Asukas mökkeilee, lomaileeko vesimaksukin?

Kirjoittanut Marina Furuhjelm 19.6.2012

Matti on aloittanut kesäloman ja aikoo rentoutua kesämökin rauhassa kokonaisen kuukauden. Häntä mietityttää kuitenkin vesimaksun maksaminen kesällä, joten hän kysyy asiaa isännöitsijältä.

Isännöitsijä kertoo Matille, että kun kodin vesimaksu perustuu pinta-alaan tai henkilömäärään, se on maksettava, vaikka mökillä viettäisi yhtäjaksoisesti pidemmän ajan ja kävisi vain välillä kastelemassa kukkasia vakiasunnossaan.

Tilanne on sama varusmiehille. Vesimaksu on maksettava, kun osakas lähtee varusmiespalvelukseen kauas kotipaikkakunnalta ja pääsee käymään kotona vain harvoin. Taloyhtiön hallitus voi kuitenkin päättää yhdessä isännöinnin kanssa, tehdäänkö vastaavien tilanteiden varalle linjaus. Esimerkiksi, ettei varusmiespalveluksessa olevan tarvitse maksaa vesimaksua.

Jos kotitalon vesimaksu sen sijaan perustuu vesimittariin, eikä vettä kulu kesäaikana juuri ollenkaan, ei vesimaksuakaan keräänny. Isännöitsijä kertoo Matille, että hänen mielestään vesimittariin perustuva vesimaksu on aidosti tasapuolinen kaikille osakkaille ja siksi myös Matin taloyhtiössä on vesimittarit. Matin ei siis tarvitse huolehtia vesimaksun maksamisesta kesämökillä lomaillessaan.

Marina Furuhjelm

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm

Maria Furuhjelm työskenteli Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana vuoteen 2015 asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Marina Furuhjelm →

11 kommenttia

  1. Meillä on vesimittari vain kylmässä vedessä. Talo on valmistunut 2011, joten siinähän pitää olla huoneistokohtainen vedenmittaus järjestetty siten, että sillä voidaan todellinen vedenkulutus määrätä maksuperusteeksi. Hallituksemme kuitenkin muutti mittariperusteisen maksun asukasmäärään perustuvaksi. Eikö kyseinen päätös olisi kuulunut yhtiökokoukselle ? Asunto-oskeyhtiö laissa sanotaan, että päätöksen tekee yhtiökokous siten, että siirryttäessä mittaripohjaisesta laskutuksesta henkilöluvun mukaiseen laskutukseen tarvitaan 2/3 enemmistö ja toiseen suuntaan riittää enemmistö. Meidän yhtiöjärjestyksemme sanoo päätöksen vesimaksuista kuuluvan hallitukselle ja tähän perustuen hallitus ei ota asiaa edes yhtiökokoukseen käsiteltäväksi, vaikka osakkaat ovat sitä kirjallisesti vaatineet. Hyvä laskentakaavahan on olemassa, jolla voidaan laskea vedenkulutus, vaikka mittari onkin vain kylmässä vedessä. Jos näin ei voida menetellä niin rakentajahan on rikkonut lakia kun huoneistokohtaista mittausta ei ole vaikka talo on valmistunut 2011.

    1. Muuttuneet rakentamismääräykset huoneistokohtaisista vesimittareista ovat tulleet voimaan vasta tammikuussa 2011 eli mittareita ei ole tarvinnut asentaa taloyhtiöönne. Asennusvelvollisuus ratkaistaan sen mukaan, milloin lupahakemus on tullut vireille. Tässä ei siis ole toimittu rakentamismääräysten vastaisesti.

      Vesimaksut pitää taloyhtiössä periä yhtiöjärjestyksessä olevan vesimaksuperusteen mukaan. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään, että ne peritään mittarin perusteella, hallituksen pitää periä ne sen mukaan. Hallitus ei myöskään saa muuttaa perustetta.

      Yleensä yhtiöjärjestyksessä todetaan, että hallitus vahvistaa maksuajan ja -tavan. Koska kyse on kuitenkin vastikkeesta, on vastikeperusteesta aina määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Siksi perusteen muuttaminen esimerkiksi kulutukseen henkilöluvun mukaan vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista. Tällainen päätös on tehtävä aina yhtiökokouksessa.

    2. Kiitos vastauksesta. Haluan kuitenkin hieman tarkentaa kysymystäni.
      Yhtiöjärjestyksessämme sanotaan: Asuinhuoneistojen käyttövedestä suoritetaan eri korvaus, jonka suuruuden määrää yhtiön hallitus käyttäen perusteena asuinhuoneistoissa asuvien henkilöiden lukumääriä tai mikäli yhtiöön on asennettu mittauslaitteet huoneistojen lämmityksen, kulutetun veden ja jäteveden sekä vedenlämmittämisestä tai joidenkin näistä kustannuksista mittaamiseksi, suoritetaan hallituksen määräämä eri korvaus näiden huoneistokohtaisten mittauslukemien perusteella.
      Veloitus suoritettiin 2011 loppuun pelkän mittarin perusteella, joka tietysti tuotti liian vähän. Tällöin hallitus päätti, että vuoden 2012 alusta veloitus lämpimästä vedestä on 15€/ asukas ja 0-5€ kylmästä vedestä mittariin perustuen. Onko siis hallitus toiminut lain mukaan ja mitä yhtiökokoukselta vaaditaan, jotta veloitus saadaan mittaukseen perustuvaksi ?

    3. Yhtiöjärjestyksenne on kieltämättä aika tulkinnanvaraisesti kirjoitettu, mutta mielestäni sitä tulisi lukea niin, että kylmän veden kustannukset katetaan mittarin perusteella, kun teillä on kylmän veden mittarit. Muut vedestä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa normaalilla hoitovastikkeella. Tuo tai sana ” lukumääriä tai mikäli” viittaa siihen, että henkilölukumääräperuste sovelletaan vain silloin, kun mitään mittareita ei ole asennettu ja sitä vastikeperustetta ei ollenkaan sovelleta. Seuraavassa yhtiökokouksessa asiasta kannattaa keskustella.

    4. Kiitos jälleen vastauksesta.
      Asia käsiteltiin yhtiökokouksessa, mutta päätös jätettiin ylimääräiseen yhtiökokoukseen.
      Ehdotuksena on, että kylmävesimittarin perusteella laskutetaan myös lämmin vesi, siten että huomioidaan koko kiinteistön kylmä/lämminvesisuhde, ja lämmitykseen käytetty kaukolämmön osuus.
      Tällainen kaava löytyy monesta paikasta esim. VesiVerto, Vesa Rappu Tampereen ammattikorkeakoulu tutkimus sekä Ympäristöministeriön vedenkulutustutkimus. Se on huomattavasti tarkempi, kuin päälukuun perustuva ja siten oikeudenmukaisempi.
      Nyt kuitenkin isännötsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat sitä mieltä, että tuo muutos vaatii 2/3 enemmistön, vaikka uusi laki nimenomaan halusi helpottaa siirtymistä luotettavsti mitattavaan tai arvoitavissa olevaan kulutuksen mittaukseen ja siten enemmistö pitäisi riittää.

    5. Lämpimän veden laskutus kaavan perusteella on periaatteessa mahdollista. Tässä ongelmana on kuitenkin, että yhtiöjärjestyksenne määrää, että lämpimästä vedestä peritään vesimaksu mittarin perusteella tai mikäli teillä ei ole lämmintä vettä mittaavaa mittaria, peritään lämpimän vedestä aiheutuvat kulut hoitovastikkeella. Näin totesin jo edellisessä vastauksessani. Tilanne ratkee siten, että yhtiöön hankitaan mittari, joka mittaa myös lämmintä vettä tai yhtiöjärjestyksen lämpimän veden vastikeperuste muutetaan siten, että se peritään esim. henkilöluvun mukaisesti laskennallisesti. Tähän tarvitaan hallituksen mainitsema 2/3 määräenemmistö.

  2. “Veloitus suoritettiin 2011 loppuun pelkän mittarin perusteella, joka tietysti tuotti liian vähän.”

    Miksi se tuotti liian vähän? Mittarihan ilmoittaa, kuinka paljon vettä käytettiin joko kokonaisuudessaan tai vain kylmän veden osalta. Mittarin perusteella suoritetun korvauksen määrähän on yksinomaan siitä kiinni, kuinka suureksi korvaus kuutiometriä kohti määritellään.

    Henkilömääriin ei em. yhtiöjärjestys anna oikeutusta perustua vesimaksua määrättäessä, mutta ei myöskään Furuhjelin mainitsemaan hoitovastiikkeeseen ja sitä kautta neliömääriin, sillä silloin kun johonkin lämmityksen, veden tms kulutukseen perustuva mittari on asennettu, niin sitä on käytettävä perusteena vesivastikkeelle.

    Käsittääkseni oikea ja ilman mitään yhtiöjärjestyksen muutoksia oleva tapa on se, mitä Kiinteistöliitto ja Talokeskus Oy suosittelevat yleensäkin vesivastikkeen suuruuden määräämiseksi.

    Talon veden- ja jäteveden kustannus lisättynä veden lämmityksestä aiheutuvilla kustannuksilla. Kuten kysyjäkin viittaa asiasta on paljon tutkimuksia, joiden mukaan lämpimän veden osuus on 40-50% kokonaiskulutuksesta. Näinollen 40-50% talon lämmityskustannuksista tulee lisätä em. vesi- ja jätevesikustannuksiin. Kun näin on saatu koko taloyhtiön vesikustannus, niin se tulee tietysti sitten vain jakaa kunkin vesimittarin määräämällä suhteellisella osuudella.

    Asia ei mielestäni vaadi edes yhtiökokouksen päätöstä, vaan hallituksen toimeenpanoa, mutta ei haitanne, jos yhtiökokous enemmistöpäätöksellä toteaa näin meneteltävän.

    1. Kiitokset vastauksesta. Asia käsiteltiin viime heinäkuussa, yhtiökokous päätti lähes yksimielisesti (vain puheenjotaja ja isännötsijä vastustivat), että laskentakaava kylmän veden mittarin mukaan otetaan käyttöön. Hallituksen piti tehdä tarvittavat muutokset yhtiöjärjestykseen käyttäen apuna lakimiehiä. Juuri tulleessa yhtiökokouskutsussa sanotaan kuitenkin, että kiinteistöliiton lakimies suosittelee asian uudelleen käsittelyä, koska kokouksessa ei oltu tarkemmin määritelty mistä kaavassa käytetyt muuttujat, siis energian hinta saadaan. Kokouksessa kyllä puhuttiin, että hallitus ottaa nuo muuttujat vuosittain energialaskuista, mutta ei kai sitä nyt tarvitse yhtiöjärjestyksessä mainita. Muistutetaan myös että muutos vaatii 2/3 enemmistön. Tuo muutos on siis ollut kiinteistöliitossa 8 kuukautta eikä sitä ole siis toimitettu maistraattiin lainkaan. Eli asia yritetään saada torjuttua, kun äänestetään niin monta kertaa, että tuo 2/3 ei enää toteudu. Voiko näin tosiaankin toimia ja mitä me osakkaat voimme tehdä, jotta tämä mielivalta ja jopa yhtiökokouksen päätöksistä piittaamattomuus saadaan loppumaan.

    2. Hei! En valitettavasti voi kommentoida toisen järjestön käsittelyaikoja. Lisäksi on vaikeaa näillä tiedoilla tarkasti tietää, mitä heidän lakimiehensä ovat tarkoittaneet. Tärkeää on aina, että yhtiöjärjestysmääräys tehdään riittävän tarkasti ja yksilöidysti. Eli Kiinteistöliitto on mahdollisesti halunnut kiinnittää yhtiöjärjestysmääräyksen sanamuotoon huomiota.

    3. Kiinteistöliitosta tulee niin monta mielipidettä kuin kysyjä haluaa. Itse en pane noille kommenteille mitään arvoa. Ja suosittelen, ettet sinäkään pane. Annan myöhemmin joitakin herkullisia esimerkkejä.

    4. Käyttöveden lämmityksen tarvitseman lämpöenergia laskenta on esitetty esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Yhden vesikuution lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia on 58 kWh/m3.

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Vesi