Kun Asunto-oy Turun Puistokatu 3:ssa ryhdyttiin viime vuonna miettimään salaojien uusimista sekä kerrostaloyhtiön siirtymistä maalämpöön, asukkaita puhututti etenkin yksi asia.
– Kaikkia huolestutti, ettei pihapuille vain tapahtuisi mitään. Ne ovat niin vanhoja, ettei niitä korvaisi mikään. Ne halutaan säilyttää, kertoo hallituksen puheenjohtaja Ann Salo.
Turun läntisessä keskustassa sijaitsevan 1950-luvun kerrostaloyhtiön kompaktia sisäpihaa hallitsee kolme suurta puuta. Monihaarainen, paksukaarnainen tammi kurottelee oksiaan korkealle kadunpuoleisen liikerakennuksen yläpuolelle. Kaksi yhtä korkeaa saarnipuuta kiipeää valoon lähellä asuinkerrostalon seinää useamman kerroksen korkeudella. Niiden oksat eivät kuitenkaan kosketa julkisivua.
Kiinteistöhuolto joskus natisee lehdistä ja roskista, mutta olen sanonut heille, että niillä on työllistävä vaikutus,
älkää viitsikö.
Isännöitsijä Mika Varpula Aura Isännöinnistä kertoo, että arboristi hoitaa puita säännöllisesti.
– Ajatus puiden säästämisestä on ollut osakkailla kirkkaana mielessä koko ajan. Kiinteistöhuolto joskus natisee lehdistä ja roskista, mutta olen sanonut heille, että niillä on työllistävä vaikutus, älkää viitsikö, hän nauraa.
Yhtiössä korjataan ensi kesänä salaojat. Samalla kun tontilla kaivetaan, tehdään myös maalämpökaivot, ja taloyhtiö siirtyy maalämpöön. Urakka aloitettiin viime vuonna kuvaamalla ja kartoittamalla pihapuiden juuristo. Maanrakennustyöt on suunniteltu tulosten pohjalta.
– Onhan se päivänselvää, että kustannuksia tulee. Käytimme rahaa sen kartoittamiseen, missä puiden juuret kulkevat: Mihin menevät pääjuuret, mistä voi kaivaa, ja millä menetelmällä voidaan kaivaa. Yhdessä kohdassa normaali kaivurikaivuu ei onnistu, vaan siinä käytetään ilmalapiomenetelmää, eli käytännössä se on imuautokaivuuta. Näin juuria vaurioitetaan mahdollisimman vähän, Varpula kertoo.
Hän jatkaa, että kaataminen ei ole mikään vaihtoehto senkään puolesta, että Turun kaupunki tuskin olisi myöntänyt lupaa. Puiden luvaton kaataminen toisi tuhansien eurojen sakot.
Pihapuu huolehtii hulevesistä
Tietämys ja tutkimus pihapuiden tuottamista asumishyödyistä ovat menneet viime vuosina harppauksin eteenpäin.
– On järjenvastaista hävittää varsinkaan isoja puita. Ne ovat tärkeitä sekä taloille että ihmisille, jotka niissä asuvat, sanoo arboristi Tomi Kivikorpi viherrakennusyhtiö Entistä.
Hän on törmännyt tapauksiin, joissa tontilta on kaadettu satavuotiaat jalavat, koska haluttiin rakentaa hulevesikaivo. Taloyhtiössä ei ymmärretty, että suuret puut olisivat tehneet hulevesityöt ilmaiseksi.
– Isokokoiset puut, lajista riippuen, imevät satoja litroja vettä puuta kohden päivässä. Määrä riippuu lehtirakenteesta eli siitä, paljonko ne haihduttavat. Iso koivu voi haihduttaa 500 litraa päivässä kuumana kesäpäivänä, Kivikorpi sanoo.
Hänen mukaansa nimenomaan suuret latvukset ovat toivottava ominaisuus pihapuissa. Sadepäivänä vesi siivilöityy latvuksen läpi hitaammin, eikä saavuta maata kerralla, joten vesi ehtii imeytyä maahan. Nykyisin myös tiedetään, että puut suojaavat talon julkisivua sään vaikutuksilta: uv-säteilyltä ja vetoa tuottavalta tuulelta. Pihapuun läheisyydessä tukahduttavan hellepäivän lämpötila voi olla 1-5 astetta muuta ympäristöä alempi, ja juuret myös vakauttavat maaperää.
– Jos puu poistetaan, jäljelle saattaa jäädä pelkkä savipatja. Maanalaistakin kalliopintaa pitkin vedet liikkuvat vauhdikkaasti, kunnes joku ne imee. Metsämäinen maaperä on helpommin hallittava, Kivikorpi sanoo.
Hoitoleikkaus on parempi vaihtoehto
Moni puun aiheuttamaksi koettu ongelma on hoidettavissa ilman, että puuta tarvitsee kaataa. Arboristin tekemillä hoitoleikkauksilla voidaan varmistaa, että puun oksat eivät lyö tuulisella ilmalla julkisivuun. Talon lisäksi myös puu kärsii sellaisesta. Ison puun juuristo voi ylettyä jopa kymmenien metrien päähän.
– Puun juuristo toimii siten, että se aistii vesilähteen, ja sen kannattaa jossain määrin kasvaa sitä kohti. Juuret eivät kuitenkaan toimi, jos ne hukuttaa. Hienojuuristo ottaa 30 prosenttia vedentarpeesta, ja loput puu saa kumppaniltaan sienirihmastolta, jonka rihmasto on hienojakoista ja pinta-alaltaan suhteellisen suurta. Puut eivät kuitenkaan ole sukeltajia – eivät juuret eivätkä sienet, Kivikorpi sanoo.
Viemäri ei ole juuristolle ihanteellinen vaihtoehto. Toiset puulajit, kuten esimerkiksi poppelit, hakeutuvat niihin todennäköisemmin. Juuret eivät Kivikorven mukaan tuo vettä esimerkiksi kellariin. Jos juuria sieltä löytyy, se kertoo aikaisemmasta rakennevauriosta.
Puut eivät ole vaarallisia
Usein arboristi kutsutaan paikalle, kun taloyhtiössä pelätään, että ylikasvaneet puut olisivat kokonsa tai yksittäisten oksien takia vaarallisia.
– Sellaista tilannetta ei käytännössä ole olemassa. Puu tietää kyllä, miten se kasvaa. Sillä on enemmän aisteja, kuin me kuvittelemme. Asiaa on tutkittu paljon viimeisen 20 vuoden aikana, ja näyttöä on kertynyt, Kivikorpi sanoo.
Puu ei ole
pelkkä puu.
Puuaines on tiheydeltään ja laskennalliselta kestävyydeltään erilaista eri puolilla puuta. Isotkaan oksat eivät siis Kivikorven mukaan putoile, vaikka puu näyttäisi seisovan epätasapainossa. Sen sijaan pienempien oksien on myrskyssä tarkoituskin katketa, koska siten puu vaimentaa tuulen voimaa.
– Puu rakentaa itsensä kestämään. Se kestää normaalirasituksen, jonka se sillä kasvupaikalla on tottunut saamaan. Jos kaadat puita ja jätät vain harvat pystyyn, todennäköisesti seuraavassa myrskyssä ne kaatuvat, koska ne ovat tottuneet alkuperäiseen ympäristöönsä, Kivikorpi sanoo.
Pihapuun vaikutus ihmiseen ja kaupunkiluontoon yleensä on Kivikorven mukaan aivan toista luokkaa, kuin usein ymmärretään. Pihapuu tuottaa viihtyvyyttä ja terveyshyötyjä, jotka ovat vasta vähitellen selviämässä tutkimuksen keinoin. Puut sitovat ilmasta pienhiukkasia ja parantavat ilmanlaatua. Ne luovat ympärilleen mikroilmaston, joka on ihmisillekin terveellinen.
– Puu ei ole pelkkä puu. Jos meillä on iso, vanha puu, se on habitaatti, jossa asuu satoja lajeja. Ne ovat meillekin erittäin tärkeitä. Me ihmiset emme selviä vakuumissa, Kivikorpi sanoo.
Pihapuu palkitsee ilmastonmuutoksessa
Useimmissa kaupungeissa ja kunnissa pihapuiden merkitys jo ymmärretään. Viime vuonna Espoon kaupunki julkaisi Puu paikallaan -oppaan, joka kannustaa puiden turvaamiseen.
– Espoo on kaupunkina luonnonläheinen, ja se on tärkein asia, jonka asukkaat kyselyissä aina nostavat esille. Siitä halutaan pitää kiinni, sanoo ympäristöasiantuntija Anna Hakala Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksesta.
Kaupunkien hallinnoissa ennakoidaan tulevaa. Ilmastonmuutos etenee, ja se tarkoittaa voimistuvia sääilmiöitä: sateita, tuulia ja helteitä. Nimenomaan suuret, vanhat puut ovat keskeisiä keinoja kaupunkien asuttavuuden turvaamisessa. Siksi kaupungeissa ympäri maailman istutetaan parhaillaan kiivaaseen tahtiin puustoa. Menee kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin pienet taimet alkavat tuottaa yhtä merkittäviä hyötyjä kuin täysikasvuiset puut.
– Haluamme valmistautua tulevaan siten, että sitten joskus, kun isoilla puilla on akuutimpi merkitys kaupunkien asuttavuuden kannalta, meillä olisi niitä. Kaupunki toivoo, että myös asukkaat ymmärtäisivät omien puidensa arvon ilmaston muuttuessa, eivätkä niin kovin halukkaasti menisi niitä kaatamaan, ja katuisi sitten jälkeenpäin, kun piha tulvii rankkasateen jälkeen ja on kuuma olla, Hakala sanoo.
Toivoisin, että taloudellisesti ajattelevat ihmiset uskaltaisivat jättää puun paikalleen.
Menneinä vuosikymmeninä hyvää pihan omistajuutta on viestinyt leikattu nurmikko. Nykyisin pidetään toivottavana, että kasvillisuus saa ottaa pihalla tilaa. Pihapuu voi olla elinehto esimerkiksi linnuille, jotka tehokas ja yksipuolinen metsätalous on laittanut ahtaalle.
– Toivoisin, että taloudellisesti ajattelevat ihmiset uskaltaisivat jättää puun paikalleen. Samalla on mahdollisuus osoittaa, että pidän huolta myös luonnosta, Hakala sanoo.
Eri maissa ja kaupungeissa puiden istuttamista ja säilyttämistä tuetaan taloudellisilla kannustimilla, ja vastaavasti luvallinenkin puun kaataminen on tehty kalliiksi. Ei ole poissuljettua, että jonain päivänä kiinteistönomistajia saatetaan meilläkin palkita pihapuista tai vastaavasti sanktioida puuttuvasta puustosta. Markkinat ovat jo arvottaneet kaupunkipuuston siten, että vehreys nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa.
– Usein ajattelemme, että meillä Suomessa on niin paljon metsää. Savossa kasvava puu ei kuitenkaan tuo yhtään ekosysteemipalveluja meidän tontillemme Etelä-Suomeen. Ei se toimi niin, että kun mökillä on paljon puita, niin kaupungissa ei haittaa, vaikka niitä kaadetaan. Hyödyt ovat paikallisia, Tomi Kivikorpi sanoo.
