Kuolema taloyhtiössä käynnistää koneiston – ”Vaikeinta oli kiire”

Kirjoittanut Merilla Kivineva 26.10.2020
Kuolema taloyhtiössä vaikuttaa moneen: työtä ja surutyötä riittää isännöinnille, hallitukselle ja vuokranantajalle. Kuvitus: Outi Kainiemi

Kuolema on kaukainen asia, kunnes ei enää ole. Myös kodeissa kuollaan. Taloyhtiössä kuolema koskettaa omaisten lisäksi naapureita, hallitusta ja isännöintiä. Surutyön lisäksi on monta käytännön asiaa hoidettavana.

Mielikuvissamme ihminen kuolee rauhallisesti sairaalaympäristössä, sanonnan mukaan nukkuu pois. Harva joutuu miettimään, mitä tapahtuu, jos ihminen menehtyy yllättäen kotonaan tai mitä kuolema tarkoittaa taloyhtiössä.

Vyyhti lähtee yleensä purkautumaan naapurin yhteydenotosta. Jos rappukäytävässä leijailee pitkään outo haju tai naapuria ei näy, pitää ottaa yhteyttä isännöintiin tai huoltoon.

Suurin osa yhteydenotoista on vääriä hälytyksiä. Naapuri saattaakin olla vaikka mökillä, eikä siksi avaa ovea. Silti omasta huolesta kannattaa aina ilmoittaa, Isännöinti Taimin yrittäjä ja isännöitsijä Pia Rauvanto painottaa.

– Näihin ilmoituksiin reagoimme aina, joka ikiseen. Selvitämme esimerkiksi, onko asunnossa meneillään remontti, jonka vuoksi asukas on hetken poissa.

Tilanne tarkistetaan ja tarvittaessa asuntoon mennään huollon ja poliisin voimin.

Alkukesällä Rauvanto sai soiton. Tällä kertaa kyseessä ei ollut väärä hälytys.

Kuolema vaatii taloyhtiössä ripeitä otteita

Kuolema käynnistää koneiston: Suomessa jokaisen yksin kotonaan kuolleen kuoleman syy selvitetään. Poliisi vie vainajan pois, mutta asunto jää omaisten tai taloyhtiön kontolle. Myös siivoojilla, remontoijilla ja vakuutusyhtiöillä on omat roolinsa.

Taloyhtiössä kuolema ulottuu myös isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen työpöydälle. Susanna on hallituksen puheenjohtaja taloyhtiössä, jonka asunnosta löytyi nuori vainaja. Vuokralainen asui yksin.

Susanna joutui puheenjohtajana uuden tilanteen eteen.

– Kyllä se pysäytti ja kosketti. Vaikka kyseessä oli täysin vieras ihminen ja tavallaan työasia, niin ei siihen voinut suhtautua kylmästi.

Kuolema pysäytti ja kosketti.

– Pia on ihan supertehokas isännöitsijä. Hän homman oikeastaan klaarasi, Susanna kiittää.

Vaikeammaksi tilanteen teki se, ettei vainaja löytynyt heti. Mitä pidempään vainaja on asunnossa, sitä pidemmälle esimerkiksi hajut, ötökät ja ruumiin nesteet voivat päästä. Kuolema vaatii taloyhtiössä ripeitä toimenpiteitä: asuntoa piti ryhtyä siivoamaan ja tyhjentämään mahdollisimman nopeasti.

– Vaikeinta oli kiire. Hallituksen piti tehdä nopeasti päätöksiä ja jouduin vaatimaan nopeita toimia myös omaiselta. Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, mutta ymmärrän, että se aiheutti hänelle lisäahdistusta. Tilanne ei ollut helppo kenellekään, Susanna sanoo.

Ääni särkyy. Hän kertoo, että tunteiden kirjo on ollut valtava vielä tapahtuman jälkeenkin.

Kalmasiivooja tekee sen, mihin omainen ei pysty

Pia Rauvanto ja Susanna eivät suositelleet vainajan omaisille asuntoon menemistä ennen sen siivoamista. He uskoivat, että se voisi olla liian järkyttävää.

Samaa mieltä on Optimasiivous Oy:n palvelupäällikkö Marko Kotiranta. Hän on ollut puhtaanapitoalalla 16 vuotta ja tehnyt paljon myös kalmasiivouksia.

Harva haluaa mennä asuntoon, jossa lähiomainen on ollut kuolleena.

– Harva edes haluaa mennä asuntoon, jossa lähiomainen on ollut kuolleena, hän tietää.

Niinpä siivouksen hoitavat usein siihen erikoistuneet ammattilaiset.

Ennen siivouksen aloittamista asunnossa tehdään aina riskikartoitus, jolla varmistetaan siivoojien turvallisuus. Esimerkiksi huumeruiskut tai iso tavaramäärä ovat turvallisuusriski.

Samalla nähdään asunnon kunto ja voidaan ainakin arvioida, mitä kaikkea siellä täytyy tehdä. Joskus riittää, että asunnosta poistetaan hajuhaitat ja siivotaan vainajan kuolinsija.

Kuolema kulkee talon rakenteisiin saakka

On olosuhteista kiinni, miten vainaja säilyy. Joskus kuullaan vainajista, jotka ovat olleet sijoillaan vuosia kenenkään tietämättä. Se on kuitenkin harvinaista. Etenkin kuumassa ja kosteassa ruumiin hajoaminen alkaa jopa parissa päivässä. Haju tavoittaa pian naapuritkin.

Susannan taloyhtiössä vainajaa ei löydetty arviolta pariin viikkoon. Se aiheutti lisätyötä. Siivousyritys tyhjensi asunnon, otsonoi hajut pois, hankkiutui eroon kärpäsistä ja desinfioi asunnon mikrobien ja pieneliöiden varalta. Vasta sen jälkeen voitiin aloittaa asunnon remontointi.

Harva ihminen joutuu miettimään, mitä kaikkea kuolema aiheuttaa konkreettisesti asunnolle ja mitä sen jälkeen pitää tehdä. Susanna sanoo, että hänellä oli sama yksinkertainen mielikuva kuin kenties monilla muillakin.

– Ihminen nukkuu pois, asuntoa hieman siistitään ja se on siinä. Mutta se ei todellakaan ollut niin suoraviivaista kuin äkkiseltään ajattelisi. Asunnon pintoja purettiin ja remontin edetessä tehtiin erilaisia mittauksia, jotta tiedetään, mitä vielä täytyy tehdä. Lattiarakenteisiinkin täytyi tehdä pintarouhinta, Susanna kertoo.

Työmäärä ja sen kustannukset olivat järkytys niin taloyhtiölle, vuokranantajalle kuin vainajan omaisillekin. Vakuutuksista oli kuitenkin apua: taloyhtiön all risk -vakuutus auttoi taloyhtiön kuluissa ja osakkaalla oli vuokranantajan vakuutus.

Susanna ja Pia Rauvanto korostavat etenkin osakkaan vakuutusten merkitystä tilanteessa kuin tilanteessa. Vuokralaiselta voi vaatia kotivakuutusta, mutta vuokralainen voi irtisanoa sen koska tahansa, jolloin se ei vahingon sattuessa enää auta.

Eri vakuutusyhtiöiden ja vakuutusten välillä on eroja siinä, mitä ne korvaavat. Marko Kotiranta sanoo, että siivouksen ja remontoinnin ohella ammattilaisten tärkeä tehtävä onkin asunnon kunnon ja vahinkojen dokumentointi vakuutusyhtiölle.

– Prosessi vakuutusyhtiön kanssa on raskas. Siinä olisi mielestäni parantamisen varaa omaisten ja taloyhtiön näkökulmasta, hän toteaa.

Vakuutusten merkitys korostuu etenkin silloin, jos vainajalla ei ole omaisia tai perikunta on varaton. Silloin kaikki kustannukset ja asioiden hoitaminen jäävät käytännössä osakkaalle ja taloyhtiölle.

Vaikka hallitus ja isännöinti hoitavatkin monia asioita, osakkaan rooli asioiden hoitajana ja maksajana korostuu, jos vainaja on ollut vuokralainen.

Kun on pakko toimia, joutuu laittamaan tunteet syrjään

Kuolema taloyhtiössä sai asukkaat reagoimaan eri tavoin.

– Huhuja ja arvailuja heräsi kuolemaan liittyen. Niitä emme tietenkään voineet kommentoida, Susanna sanoo.

Erityistä infotilaisuutta tapahtuneesta ei järjestetty. Asukkaat puivat tuntojaan keskenään, kukin tavallaan.

Susanna otti vastaan myös vainajan omaisen tunteenpurkauksia. Hän ymmärsi sen kuuluvan puheenjohtajan rooliin, mutta samalla hän omana itsenään myötäeli vahvasti surussa.

Myös isännöinti ja hallitus tekevät surutyötä, kun taloyhtiössä tapahtuu kuolema.

Neuvojen antaminen vastaavassa tilanteessa oleville on vaikeaa. Hän kertoo omien tunteidensa purkautuneen vasta myöhemmin.

– Jos joskus kohtaan tällaisen tilanteen uudelleen, se on varmasti aivan yhtä kauheaa ja ahdistavaa. Ainoa mitä voi yrittää hallituksessa tehdä, on hoitaa asiat vain järjellä ja olla ajattelematta asiaa tunteella. Muuten voi olla mahdotonta toimia, Susanna pohtii.

Pia Rauvanto vastasi monen asian koordinoinnista. Hänkin toimi työroolissa ja pyrki hoitamaan asiat niin hyvin kuin oli mahdollista.

Hän on huomannut kahden asian auttavan käytännön järjestelyissä, kun mikä tahansa kriisi iskee: vakuutukset ja yhteystiedot.

Isännöinti Taimissa kysytään aina uusien asukkaiden, osakkaiden ja heidän läheistensä yhteystiedot.

– Niiden antaminen on tietysti vapaaehtoista, mutta valtaosa ilmoittaa omat ja myös lähiomaisensa tiedot. Tiedot voi laittaa myös asunnossa näkyvälle paikalle. Siitä on apua hätätilanteissa, Rauvanto sanoo.

Yksikään ei unohdu

Kotiranta näkee työssään yhteiskunnan varjopuolet: yksinäisyyden, eristäytymisen sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Asunto voi olla esimerkiksi täynnä tavaraa. Vainajien kohtalo saa hänet mietteliääksi.

– Kunnioitamme aina työssämme vainajan yksityisyyttä loppuun asti. Harva naapuri tulee kyselemään asiasta. Ennemmin on niin päin, että ihmisillä on tarve puhua ja he kertovat meille, miten tunsivat vainajan tai mitä tästä tietävät, Kotiranta kuvailee.

Hän uskoo, että kuolema tulee aina järkytyksenä. Omaiset ja vuokranantajat, jotka törmäävät asiaan ensimmäistä kertaa voivat olla hämmentyneitä ja epätietoisia.

Kunnioitamme aina työssämme vainajan yksityisyyttä loppuun asti.

– Ei tällaista tule tavalliselle ihmiselle vastaan monta kertaa elämän aikana. Siinä tilanteessa kaikkien pitää pyrkiä auttamaan ja tukemaan toisiaan. Meidän tehtävämme on helpottaa tilannetta hoitamalla asiat sujuvasti. Samalla täytyy olla hienotunteinen ja esimerkiksi tukea omaisia surussa, Kotiranta kertoo.

Optimasiivouksessa siivoojille tarjotaan sekä alku- että loppukeskustelu. Pienessä työyhteisössä puretaan poikkeuksellisiin työkeikkoihin liittyviä tunteita kollegoiden kesken.

– Olen tehnyt puhtaanapitoalalla satoja tai tuhansia työkeikkoja. Moni niistä unohtuu, mutta nämä kuolinasunnot kyllä muistaa. Niistä yhtäkään ei ole unohtanut.

Susanna esiintyy jutussa poikkeuksellisesti vain etunimellään. Kotitalo ei julkaise muita tietoja taloyhtiöstä tai sen hallituksesta vainajan yksityisyyden suojaamiseksi.

Lue lisää: Nuoren naapurin kuolema järkytti: ”Oli hyvä saada purettua järkystä ulos heti”

Lue myös: Suruliputus on taloyhtiöissä yleinen tapa, mutta kuka maksaa kulut?

Lue myös: Kun taloyhtiötä kohtaa kriisi, puhuminen on kaikkein tärkeintä

Lue myös: Miten toimia taloyhtiön kuolemantapauksessa?

Merilla Kivineva

Kirjoittaja: Merilla Kivineva

Taloyhtiön seinien sisällä on koko elämän kirjo. Haluan tarjota Kotitalon lukijoille sisältöjä, jotka auttavat yhteispelin sujumisessa, tarjoavat ratkaisuja arkeen ja antavat luotettavaa tietoa. Toimin Isännöintiliitossa viestinnän asiantuntijana.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Merilla Kivineva →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 7/2020

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Tuholaiset Vakuutukset Vastuu