Kiinteistö Oy Joensuun Koskikatu 9:n hallituksen puheenjohtaja Sami Huttusen mukaan idea latauspisteiden hankinnasta tuli yhtiön osakkailta. Latauspisteille oli tarvetta, koska monilla oli jo ladattavia autoja käytössään.
– Yhtiön hallitus oli hankkeen kannalla, sillä kiinteistö haluttiin pitää nykyaikaisena ja houkuttelevana. Näimme, että investointi nostaa kiinteistön arvoa tulevaisuudessa, vuonna 2015 valmistunutta taloyhtiötä luotsaava Huttunen kertoo.
Osakkaille haluttiin tasaveroinen mahdollisuus sähkö- ja hybridiautojen lataamiseen.
Latausvalmius hankittiin kerralla kaikkiin autopaikkoihin, joita on yhteensä 74 yhtiön kaksikerroksisessa parkkihallissa. Varsinainen latausasema hankittiin 25 paikalle.
Hanke käyntiin lataustarpeiden kartoituksella
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastasivat hanke- ja toteutussuunnittelun johtamisesta sekä ohjaamisesta. Sähkösuunnittelu, urakoinnin kilpailutus ja asennustöiden valvonta hankittiin Granlund Joensuu Oy:ltä, joka oli suunnitellut kiinteistön sähköjärjestelmän muutamaa vuotta aiemmin.
Asennustöistä vastasi kilpailutuksella valittu paikallinen sähköurakoitsija.
Hanke käynnistyi sähkösuunnittelija Ari Kanasen tekemällä esiselvityksellä, jossa kartoitettiin käyttäjien lataustarpeet, kiinteistön sähköjärjestelmän kunto ja saatavilla olevat latausratkaisut. Taloyhtiössä on 49 huoneistoa ja seitsemän liikehuoneistoa.
Keskiverto sähköauto latautuu 4-6 tunnissa.
– Parkkipaikkoja käyttävät talon asukkaat ja liiketilojen työntekijät, jotka voivat ladata autoja parkkipaikalla yön tai työpäivän ajan. Pikalatauksen sijasta päätettiin käyttää normaalia 11 kW:n Type 2 -latausta. Keskiverto sähköauto latautuu näin 4–6 tunnissa, Kananen kertoo.
Järjestelmätoimittajaksi valittiin Defa Oy, koska yrityksen pilvipalvelun avulla voitiin kerätä automaattisesti latausasemakohtaiset sähkönkulutustiedot ja laskuttaa osakkaita suoraan käytetystä sähköstä.
Iso avustus hankintaan ARAlta
Järjestelmä suunniteltiin helposti laajennettavaksi. Uudehkon kiinteistöyhtiön moderni sähköjärjestelmä ja iso sähköpääkeskus tarjosivat siihen hyvät mahdollisuudet.
Sähkölatausasema hankittiin heti alkuvaiheessa 25 autopaikalle.
Sähkönjako on toteutettu niin, että siihen on helppo lisätä uusia latausasemia. Jos kaikille paikoille asennetaan oma asema, järjestelmää täydennetään toisella sähkökeskuksella.
Huttusen ja Granlundin mukaan hankkeen kokonaiskustannukseksi tuli noin 45 000 euroa. Summa sisältää suunnittelun ja latausvalmiuden kaikille pysäköintipaikoille.
Autopaikkojen omistajat maksoivat latausasemat itse, joten ne eivät näy yhtiön kustannuksissa. Yhden Type 2 -latauspisteen hinta on noin 1 200–1 900 euroa.
ARA myöntää taloyhtiöille avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Avustuksen perustaso on 35 prosenttia hankkeen suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Myös sähköpääkeskuksen muutostöihin ja maanrakennustöihin voi hakea avustusta.
Latausasemiin avustusta myönnetään silloin, kun asemat tulevat yhtiön omistukseen.
– Avustusta voi saada 50 prosenttia, kun yli puolella autopaikoista voi ladata autoa vähintään 11 kW:n latausteholla. Tässä yhtiössä kaikille paikoille tuli 11 kW:n latauspistevaraus, Kananen kertoo.
Lue myös: Mitä uusi sähköautolaki tarkoittaa? Kokosimme kysymykset ja vastaukset (tilaajille)
Lue myös: Näin onnistuu sähköauton latauspisteen hankinta omalle autopaikalle (tilaajille)
Aiheesta muualla:
Motiva: Sähköautojen latauspisteet kerralla koko kortteliin
