kiinteistöjä taajama-alueilla koko maassa.

Tavanomainen vaadittava jäteastioiden määrä on nousemassa lähivuosina seitsemään.

Näin esitti ympäristöministeriön asettama valmistelutyöryhmä. Ehdotusten pohjalta ministeriö valmistelee nyt esitysluonnosta uudeksi jätelaiksi.

– Erilliskeräystä pitää tehostaa huomattavasti, jotta päästään EU:n tavoitteisiin, valmistelutyöryhmässä istunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala sanoo.

Nykyisin kiinteistöt hankkivat jätekuljetukset itse osassa kunnista. Taloyhtiöiden kannalta esitetty iso muutos olisi se, että jatkossa kunnat velvoitettaisiin kilpailuttamaan kaikkien kiinteistöjen jätekuljetukset.

– Jos katoksessa on kuusi roskapönttöä, periaatteessa nyt niiden keräyksestä voi vastata kuusi firmaa. Silloin jätehuollon kehittäminen ja esimerkiksi monilokeroisten jäteastioiden lanseeraaminen hankaloituu, Innala sanoo.

– Tavoitteena on yhden luukun periaate. Taloyhtiöllä olisi yksi taho, jonka kanssa se asioisi jätehuollossa.

Isännöitsijällä iso rooli, kun taloyhtiö kehittää jätehuoltoaan

Jätelaki on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa 2020, jolloin uudet keräysvelvoitteet otettaisiin käyttöön siirtymäajan jälkeen vuoden 2022 lopulla. Isännöitsijä Minna Rautén ennakoi, että muutos on suurin pienissä taloyhtiöissä. Hänen asiakkaissaan on paljon alle kymmenen asunnon rivitaloyhtiöitä.

Rautén toivoo joustavuutta sääntelyyn.

– Monilokeroastiat auttavat jonkin verran, mutta fakta on, että kaikissa taloyhtiöissä ei ole tilaa uusille jäteastioille. Keskusta-alueilla jätekatosten pitää olla lukittuja paloturvallisuussyistä. Haaste on melkoinen.

Rautén arvioi, että jätekatos maksaa noin 5 000 euroa ja aidattu jätepiste noin 3 000 euroa. Hannoan tai Molokin kaltaisten jätepisteiden kustannukset ovat suuremmat. Syken Tuuli Myllymaa sanoo, että uudistus kannattaa nähdä mahdollisuutena.

– Kun jätekatosta laajennetaan tai kunnostetaan, samalla siitä voi tehdä viihtyisämmän, mikä sekin voi houkutella kierrättämään. Usein jätekatos jää muiden kunnostusten jalkoihin yhtiössä.

Viihtyisämmäksi kunnostettu jätekatos voi houkutella kierrättämään.

Kun taloyhtiö haluaa kehittää jätehuoltoaan, avainasemassa on isännöitsijä. Hän huolehtii, että yhtiön erilliskeräys on vähintään jätehuoltomääräysten mukainen.

– Isännöitsijän on oltava valveutunut, jotta hän osaa suositella hyviä vaihtoehtoja. Isännöitsijä voi vaikuttaa siihen, että yhtiössä on toimiva kierrätys ja esimerkiksi siistit astiasuojat. Sellainen nostaa asunnon arvoakin, Rautén sanoo.

Osakkaita kiinnostaa tietysti myös hintalappu. Rautén huomauttaa, että jätehuollon kustannukset ovat taloyhtiöissä maltilliset.

– Pienessä yhtiössä 3–5 prosenttia vuosibudjetista, isossakin yhtiössä alle kymmenen prosenttia. Ei se ole mahdoton kustannus, jos vertaa vaikka vesilaskuun.

Rautén vinkkaa, että osakkaat ja asukkaat voivat huomioida kierrätystavoitteet esimerkiksi asuntojen keittiökalusteita valitessaan.

– Iso osa jätteestä syntyy keittiössä. Omassa keittiössäni on esimerkiksi tuplajätevaunu, yhteensä viisi astiaa. Pidän tärkeänä osallistua omalta osaltani ympäristötalkoisiin.

Lue myös: Jätehuolto lisää asumismukavuutta, mutta mihin päätyy kierrättämätön jäte?

Info: Mitä kierrätetylle jätteelle tapahtuu?

  • Paperi ja kartonki uusiokäytetään. Paperista poistetaan musteet, ja kuitu pulpperoidaan eli hajotetaan. Kartonkipakkausten muovipinnoitteet poistetaan ja poltetaan energiaksi.
  • Lasista valmistetaan kuitulasia, jota käytetään eristemateriaalina maarakentamisessa ja pohjarakenteiden eristämisessä. Osa viedään Eurooppaan uusiokäytettäväksi lasina.
  • Metallipakkaukset sulatetaan, ja niistä tehdään uutta terästä, alumiinia ja seosmetalleja.
  • Biojäte kompostoidaan eli siitä tehdään multaa, jota käytetään esimerkiksi viherrakentamisessa, meluvalleissa, tienpenkereillä ja maanviljelyssä. Osa mädätetään ja käytetään biokaasuna, jolloin jäljelle jäävä osa käytetään maanparannustuotteina.
  • Muovista tehdään muovirakeita muoviteollisuuden käyttöön. Muovirakeista tehdään muun muassa muovikasseja ja työkalujen kädensijoja. Se osa muovista, jota ei saada eroteltua puhtaana, hyödynnetään aidantolpissa tai lattialankuissa. Loppuosa poltetaan energiaksi.
  • Lähde: Mika Horttanainen, Ympäristötekniikan professori, Lappeenrannan-Lahden Teknillinen Yliopisto
Janne Laitinen

Kirjoittaja: Janne Laitinen

Asunto-osakeyhtiöt ovat journalistille hedelmällinen aihe. Niissä yhdistyvät human interest, talous, rakentamisen trendit ja ympäristökysymykset. Taloyhtiöt ovat koteja, yhteisöjä ja sijoitus- ja investointikohteita. Niiden verotus ja sääntely vaikuttaa monen elämään – myös allekirjoittaneen.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Janne Laitinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Jätteet