Putkiremontti on iso koitos, mutta myös vesiputkien valmistaminen on melkoinen prosessi

Kirjoittanut Matti Tuovinen 2.3.2021
uusia vesiputkia työmaalla

Vesiputkien valmistaminen ja kehittyminen ovat mullistaneet suomalaisten asumista vuosikymmenten ajan. Tuorein mullistus liittyy putkien materiaaleihin. Mistä putkia tehdään nyt ja tulevaisuudessa?

Suurin osa suomalaisista eli tyystin ilman putkia 150 vuotta sitten. Jopa kaupungeissa kannettiin käyttövesi sisään koteihin, ja kuivakäymälät olivat pihan perällä. Läm­pöä saatiin tulisjoista puuta polttamalla, ei vesikiertoi­sista patterijärjestelmistä.

Mutta sitten vesiputkien valmistaminen alkoi ja asiat mullistuivat: Käyttövettä ryhdyttiin toimittamaan asuntoihin putkien avulla, ja jätevesistä alettiin päästä eroon samalla tavalla. Vesi­kiertoinen patterijärjestelmä keksittiin, ja taloja alettiin varustaa uudella tavalla.

− Nykyään käynnissä on jälleen mullistus, mutta toisenlainen, pohtii suoma­laisen asumisen historiaan perehtynyt tarkastus­insinööri Juha Likonen.

Nykymullistus liittyy putkimateriaa­leihin. Muovi­- ja komposiittiputket valtaavat vauhdilla alaa perinteisiltä metallituotteilta.

– Pidän tätä hyvänä asiana. Uudet vaihtoehdot toki tuovat haasteita, mutta ne ovat ratkaistavissa, Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa työksentelevä Likonen sanoo.

Vesiputkien valmistaminen erityisesti kuparista ja teräksestä

Perinteisesti putkia on tehty erityisesti kuparista ja teräksestä.

Kupari oli pitkään käy­tetyin ja edelleen yleinen materiaali käyttövesiput­kistoissa. Maailman suurin kuparintuottaja on nykyisin Chile, mutta kuparia lou­hitaan yhä Suomessakin. Taloyhtiön putkiremonttia varten tontille toimitetussa kupariputkipinossa voi siis olla ripaus kotimaista maaperää.

Teräsputkia on käytetty yhtä kauan patterijärjes­telmissä ja kylmävesijoh­toina. Maailman suurin maanalainen rautamalmi­kaivos sijaitsee Ruotsin Kiirunassa. Rautamalmi on myös valurautaviemäreiden ja ­putkien raaka­aine.

Muovituotteiden raaka-aikeet syntyvät petrokemian sivutuotteina polttoaineita valmistettaessa. Muovit tuodaan Suomeen rae­muodossa. Täällä niistä valmistetaan muun muassa putkia käyttövesi­, lämmi­tys­ ja viemärijärjestelmiin. Valmiita putkia tuodaan monista Euroopan maista.

Muoviputkien suunnittelu ja valmistus on monivaiheinen prosessi

Jo perinteisten metallisten putkien valmistus vaati ja yhä vaatii omanlaisen osaamisensa, metallurgian ymmärtämistä ja tuotanto­prosessien rakentamista, ennen kuin valmista rööriä riittää taloyhtiöiden tarpeisiin.

Muoviputkien suunnit­telu on tätäkin monipolvi­sempaa ja muovilaatuja on todella monta.

Tyypillisesti eri muovilaatuja sekoitetaan keskenään, jotta tuotteelle saadaan halutut ominaisuudet. Tavallista on myös lisätä sekoitteeseen erilaisia kemikaaleja, joilla muoka­taan tuotteen ominaisuuk­sia haluttuun suuntaan. Komposiitti­ eli moni­kerrosputkissa muoviin yhdistetään lisäksi metal­leja, kuten alumiinia.

Millainen ammattilainen suunnittelee muovi­putkia, ja mikä on hänen koulutuksensa? Uponor Oy:n tuotepääl­likkö Marko Haljoen mukaan suunnittelusta ei vastaa yksi henkilö, vaan uusi tuote on aina tiimityön tulos.

Tarvitaan muovi­kemian ammattilaista, pro­sessi­ ja tuotantotekniikan osaamista sekä mekaanista osaamista liitosten suunnit­telussa. Erityisesti kompo­siittiputket kun ovat jo aidosti high tech -tuotteita.

Keskivertotalossa putkien läpi menee 10 000 litraa vettä päivässä

Tavallisen kerrostalon käyttövesiputket kuljettavat vettä asuntoihin elinkaarensa aikana valtavan määrän.

Otetaan esimerkiksi 40 huoneiston talo, ja olete­taan, että 20 asunnossa asuu sinkku, kymmenessä asunnossa kolmihenkinen perhe ja kymmenessä asun­nossa nelihenkinen perhe. Näin talon pääluku nousee 90 ihmiseen.

Kun keskiverto suo­malainen käyttää vettä Motivan mukaan 120 litraa vuorokaudessa, kuluttaa 90 henkilöä vuorokaudessa 10 800 litraa. Pyöristetään luku 10 000 litraan – täytyyhän joukossa olla muutama nuukakin asukas!

Tuo litramäärä painaa 10 tonnia, joten putkisto ei ole ihan kevyellä rasituk­sella edes yhden vuoro­kauden aikana.

Jos putkiston elinkaari on 50 vuotta, ehtii vettä kulkea putkissa 182 500 000 litraa, joka vastaa pyöreästi 20 isoa vesitornillista. Tuo määrä vettä painaa 182 500 tonnia, eli kutakuinkin yhtä paljon kuin 30 400 täysikasvuista urosnorsua.

Vesiputkia kuluttavat veden lisäksi muutkin asiat

Vesiputkien sisällä on muutakin kuin vettä: on virtaus, paine, paineiskut ja lämpölaajeneminen. Yksin virtaus riittäisi syömään putket puhki, jos vesi saisi valua valtoimenaan ja todella kauan.

– Veden kulutushan on synnyttänyt Yhdysvalto­jen Grand Canyoninkin, huomauttaa lehtori Eero Kulmala Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Joillain alueilla kupari­putket syöpyvät vaihtokuntoon nopeasti. Syyksi on epäilty näiden alueiden pohja­veden kemiallista laatua. Pistemäinen syöpymä taas voi kehittyä kuparimetallin epäpuhtaaseen kohtaan gal­vaanisen reaktion myötä.

Muovisissa käyttövesi­putkissa on joskus veden haju­ ja makuhaittoja. Niiden syyksi on useimmi­ten paljastunut, ettei tehdas huuhdellut kunnolla putkia valmistusprosessissaan. Pari vuotta sitten tapauksia ilmeni muutamien valmis­tajien putkissa.

Viemäriputkien sisällä liikkuu veden ohella rasvaa ja usein putkistoon kuulu­matonta materiaaliakin. Ne aiheuttavat tukoksia, joiden rassaaminen auki kuluttaa ja joskus rikkoo viemäreitä. Vanhimmat muoviviemärit ovat yhtä arkoja rikkoutu­miselle kuin satavuotiaat valurautaputket.

Vanhat putket saavat usein uuden elämän uudessa muodossa

Keskivertokerrostalon putkiremontista jää tähteeksi kilometri tai pari vesi­ ja viemäriputkia. Putket eivät päädy kaatopaikalle, vaan suurin osa uusiokäytetään.

Kierrätyskuparista teh­dään esimerkiksi sähköjoh­toja, teräksestä taas monien laitteiden ja rakennelmien metalliosia. Uusina putkina metallit palaavat talo­yhtiöön harvoin, mutta vaikkapa pyörätelineissä tai kaukolämpölaitteiden suojakuoripelleissä voi olla kierrätysterästä.

Muovit ovat monimut­kaisempi kokonaisuus. Eri muovilaadut lajitellaan, puhdistetaan, rouhitaan ja käytetään uusien tuottei­den valmistamiseen, osin muoviputkiinkin. Muovi kelpaa myös energiapolttoon.

Muovi­teollisuus ry laskee, että muovisten käyttövesi­putkien lämpöarvo on lähes yhtä hyvä kuin öljyn. Yksi metri putkea tuottaa poltettaessa energiamäärän, joka riittäisi valaisemaan huoneen 60 watin hehku­lampulla 18 vuorokautta, tai 11 watin energiansäästölam­pulla yli kolme kuukautta.

Lue myös: Voiko putkiremontti säästää rahaa? Kyllä, ja usein arkikin helpottuu

Lue lisää putkiremonteista.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Putkiremontti