Apua, onko täällä hometta?

Paniikki iskee helposti, jos omassa kodissa on merkkejä kosteus- tai homevauriosta.

Raumalaisen taloyhtiön asunnossa oli tunkkainen sisäilma ja tapetti irtoili. Tutkimuksissa kävi ilmi, että tilanne oli paha. Osakkaiden reaktio saa isännöitsijältä kiitosta: ”Esimerkillistä toimintaa.”

 

Raumalaisen taloyhtiön ensimmäisen kerroksen asunnossa oli tunkkainen ilma. Siellä asunut osakas joutui tuulettamaan paljon, mutta tuloksetta.

Tästä heräsi epäily: voiko asunnossa piillä jotain vakavampaa?

Tästä heräsi epäily: voiko asunnossa piillä jotain vakavampaa, esimerkiksi hometta? Huoneistoon tehtiin tarkastus ja huomattiin, että tapettia oli irronnut kosteuden takia.

Kymmenen vuotta aikaisemmin huoneistossa oli ollut sama ongelma, jostakin oli päässyt asuntoon kosteutta.

− Korjaustapa oli silloin valittu niin, että elementtisaumoja oli korjattu ulkoa ja sisältä oli uusittu tapetit ja matot, kertoo kohteen isännöitsijä, yksikönpäällikkö Tiina Veijola Realia Isännöinnistä.

Hometta vai jotain muuta?

Arkipuheessa sisäilmaongelmat liitetään usein homeeseen. Taustalla voi kuitenkin olla laaja kirjo syitä, jotka eivät välttämättä liity homeeseen mitenkään.

Isännöitsijä Tiina Veijola tuntee laajan skaalan syitä tunkkaiselle sisäilmalle.

Homevaurio ei ole myöskään sama kuin kosteusvaurio. Sisäilmaongelmia voi aiheuttaa rakenteissa esimerkiksi vesivahingon seurauksena muhiva kosteus, vaikka hometta ei olisikaan.

Huono sisäilma voi johtua vaikkapa jo siitä, että asuntoa ei ole siivottu riittävästi. Joskus huonon sisäilman taustalla on puutteellinen ilmanvaihto. Tunkkainen sisäilma voi esimerkiksi kehittyä asuntoon, jos ilmanvaihtoventtiili on siivouksen yhteydessä ruuvattu väärään asentoon.

– Asunnon tarkastuskäynnillä on saattanut käydä ilmi, että poistoilmaventtiilit on teipattu umpeen. Tai osakas on itse tehnyt keittiöremontin, ja venttiili on jätetty mottiin kaapiston taakse. Silloin talo ei enää toimi, kuten sen kuuluisi toimia, Veijola kertoo.

Vanhoissa taloyhtiöissä suora korvausilmaventtiili ottaa ilmaa ulkoa sisään. Jos se tukitaan, talo pyrkii imemään ilmaa jostain muualta, kuten lattianrajasta. Varsinkin, jos välipohjatiloihin on jäänyt mitä tahansa rakennusjätettä, sieltä voi Veijolan mukaan tulla asuntoon outoja hajuja.

Viitteitä haitallisesta mikrobivauriosta, kuten homeesta, voivat olla esimerkiksi näkyvät kuprut tai tummuneet läikät asunnon katossa tai lattiassa. Aina tällöinkään ei kuitenkaan ole kyse mikrobeista.

Lisäksi yksi tyypillinen mikrobivauriosta kertova merkki voi olla selvä maakellarimainen haju.

– Varsinkin joku, joka ei asu huoneistossa, haistaa sen heti ovelta, Veijola kertoo.

Jos asukkaalla on epäilys sisäilmaongelmasta, kosteusvauriosta tai homeesta, syy on tärkeää pyrkiä löytämään. Tutkimukset tekee aina ulkopuolinen ammattilainen. Joissakin tapauksissa tilannetta voi saapua arvioimaan kunnan tai kaupungin terveydensuojeluviranomainen.

Maalaisjärkeä kannattaa kuitenkin käyttää. Ennen kalliita mikrobinäytteitä täytyy sulkea pois muut mahdolliset huonon sisäilman aiheuttajat, kuten tukitut ilmanvaihtoventtiilit.

Nopean toiminnan joukot

Raumalaisessa taloyhtiössä mikrobiepäilyyn suhtauduttiin alusta saakka vakavasti, ja kartoitus tilattiin ammattilaiselta pikaisesti. Kartoituksesta saaduista näytteistä löytyi kuin löytyikin mikrobeja.

Kartoituksesta saaduista näytteistä löytyi kuin löytyikin mikrobeja.

Ensi hätään päätettiin, että asunnon rakenteet desinfioidaan ja tiivistetään. Näin ongelmista kärsinyt osakas pystyi asumaan kotonaan ennen kahden viikon päästä järjestettävää ylimääräistä yhtiökokousta.

Kartoituksessa selvisi myös se onnekas seikka, että kosteus- ja mikrobivaurioita oli ehtinyt kehittyä vain tähän yhteen huoneistoon. Vaurioiden syyksi paljastui huoneiston alla oleva väestönsuoja.

– Vesi ei päässyt valumaan rakennuksen ulkoseinää pohjaan saakka, vaan väestönsuoja toppasi sen ja kosteus imeytyi päätyasuntoon, Veijola kertoo.

Yhtiökokouksessa kosteusvaurio- ongelman hoitamisesta päästiin helposti yksimielisyyteen.

– Kaikki ymmärsivät, että asiassa on toimittava. Hallitus sekä muut osakkaat ottivat asian vakavasti. Sanoisin, että esimerkillistä toimintaa, Veijola kertoo.

Tunteet ja järki

Erilaiset home-epäilyt nousevat säännöllisesti puheenaiheiksi taloyhtiöissä. Jos jonkun huoneistossa alkaa haista tai seinästä löytyy tummunut kohta, taloyhtiössä käynnistyy helposti monimutkainen ketju, ja kaikilla on mielipide.

”Kun puhutaan ihmisen omasta kodista, tunne on tietenkin valtavana mukana.”

– Aina kun puhutaan ihmisen omasta kodista, tunne on tietenkin valtavana mukana. Osakkaat voivat olla hyvin ärhäköitä, ja asianosaisen mielestä kaiken pitäisi tapahtua sillä kellonlyömällä. Tunteita on äärilaidasta äärilaitaan, Veijola toteaa.

Kaikkien osakkaiden olisi hyvä muistaa, että asunto-osakeyhtiömuotoisessa asumisessa myös ongelmat ovat yhteisiä. Puuttuminen sisäilma- tai homeongelmaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on lopulta kaikkien etu, vaikka epäilyt sijoittuisivat vain yhteen asuntoon.

Jos homeongelmasta löytyy selviä merkkejä, taloyhtiön hallituksen pitää päättää toimenpiteistä. Tilanteen arvioinnissa hallitusta neuvoo isännöitsijä.

– Aina kun on ihmisen terveys kyseessä, tulee käynnistää huolelliset tutkimukset. Suosittelen, että varsinkin hallituksen tulisi ottaa asiat vakavasti, sillä he ovat lopulta vastuussa taloyhtiöstä. Malttia tarvitaan kuitenkin myös näissä asioissa, Veijola kommentoi.

Kuten missä tahansa taloyhtiön remontissa, myös home- tai sisäilmaongelmaa korjattaessa suunnittelu on avainasemassa.

– Rauhallisuus on muistettava, eli heti ei ryhdytä repimään, Veijola sanoo.

Aivan aluksi kannattaa katsoa kunnossapitovastuuta ja sen jakautumista, jotta jälkipyykiltä vältytään. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat talon rakenteet ja perusjärjestelmät.

Yksi asunto, yhteinen projekti

Raumalaisessa taloyhtiössä kosteusvaurioremontti käynnistyi heti yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen jälkeen. Remontti kesti neljä kuukautta. Sen kuluessa vaurioitunut asunto remontoitiin välipohjia myöten: kaikki rakennusaikana laitettu hiekka ja tiilimurska kaivettiin pois, välipohjat ja seinät desinfioitiin ja lattiat valettiin uusiksi.

Koko prosessi kesti vajaan vuoden.

Veijola kertoo, että kosteus- ja homevaurioissa pitäisi korjata ensin se kohta, josta vuoto on tullut ja sitten vasta muut.

– Tässä tapauksessa ensin korjattiin ulkoseinä, jotta se ei päästä enää kosteutta. Tämän jälkeen remontoitiin asunto.

Koko prosessi havainnosta korjausten valmistumiseen kesti vajaan vuoden. Mikrobinäytteet otettiin asunnosta tuona aikana kolmeen kertaan. Näin varmistettiin, että huoneiston rakenteet pysyvät puhtaina korjausten kuluessa.

Ammattilaisen tekemän kartoituksen lisäksi taloyhtiö palkkasi ulkopuolelta myös valvojan ja urakoitsijan. Isännöitsijä hoiti prosessin hallinnollisen puolen. Lopullinen hinta kosteusvaurion korjaukselle oli reilut 120 000 euroa. Kustannukset maksoi yhtiö, sillä alkuperäinen ongelma piili seinärakenteissa. Remontti saatiin katettua yhtiölainalla, joka jakautuu kaikkien osakkaiden kesken.

–Yleensä muilla osakkailla voi olla asenne, että miksi tuo saa jotakin. Tässä tapauksessa muut kannustivat osakasta huolehtimaan, että asiat saadaan kuntoon, Veijola kertaa.

 

 

Eri tahojen oikeudet ja velvollisuudet

Osakkaan oikeudet ja velvollisuudet

  • Ilmoittaa kirjallisesti isännöitsijälle viasta, joka on yhtiön kunnossapitovastuulla olevassa rakenteessa.
  • Perustella väite selvästi, sillä yhtiön johto arvioi tämän avulla, kuinka konkreettisia merkkejä homeongelmasta on ja mihin toimiin on ryhdyttävä.
  • Huolehtia huoneistonsa kunnosta.
  • Jos epäily ei johda toimiin tai selvityksessä ei löydy merkkejä homeesta, mutta oireet jatkuvat, osakas voi ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, joka arvioi terveyshaitan olemassaolon.

Vuokralaisen velvollisuus

  • Ilmoittaa home-epäilyistä vuokranantajalleen ja isännöitsijälle tai hallitukselle.

Hallituksen velvollisuudet

  • Tilata asiantuntijaselvitys, jos on syytä epäillä, että vika on olemassa ja kuuluu yhtiön vastuulle.
  • Varmistaa, että asukkaille ja osakkaille viestitään riittävästi.
  • Ajaa yhtiön ja osakkaiden etua ja toimia sen mukaisesti.
  • Hankkia asiantuntevaa ja osaavaa isännöintiä.

Isännöitsijän velvollisuudet

  • Ajaa taloyhtiön ja osakkeenomistajien etua.
  • Huolehtia, että taloyhtiö täyttää velvollisuutensa osakasta kohtaan. Käytännössä isännöinti toimii hallituksen asiantuntijana siinä, mihin on lain mukaan ryhdyttävä.