Oletko uusi taloyhtiön hallituksessa? Konkarit ja tulokkaat kertovat, miten työhön pääsee kiinni

Kirjoittanut Matti Tuovinen 13.8.2019 ja päivitetty 22.8.2019
Neuvoja taloyhtiön hallituksen uudelle jäsenelle Kuva: Marjaana Malkamäki

Kun hallitus ja isännöinti opastavat uudet hallitusjäsenet talon asioihin, työ yhtiön hyväksi jatkuu saumatta. Asunto Oy Ristikukkulan hallituksessa vaihtui kerralla kolme jäsentä, kun mukaan tulivat Ville-Veikko Hirsi (vas.), Maria Kuisma ja Paula Vehkala. Petteri Pyrrö toimii puheenjohtajana.

Tamperelaisen Asunto Oy Ristikukkulan hallitukseen kaksi vuotta sitten ensikertalaisena valittu Paula Vehkala kertaa tähänastista hallitustaivaltaan tyytyväisenä.

– Olen päässyt vaikuttamaan oman taloyhtiöni asioihin. Samalla olen oppinut todella paljon uusia asioita.

Vehkalalla ei ollut aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä, ei edes kovin pitkää kokemusta omistusasunnossa asumisesta. Mutta koska oman taloyhtiön ja oman asuinympäristön asiat alkoivat kiinnostaa, tarjoutui hän hallitukseen.

Syksyn 2017 yhtiökokouksessa vaihtui kaikkiaan kolme Ristikukkulan hallituksen viidestä jäsenestä. Samalla hallitus nuorentui: nyt kaikki jäsenet ovat iältään kolme–nelikymppisiä. Edellisessä päättäjäjoukossa istuneet eläkeikäiset osakkaat siirtyivät taustavaikuttajiksi.

Vehkala muistaa, miten hyvin tulokkaat otettiin vastaan. Hallitus, puheenjohtaja ja isännöitsijä jakoivat tietoa auliisti. Ensimmäisissä kokouksissa käytiin läpi ajankohtaisten asioiden ohella perusasioita, kuten taloyhtiön solmimien sopimusten sisältöjä, taloyhtiön taloutta ja huollon asioita. Isännöinti valmisteli materiaalin, jota teemakokouksissa tutkittiin.

– Ne olivat maratonkokouksia – kestivät jopa kolme ja puoli tuntia, Vehkala naurahtaa.

Tämän ohella Vehkala luki kaiken, minkä löysi taloyhtiöasioita koskien ja googletti tietoa netistä. Uudet jäsenet saivat tunnukset hallituksen sähköiseen hallintokansioon, ja jokaiselle alkoi tulla kotiin Kotitalo-lehti.

Lue lisää: Mitä taloyhtiöiden hallituksissa tehdään?

Hallituksen ei tarvitse tehdä kaikkea itse − asukastoimintakunta auttaa

Asunto-osakeyhtiö Ristikukkula on tavanomaista suurempi taloyhtiö. Asuinrakennuksia on 11 kappaletta. Seitsen- ja viisikerroksisten tornitalojen lomaan sijoittuu joukko kolmikerroksisia, hissittömiä rakennuksia.

Huoneistoja on 375, asukkaita lähes 700 ja tonttiakin 6,7 hehtaaria. Suurimmillaan yhtiön asukasmäärä oli 1970-luvulla, jolloin se hipoi 1 500:tta.

– Meillä on alatalot, keskitalot ja ylätalot, hallituksen puheenjohtaja Petteri Pyrrö kertoo.

Pyrrö valittiin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten. Melkeinpä ensitöikseen hän toi esille, että viisihenkinen hallitus on aika kovilla, kun sen pitää päättää liki 700 asukkaan asioista.

Avuksi hallitus keksi muun muassa asukastoimikunnan. Sen toiminnan organisoimisen otti vastuulleen toinen hallituksen uusimmista jäsenistä, Maria Kuisma. Asukastoimikunta kokoontuu nyt tarpeen mukaan, keskustelee ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Taannoin asukastoimikunnan vapaaehtoiset muun muassa remontoivat ja uudistivat kerhotilat.

Paljon muutakin uusi hallitus on saanut aikaan. Muovijätteen kierrätys taloyhtiössä järjestettiin toimivaksi. Taloyhtiön viestintää on kehitetty entistä sujuvammaksi. Onpa taloyhtiön asukkailla oma Facebook-ryhmäkin. Eräs osakas teki jo aiemmin taloyhtiölle myös kotisivut. Ne löytyvät osoitteesta ristikukkula.fi.

Digipalveluista huolimatta perinteiset paperitiedotteet ovat edelleen pääosassa taloyhtiön viestinnässä. Tämä johtuu siitä, että noin 40 prosenttia asukkaista on yli 55-vuotiaita. Kaikilla ei ole tietokonetta, Pyrrö sanoo.

– Alkuperäisasukkaita meiltä löytyy edelleen ja useita 1970-luvulta asti yhtiössä asuneita.

Hyvä hallitus koostuu iältään ja taustoiltaan erilaisista ihmisistä

Petteri Pyrrö kertoo, että tuoreet hallitusjäsenet olivat selvästi etukäteen miettineet, mihin he haluavat panostaa ja mitä parantaa taloyhtiön toiminnassa, jos tulevat valituksi hallitukseen. Hyvänä asiana Pyrrö pitää sitäkin, että hallitustyöhön saatiin naisnäkökulmaa. Vuosien varrella Ristikukkulan hallituksissa on ollut naisjäseniä, joskin edellisessä hallituksessa istui vain miehiä.

– Usein naiset katsovat asioita hieman eri tavoin kuin miehet. Nyt asiat tulevat käsitellyiksi monipuolisemmin.

Paula Vehkala rohkaisee osaltaan sekä nuoria että naisia hakeutumaan taloyhtiöiden hallituksiin. Tietoa saa, kun sitä kysyy.

Lue lisää: 5 syytä, miksi nuoren kannattaa lähteä mukaan taloyhtiön hallitukseen

Millainen sitten on hyvä hallitusjäsen? Vehkalan mielestä hänen pitää olla oikeasti kiinnostunut taloyhtiön asioista. Hänen kannattaa kyseenalaistaa asioita terveellä tavalla ja pystyä keskustelemaan. Hänen pitää kuunnella asukkaita aidosti. Lisäksi hyvä hallitusjäsen käyttää hallitustyöskentelyyn aikaa.

Lue lisää: Mistä on tehty hyvä taloyhtiön hallitus?

Petteri Pyrrö kehuu myös kolmatta nykyhallituksen uutta jäsentä, Ville-Veikko Hirsiä. Hänellä oli jo aiempaa kokemusta taloyhtiön hallitustyöskentelystä pääkaupunkiseudulta.

– Ville-Veikolta on tullut hyviä näkökulmia muun muassa erilaisissa tilanteissa toimimiseen. Hän on hyvä lisä meidän hallitukseemme.

Usein taloyhtiön konkareilla, pitkään hallituksessa istuneilla henkilöillä, on paitsi hyviä käytännön neuvoja uusille hallitusjäsenille myös niin sanottua hiljaista tietoa taloyhtiöstä, vanhoista remonteista, pulmista ja päätöksistä. Tätä konkareiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää.

Konkareiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää.

Asunto-osakeyhtiö Ristikukkulan konkareista yksi on Mauno Myllykoski, joka ehti toimia hallituksen puheenjohtajana liki kymmenen vuotta. Ennen työelämästä eläköitymistään hän työskenteli parinkymmenen vuoden ajan myös isännöitsijänä. Näkemystä ja kokemusta siis riittää.

Myllykoski pitää tärkeänä hiljaisen tiedon välittämistä uusille hallitusjäsenille, jos siihen vain löytyy luontaisia foorumeita. Yhtiökokouksissa asioita voi tietenkin tuoda esille, mutta kovin suurta roolia ei kannata kokouksessa itselleen ottaa, Myllykoski pohtii.

– Sopivassa tilanteessa voi kertoa, mitä talossa on tehty, kysyä olisiko syytä nyt tehdä näin ja näin, tai kiinnittää huomiota johonkin seikkaan.

Myllykoski kertoo lähteneensä aina siitä, että niin vanhan kuin uudenkin hallitusjäsenen pitää nähdä yhteinen etu ja työskennellä avoimin mielin taloyhtiön parhaaksi, vaikka tulisikin valituksi vaalilla. Toisaalta kun hallitusjäsenten kausi alkaa olla lopuillaan, kannattaisi hallituksen myös kuulostella, onko taloyhtiössä uusia hallitustyöstä kiinnostuneita asukkaita – ehkä jopa sellaisia, joilla olisi ammattinsa puolesta sopivaa osaamista hallitustehtäviin.

– Jatkuvuutta voi turvata näinkin.

Lisäksi Myllykoski painottaa koulutuksen merkitystä – kursseille kannattaa osallistua, kun niitä on tarjolla. Niin ikään oman taloyhtiön tuntemus on tärkeää, ja korostuu sitä enemmän, mitä isommasta taloyhtiöstä on kyse.

Hallitustyöhön voi innostaa markkinoimalla ja kokouspalkkioilla

Kesällä 2017 asunto-osakeyhtiö Ristikukkulassa järjestettiin taloyhtiön valmistumisen 50-vuotisjuhla. Se sai asukkaat liikkeelle sankoin joukoin. Kirjoittipa Aamulehti tuolloin, että juhlassa juotiin 550 kupillista kahvia, asukkaiden itsensä valmistamat 20 mehulitraa, ja syötiin 375 grillimakkaran pätkää.

Hallitukseenkin on ollut yleensä riittävästi ehdokkaita tarjolla. Konkaripuheenjohtaja Mauno Myllykoski kertoo, että hallituspaikkoja on usein jaettu äänestämällä.

– Tämä johtunee paljolti siitä, että eri puolilla isoa taloyhtiötä asuvat eivät tunne toisiaan, ja haluavat siksi varmistella, että saavat omasta talostaan edustuksen hallitukseen.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Petteri Pyrrö sanoo samaa: hallituspaikkoja ei ole tarvinnut erikseen markkinoida.

– Mutta voisimmehan vaikka yhtiökokouksessa kertoa hallituspestistä, mitä työ käytännössä on. Ei se hukkaan menisi.

Asunto-osakeyhtiö Ristikukkula kuuluu niiden taloyhtiöiden joukkoon, jotka maksavat kokouspalkkioita hallituksen puheenjohtajalle ja hallitusjäsenille. Vaikka palkkio ei ole suuri, on sillä tietty motivoiva ja sitouttava vaikutuksensa, Pyrrö ja Vehkala miettivät. Pyrrö sanoo:

– Meidän yhtiössämmehän työtä on paljon ja hallituksen tuntimäärät huomattavasti suuremmat, kuin mitä palkkio varsinaisesti korvaa. Ehkä palkkiokäytäntö kertoo arvostuksestakin. Toinen puoli on, että samalla osakkaat voivat edellyttää hallituksen jäseniltä, että nämä hoitavat tehtävänsä kunnolla – ja näin täytyy ollakin.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Taloyhtiön johtaminen