Taloyhtiön aktiivit saavat halutessaan paljon aikaan. Tästä oivana esimerkkinä toimivat Asunto Oy Raahen Pikkulahden kolme aktiivista asukasta. Kirsti Vähäkankaan, Hely Muikkulan ja Hely Kokon ansiosta yhtiön asukkaita ilahduttaa keväästä syksyyn asti omatekoinen minikukkaketo.
Koronamummoiksi itseään kutsuva kolmikko perusti taloyhtiön nurmikkoalueella sijaitsevan luonnonkukkaniityn koronakesänä 2020.
– Koronakesänä ei voinut tehdä mitään. Olemme kaikki eläkeläisiä, ja meillä oli järkevän tekemisen puute, he kertovat.
Ennen kuin kukkaniityn perustustyöt alkoivat, pyydettiin niityn perustamiseen lupa taloyhtiöltä. Yhtiökokous myönsi luvan pienen alueen käyttöön kukkaketoa varten, ja siitä koronamummot pitävät nyt yhdessä kolmestaan huolta.
Tavoitteena on ylläpitää pienellä kaistaleella luonnon monimuotoisuutta ja tarjota pölyttäjille ruokapaikka.
– Kukkakedon ei tarvitse olla alaltaan suuri, kun se jo tarjoaa silmäniloa ja lisää ympäristön monimuotoisuutta. Kukkaniitty on hyvä hiilinielu, koska se tarjoaa ruokapaikan pölyttäjille, joiden määrä on huolestuttavasti vähentynyt, Vähäkangas, Muikkula ja Kokko pohtivat.
Mahtava värikirjo
Niitty on kaupungin rajan suuntaisesti noin 22 metriä pitkä. Leveyttä alueella on puolestaan alle metri. Alueelle on istutettu ja kylvetty yli tuhat kukkaa, jotka edustavat kymmeniä eri lajeja. Viime kesänä alueella kukki 80 eri lajin kukkaa. Kukkien määrä lisääntyy luonnollisella tavalla vuosi vuodelta sitä mukaa, kun kukat alkavat kukkia ja tuottaa siemeniä.
Niitylle on istutettu muun muassa harmaamalvaa, joka on yksi loppukesän komeimmista kukkijoista. Luonnonkukka-alueen hallitsevana monivuotisena lajina kukoistavat päivänkakkarat. Niitä on istutettu koko alueelle säännöllisin välimatkoin.
Myskimalvoja kylvettiin lahjana saaduista siemenistä. Virmajuuri puolestaan saapui alueelle tuulen mukana kylvämättä ja istuttamatta.
Muita niityllä kukkivia lajikkeita ovat muun muassa rantakukka, puna-apila, kissanminttu, kesäkullero, lapinunikko, ketoneilikka, kultapiisku, oranssikeltano ja puna-ailakki.
– Luonnonkukka-alueen värikirjo on aivan mahtava heinäkuussa.
Tuhansia työtunteja ja nollabudjetti
Koronamummot muistuttavat, ettei kukkaniitty synny yhdessä kesässä, vaan vaatii kärsivällisyyttä ja paljon työtä. Myös heille kukkaniitty on ollut pitkä projekti. Tänä kesänä niitty täyttää jo neljä vuotta.
– Odotamme siltä upeaa ja värikästä kukkaloistoa. Olemme tehneet täydentäviä istutuksia ja kylväneet siemeniä joka kesä.
Kukkaniityn eteen on tehty tuhansia tunteja töitä. Lupa työhön on kysytty myös kaupunginpuutarhurilta ja jokamiehenoikeuksista on otettu tarkasti selvää.
– Olemme siirtäneet kukkia kaupunginpuutarhurin luvalla teiden ja ojien varsilta. Lisäksi olemme luvan kanssa siirtäneet kukkia ystävien ja sukulaisten pihoilta.
Jokamiehenoikeuden mukaan luonnonvaraisia rauhoittamattomia kukkia voi pääsääntöisesti kerätä, ja pienessä mittakaavassa myös juurineen otto on sallittua. Hyvä käytäntö on ottaa kasveja kustakin paikasta vain sen verran, että kasvusto säilyy kasvupaikalla elinvoimaisena. Toisen maahan ei saisi jättää pysyviä jälkiä, eikä toisten pihoilta tai luonnonsuojelualueilta saa kerätä kasveja.
Myös soraääniä
Vähäkangas, Muikkula ja Kokko ovat saaneet niitystään myös kielteistä palautetta. Osan mielestä sileä nurmikko on niittyä kauniimpi.
– Alkuun meidän toimiamme ihmeteltiin, koska vieressä menee pyörätie ja toimemme näkyvät kaupunkikuvassa.
Koska kukkaloisto oli ensimmäisenä kesänä vielä melko vaatimaton, monet epäilivät, seuraisiko kolmikon toimista mitään kaunista.
– Kaikki taloyhtiön asukkaat eivät tahtoneet jaksaa odottaa työmme tuloksia. Meillä oli kuitenkin visio, jota kohti kuljimme sinnikkäästi.
Nykyään asukkailta tulee niitystä kiittelevää palautetta. Vähäkangas, Muikkula ja Kokko uskovat sen myös parantaneen taloyhtiön yhteisöllisyyttä.
– Puuhailu luonnonkukka-alueella on mainiota viriketoimintaa. Harvoin kukkien äärellä touhuillessa joutuu olemaan yksin. Usein ajatuksia vaihtamaan pysähtyy naapuri tai ohikulkija.
Koronamummot kannustavat myös muita taloyhtiöitä vastaavaan toimintaan.
– Nollabudjetillakin voi tehdä jotakin, jos taloyhtiössä asuu talkootyöhön sitoutuneita henkilöitä.
