Kun kriisi tulee lähelle omaa kotia, reaktiot voivat olla vahvoja.
– Koti mielletään turvalliseksi paikaksi. Sen rauhan rikkoutuminen satuttaa enemmän. Mikä tahansa uhka, joka liittyy kotona olemiseen, voi saada aikaan ison kriisin, kriisityöntekijä ja psykoterapeutti Veli-Matti Husso SOS-kriisikeskuksesta sanoo.
Samoin kuin taloyhtiöillä on korjaussuunnitelmia, myös kriiseihin kannattaisi olla toimintasuunnitelma.
– Suunnitelmassa jaetaan roolit niin, että jokainen myös tuntee roolinsa. Kun hätä iskee, ihminen ei tiedä, mitä tapahtuu ja miten asiat etenevät. Silloin auttaa, kun jotkut ottavat ohjat käsiinsä, Husso sanoo.
Esimerkiksi pelastussuunnitelma on lain mukaan pakollinen, mutta pelkkä paperi ei pelasta ketään – eikä varsinkaan auta keskellä kriisiä. Pelastussuunnitelma ei myöskään välttämättä auta, jos kriisi kohtaa eri tavalla: naapuri löytyy kuolleena tai parkkipaikalla sattuu onnettomuus.
Pelkkä akuutin tilanteen hoitaminen ei riitä.
Pelkkä akuutin tilanteen hoitaminen ei riitä. Husso sanoo, että kriisi pitäisi hoitaa loppuun tilanteen lauettua. Usein kriisitapaaminen on tarpeen: esimerkiksi tulipalo herättää paljon sellaisia ajatuksia ja kysymyksiä, joihin ei yksin vatvomalla saa vastausta.
– Tilanteeseen liittyviä voimakkaita ja raskaita tunteita olisi hyvä päästä purkamaan. Kriisissä tai sen jälkeen voi iskeä esimerkiksi pelko, huoli tai kuolemanpelko.
Husso muistuttaa, ettei kukaan tiedä, miten reagoi kriisiin ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Osa toimii hyvin rationaalisesti, osa lamautuu ja jotkut toimivat täysin epärationaalisesti.
Kriisiapua voi saada kunnan tai vapaaehtoistoimijoiden kautta. Esimerkiksi MIELI Suomen mielenterveys ry (Suomen mielenterveysseura), Suomen Punainen Risti ja eri seurakunnat tarjoavat kriisiapua.
Hän kannustaa puhumaan asiasta edes naapureiden kesken. Kaikkein tärkeintä on puhuminen, sillä siinä tulee käsitelleeksi omia tunteitaan. Myös kirjoittaminen voi auttaa.
Kriisi etenee vaiheittain, mutta ei aina samassa järjestyksessä
Kriisi etenee vaiheittain. Ensin tulee shokkivaihe, jossa mieli pyrkii pääsemään tilanteesta ehjänä läpi.
– Shokissa ihminen toimii vaistonvaraisesti. Silloin ollaan lähellä taistele tai pakene -reaktiota: Olemme herkkiä kuulemaan ja näkemään uhkia ympärillä. Tätä kestää yleensä enimmillään muutaman tunnin.
Reaktiovaiheessa tunteet vyöryvät päälle. Pelko, ahdistus ja suru voivat olla voimakkaita. Usein silloin tulee tarve puhua ja kertoa olostaan.
Käsittelyvaiheessa ihminen vasta kunnolla ymmärtää, mitä on tapahtunut. Silloin asiaa halutaan prosessoida ja halutaan tietää faktoja: miten on toimittu, miten tulipalo on sammutettu, kuka on löytänyt kuolleen.
Joskus jokin ääni, haju tai muu asia voi laukaista muiston tapahtuneesta.
– Tiedotustilaisuus auttaa tässä vaiheessa. Siellä ihmiset voi esittää kysymyksiä ja saavat vastauksia, Husso sanoo.
Uudelleenorientoitumisvaiheessa ihminen on ymmärtänyt ja käsitellyt asiat. Siinä tapahtunutta ja kokemusta ryhdytään siirtämään omaan historiaan. Samalla voi oppia näkemään, millaisia reaktioita tilanne on itsessä aiheuttanut.
Joskus jokin ääni, haju tai muu asia voi laukaista muiston tapahtuneesta. Se voi jopa heittää ihmisen takaisin sellaiseen kriisin vaiheeseen, jonka on jo luullut käyneensä läpi.
– Kriisillä on aina samat vaiheet, mutta ne eivät mene aina samassa järjestyksessä. Myös vaiheiden kestoissa isoja, yksilöllisiä eroja. Keskusteleva, sosiaalinen ihminen selviää usein helpommin ja nopeammin, kuin yksin oleva, jolla ei ole kykyä tai mahdollisuutta puhua asiasta. Kukaan ei kuitenkaan pysty suorittamaan kriisiä läpi, Husso sanoo.
Kriisissä tarvitaan armollisuutta
Husso korostaa, että kriisissä ja sen jälkeen täytyy olla armollinen itselleen ja muille.
– Kriisi ja sen reaktiot ovat täysin normaaleja, mutta tilanne on epänormaali. Kun ihminen on shokissa, hän ei itse ole oman itsensä herra. Silloin rationaalinen ajattelu ei ohjaa puhumisia, sanomisia ja tekemisiä, hän painottaa.
Jos siis shokissa tulee toimittua tavalla, joka myöhemmin kaduttaa, täytyy olla armollinen. Kriisin keskellä kaikesta ei voi eikä tarvitse kantaa vastuuta. Sama armollisuus täytyy ulottaa muihin.
– Kriisi pitää ottaa tosissaan ja ymmärtää, että kukaan ei valitse kriisiä, vaan siihen joudutaan. Silloin tarvitaan apua ja tukea. On helpompaa olla, kun autamme toisiamme kriisien yli.
Kriisiapua saa jopa vuorokauden ympäri
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää suomeksi vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. Palvelua saa myös ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi. Lue lisää Mieli ry:n sivuilta.
Nuorille suunnattu Sekaisin-chat on keskustelupalvelu 12-29-vuotiaille. Se on avoinna joka päivä. Lue lisää Sekaisin chatin sivuilta.
Rikoksen laukaisema kriisi: Rikoksen uhreiksi joutuneille ja heidän läheisilleen apua tarjoaa arkipäivisin Rikosuhripäivystys numerossa 116 006. Lisätietoja Rikosuhripäivystyksen sivuilta.
Lue lisää: Nuoren naapurin kuolema järkytti: ”Oli hyvä saada purettua järkystä ulos heti”
Lue lisää: Kriisiviestintä taloyhtiössä: Oleellista on tavoittaa jokainen asukas
Lue myös: Taloyhtiössä syttyi tulipalo keskellä kesäyötä − “Se oli täystuho ylhäältä alas”
Lue myös: Kuolema taloyhtiössä käynnistää koneiston – ”Vaikeinta oli kiire”
