Melu naapurista tai ulkoa nostaa sykettä ja verenpainetta − voiko äänieristykselle tehdä jotain?

Kirjoittanut Tuomo Tarvas 24.6.2019 ja päivitetty 27.6.2019
Jos naapurista tai ulkoa kantautuvat äänet häiritsevät, onko jotain tehtävissä? Taloyhtiöissä voidaan parantaa äänieristystä esimerkiksi remontin yhteydessä. Kuva: Aleksi Poutanen

Imurointia ja huonekalujen siirtelyä, askelten kopinaa, pauhaava televisio, basson jumputusta, äänekäs perheriita… Häiritseväksi koettu melu voi taloyhtiöissä johtua monesta seikasta. Etenkin vanhoissa taloissa kärsitään ulkoa ja naapurista kantautuvasta melusta.

Jos taloyhtiössäsi käydään debattia äänieristyksen tasosta, on hyvä tietää, että ihmiset kokevat melun hyvin eri tavoin. Meluherkkyys on ainakin osin perinnöllinen ominaisuus. Sen, mitä toinen pitää kammottavana, verenpainetta ja sykettä nostattavana möykkänä, johon täytyy heti puuttua, voi toiselle kuulostaa normaalilta elämisen ääneltä.

Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon melutaso ei saa ylittää 35 desibeliä päivällä ja 30 desibeliä yöllä. Asetus on yksiselitteinen, mutta desibelien mittaaminen ei ole aina ihan helppoa. Pelkät asuntoon asennettavat desibelimittarit eivät anna luotettavaa tulosta, akustikko ja toimitusjohtaja Heikki Helimäki Helimäki Akustikot Oy:stä arvioi.

− Desibelimittari rekisteröi mitä tahansa ääntä, kuten esimerkiksi liikenteen tai ilmastointilaitteiden ääntä. Jos asukas on esimerkiksi valittanut naapurin liian kovalla kuuntelemasta musiikista, pelkän mittarin tuominen asuntoon ei riitä selvittämään, ylittyvätkö säädetyt raja-arvot ja johtuuko väitetty melu juuri musiikista. Siksi lähetämme paikalle aina myös akustikon arvioimaan kokonaistilannetta.

Vallitsevaa äänierityksen tasoa ei saa heikentää

Vaaditun äänieristyksen tason ratkaisee rakennusvuosi, sillä äänieristyksen täytyy täyttää rakennusluvan aikaiset määräykset. Raja-arvot voi tarkistaa rakentamismääräyskokoelmasta, joista tuorein on vuosituhannen vaihteesta. Vanhimmat rakentamismääräyskokoelmat ovat vuodelta 1975.

Sitä vanhemmissa kiinteistöissä korjaus- ja muutosrakentamisen lähtökohtana on, että vallitsevaa ääneneristyksen tasoa ei saa heikentää. Mittauksilla on selvitettävä kiinteistön lähtötaso ennen korjausten tekemistä ja uudestaan mahdollisten korjausten jälkeen. Lähtötaso kannattaa dokumentoida, Helimäki kertoo.

Rakentamismääräyskokoelmassa eritellään kolme eri äänikategoriaa ja korkeimmat sallitut arvot. Nämä kolme ovat ilmaäänet, askeläänet sekä lvis-laitteiden äänet.

Äänieristyksen täytyy
olla kunnossa kaikilta
kolmelta osa-alueelta.

Ilmaäänillä tarkoitetaan esimerkiksi musiikin, puheen tai koiran haukkumisen kulkeutumista tilasta toiseen eli ulkoa sisälle tai huoneesta toiseen. Askeläänet ovat naapurista tai rappukäytävästä kantautuvaa askelten kopinaa ja töminää. Lvis-laitteiden melutaso lasketaan desibelimittarilla huoneistokohtaisesti.

Helimäki painottaa, että talon äänieristyksen täytyy olla kunnossa kaikilta kolmelta osa-alueelta, tai ainakin niiden täytyy olla sopivassa suhteessa keskenään. Jos esimerkiksi askeläänet ja ilmaäänet on tehokkaasti eliminoitu eli asunto on niin sanotusti liian hiljainen, lvis-laitteiden hurina alkaa äkkiä häiritä.

Äänieristyksen parantaminen yhteen muiden remonttien kanssa

Isännöitsijä Toivo Korhonen Joen Isännöintipalvelusta arvioi, että taloyhtiön ei juuri koskaan kannata teettää suuria, vaativia peruskorjauksia pelkästään äänieristyksen parantamiseksi vaan tämä kannattaa yhdistää muihin remontteihin. Korhosen isännöimässä kohteessa Sairaalakatu 19:ssä Joensuun keskustassa asukkaat olivat valitelleet ulkoa kantautuvasta liikenteen melusta ja yöllisten kulkijoidenäänistä jo pitkään.

− Vuokrataloyhtiön hallitus totesi, että ikkunoiden ja parvekkeen ovien uusiminen voisi parantaa tilannetta. Sitä paitsi ne olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Hallitus myös päätti asennuttaa parvekkeisiin lasitukset.

Remontti paransi samalla kertaa energiatehokkuutta, lisäsi käyttömukavuutta ja vähensi ulkoa kantautuvaa melua, Korhonen kertoo. Sairaalakadulla osassa asunnoista vaihdettiin myös lattiamateriaaleiksi aiempaa paksummat muovimatot ja laminaatit, joiden alle asennettiin asiaankuuluva askeläänieristys. Ratkaisu vähensi alakerroksiin kuuluvaa kopinaa.

Sairaalakadulla vuokrataloyhtiö maksoi remontin kustannukset. Asunto-osakeyhtiössä vastaavan peruskorjauksen kustannukset jakautuisivat normaalin osakaskohtaisen vastuunjaon mukaisesti. Korhosen mukaan on vaikea jyvittää, mikä on juuri äänieristyksen parantumisen osuus kokonaiskustannuksista paletissa, jossa meluntorjunta on vain yksi osa.

− Asumismukavuuden parantamisen rahallisen arvon määrittäminen on subjektiivista, Korhonen sanoo.

Remontti paransi samalla
kertaa energiatehokkuutta
ja lisäsi käyttömukavuutta.

Äänieristyksen suunnittelusta ei kannata tinkiä

Huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o, kun äänieristystä parannetaan. Muuten lopputulos voi olla pannukakku. Heikki Helimäki ottaa esimerkiksi ikkunoiden uusimisen. Jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, ja ikkunoihin lisätään korvausilma- tai rakoventtiilit ilmanvaihdon parantamiseksi ilman äänenvaimennusta, tulee kaikki ulkomelu sisään.

Ikkunoiden ääneneristävyys riippuu lasimassasta ja lasien välisestä etäisyydestä. Mitä suurempi rako lasien välillä on, sitä parempi ääneneristävyys, kunhan kaikki tiivisteet ovat kunnossa. Myös ulko-oven vaihtaminen vähentää porraskäytävästä kantautuvaa kuminaa, mutta koska samalla porraskäytävästä tuleva korvausilma vähenee, ikkunaventtiilien ja ilmanvaihtokanavien rooli kasvaa.

Isännöitsijän täytyy Helimäen mukaan tietää tai ottaa selvää, miten eri korjaustoimet vaikuttavat asuntojen äänieristykseen. Ei voi olettaa, että yksittäinen asukas sitä tietää. Vastuu on hallituksella ja isännöinnillä.

Vältä mokat, tee muutostyöilmoitus huolellisesti

Isännöitsijä Toivo Korhonen muistuttaa, että isännöinnin tehtävänä on tarkistaa muutostyöilmoituksesta, että äänieristys on huomioitu osakkaan omissa muutostöissä.

Laajemmat muutostyöilmoitukset menevät yleensä vielä hallituksen puitavaksi. Jos muutostyöilmoitus on ollut puutteellinen tai se on unohdettu kokonaan, mokien maksumieheksi joutuu viime kädessä osakas.

Heikki Helimäelle tuli pari vuotta sitten vastaan tapaus, jossa uusi asukas oli muuton yhteydessä halunnut vaihtaa keittiön paikkaa ja rakentanut ison keittiösaarekkeen keskelle asuntoaan. Kaikki vaikutti olevan hyvin siihen saakka, kunnes alakerran asukas valitti, että askeleet kuuluivat välipohjan läpi häiritsevästi.

Kävi ilmi, että innokas remontoija oli unohtanut askeläänieristeet kokonaan pois parkettinsa alta. Asukas joutui purkamaan lattian, lisäämään vaaditut ääneneristysmateriaalit ja asentamaan uuden lattian omalla kustannuksellaan.

− Mitä huolellisemmin remontti on suunniteltu ja dokumentoitu, sen parempi, Helimäki painottaa.

Lue myös: Jos alat remontoida, muista kertoa siitä taloyhtiössä

Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Kotitalo-lehdessä 5/16

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Huoneisto Häiritsevä elämä