Suomen taloyhtiöitä johtavat konkarit – myös nuoria kaivataan mukaan

Kirjoittanut Merilla Kivineva 3.9.2019
Kuvitus: Vilma Tuominen

Suomalaisten taloyhtiöiden hallitukset ovat varsin samankaltaisia: suuria eroja esimerkiksi iässä ei ole. Koulutustaso on korkea. Kotitalo kokosi tilastotietoa hallitusten jäsenistä ja puheenjohtajista.

Suomen taloyhtiöitä johtavat korkeasti koulutetut ja pitkäjänteiset tekijät. Hallitustyötä tehdään pitkään, yleensä useita vuosia.

Miehiä on hieman naisia enemmän niin hallitusjäseninä kuin puheenjohtajinakin. Hallitukset ja puheenjohtajat ovat iän puolesta samankaltaisia joka puolella Suomea, keski-ikä lähentelee kuuttakymmentä. Suuria eroja maakuntien tai suurten kaupunkien välillä ei ole.

Nyt korjausiässä olevissa 1960-1970-luvun taloissa sekä puheenjohtajien että hallitusten keski-ikä nousee yli 60 vuoteen. Nuorimmat jäsenet ovat viime vuosina rakennetuissa uudiskohteissa, joissa keski-ikä on hieman alle 50 vuotta.

Lue lisää: Oletko uusi taloyhtiön hallituksessa? Konkarit ja tulokkaat kertovat, miten työhön pääsee kiinni

Ikä ja sukupuoli

  • 60 % hallitusten jäsenistä on miehiä.
  • 40 % hallitusten jäsenistä on naisia.
  • 74,5 % puheenjohtajista on miehiä,
  • 25,5 % puheenjohtajista on naisia.
  • Hallitusjäsenten keski-ikä on 57 vuotta.
  • Puheenjohtajien keski-ikä on 58 vuotta.
  • Nuorimmat hallitusten jäsenet: Uusimaa, keski-ikä 54 vuotta.
  • Vanhimmat hallitusten jäsenet: Etelä-Savo, keski-ikä 62 vuotta.
  • Nuorimmat puheenjohtajat: Pohjois-Pohjanmaa, keski-ikä 55 vuotta.
  • Vanhimmat puheenjohtajat: Etelä-Savo, keski-ikä 62 vuotta.

Koulutus, työ ja hallitustyö

  • 50 % on suorittanut korkeakoulututkinnon.
  • 29 % on suorittanut opistoasteen.
  • 40 % on tällä hetkellä eläkkeellä.
  • 26 % on ollut hallituksessa mukana 5-10 vuotta.
  • 94 % hallituksista valittiin yksimielisesti.

Mistä nuoria hallituksiin?

Lähes kaikki hallitukset valitaan yhtiökokouksissa yksimielisesti. Joissakin yhtiöissä tämä tarkoittaa sitä, että halukkaat ovat mukana hallitustyössä, eikä kenenkään tarvitse tulla mukaan, jos ei tahdo. Mutta joissakin yhtiöissä tämä voi tarkoittaa sitä, että sama porukka saattaa joutua olemaan mukana hallitustyössä tahtomattaan, kun uusia jäseniä ei ole hallitukseen tarjolla.

Huomattava osa hallituksen jäsenistä on eläkkeellä, ja moni kaipaa hallituksiin mukaan myös nuorempia. Mutta miten? Kenties niin taloyhtiöiden hallitustyöskentely kuin työelämäkin kaipaavat muutosta, jotta nuorilla on intoa, halua ja aikaa olla mukana päätöksenteossa. Joustavat etäkokoukset ja digitaaliset työtavat voivat olla yksi tapa saada mukaan myös työikäisiä jäseniä.

Lue lisää: 5 syytä, miksi nuoren kannattaa lähteä mukaan taloyhtiön hallitukseen

Lähteet: PRH, Asiakastieto, Kiinteistöliiton Hallituskysely 2018

Merilla Kivineva

Kirjoittaja: Merilla Kivineva

Merilla Kivineva työskenteli Isännöintiliitossa viestinnän asiantuntijana marraskuuhun 2021.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Merilla Kivineva →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Taloyhtiön johtaminen