Kellarikomero onkin puoli neliötä pienempi kuin talon pohjapiirroksessa sanotaan, mitä tehdä?

Joskus huoneistolle kuuluvat kellari- ja varastokomerot ovat eri kokoisia kuin virallisissa piirustuksissa mainitaan. Ennen piirustuksia pitäisi perehtyä yhtiöjärjestykseen.

Ensisijaisesti yhtiöjärjestys määrää, mitä osakkaalle huoneiston lisäksi kuuluu ja mikä on yhtiön hallinnassa. Yhtiöjärjestys on myös ensisijainen verrattuna rakennuspiirustuksiin.

Yhtiöjärjestyksestä tulisi siis selvitä, kuuluuko kellarikomero osakkaan hallintaan. Huoneistoon kuuluvan vähäisen varaston tai vastaavan tilan osalta yhtiöjärjestyksessä on mainittava vain tilan käyttötarkoitus. Vaikka yhtiöjärjestykseen olisi merkitty myös tilan pinta-ala, yhtiöllä ei ole velvollisuutta järjestää osakkaan käyttöön lisää varastotilaa. Yhtiöjärjestykseen merkitty pinta-ala voi poiketa huoneiston tai varastotilan todellisesta pinta-alasta.

Uudiskohteissa on tyypillistä, että huoneistojen ensimmäiset ostajat ovat voineet valita mieleisensä varastotilan. Silloin alun perin tietylle huoneistolle suunniteltu kellarikomero on voinut siirtyä toisen osakkaan käyttöön.

Jos myyjä on antanut varaston pinta-alasta virheellistä tietoa, voisi kaupassa mahdollisesti olla virhe. Asuntokaupan virheestä on kyse silloin, kun ostettu kohde ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Jos ostaja katsoo, että asuntokaupassa on virhe, tulee hänen reklamoida siitä myyjälle. Virheen johdosta ostaja voisi vaatia virhettä vastaavaa kohtuullista hinnanalennusta. Hinnanalennusta määritettäessä otetaan kuitenkin huomioon mahdollisen virheen laajuus ja merkityksellisyys asunnon kaupassa varsinkin, kun kyse on varaston eikä huoneiston pinta-alasta ja kyse on lisäksi hyvin pienestä pinta-alan poikkeamasta.

Marina Furuhjelm, asianajaja, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy