Energiaremontti säästää rahaa, joten miksi niitä ei tehdä enemmän?

Kirjoittanut Matti Tuovinen 5.10.2020
Energiaremontti säästää aina rahaa ja luontoa. Miksi niitä ei tehdä enemmän?

Energiaremontti laskee aina asumisen kustannuksia ja pienentää hiilijalanjälkeä. Hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert ja isännöitsijä Eeva-Liisa Jalkanen laskevat maalämpöön siirtyneen kirkkonummelaisyhtiön säästöt jo sadoissa tuhansissa euroissa.

Kirkkonummelainen Asunto-osakeyhtiö Bronkuja 1 vaihtoi öljylämmityksestä maalämpöön vuonna 2014. Taloyhtiön vuosittaiset lämmityskulut putosivat noin neljännekseen. Vastikettakin kyettiin pienentämään, vaikka saneerausta varten piti ottaa pankkilaina. Kerroimme hankkeesta Kotitalossa vuonna 2016.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert sanoo, että muutokseen ollaan yhä tyytyväisiä. Maalämpö on säästänyt jo pitkälti toistasataatuhatta euroa verrattuna siihen, että taloyhtiö olisi jatkanut öljylämmöllä.

Samalla energiaremontti vahvisti osakkaiden ja asukkaiden yhteisöllisyyttä, nosti taloyhtiön huoneistojen haluttavuutta asuntomarkkinoilla ja toi taloyhtiölle eräänlaisen vihreän leiman.

– Varmaan aika moni meistä kokee nyt olevansa osa ympäristötekoa. Tavallaan voimme asua tässä entistä paremmalla omallatunnolla, Weichert sanoo.

Maalämpö kuluttaa pelkästään sähköä, jolla pyöritetään maalämpöpumppuja. Isännöitsijä Eeva-Liisa Jalkanen Kirkkonummen Huolto Oy:stä laskee, että remontin jälkeen vuonna 2015 sähköä kului 14,49 kilowattituntia per kuutio, vuonna 2016 16,13; vuonna 2017 15,59; vuonna 2018 15,68 ja vuonna 2019 kaikkiaan 16,87.

Luvuissa on mukana taloyhtiön ulkovalaistuksen ja yhteisten tilojen sähkönkulutus, mutta sen osuus on hyvin pieni.

­– Koska talvet ovat olleet erilaisia, voi olettaa, että suurin osa sähkönkulutuksen eroista johtuu maalämpöpumppujen käyttämästä sähköstä, Jalkanen ja Weichert sanovat.

Energiaremontti hyödyttää taloyhtiötä ja yhteiskuntaa

Vasta jokusen tuhatta taloyhtiötä on teettänyt jonkinlaisen energiaremontin – ja taloyhtiöitä on Suomessa jo lähes 100 000. Yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta arvioi, ettei hallituksissa ole vain osattu ajatella, että asiaan kannattaisi tarttua. Taloyhtiöillä onkin kirittävää reilusti.

Energiatekniikan diplomi-insinööri ja tutkija Paula Sankelo Suomen ympäristökeskuksesta kaivaa esiin EU-lukuja. EU-komission tilaaman, vuonna 2019 ilmestyneen raportin mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2012–2016 vähemmän energiaremontteja kuin esimerkiksi Ruotsissa. Maavertailussa Suomi ei kolkutellut kärkeä, vaan sijoitus jäi listan puolivälin tuntumaan. Toteutunut energiansäästö per remontti oli tosin EU:n keskitasoa parempi.

Energiaremontit pitäisi saada pyörimään teollisessa mittakaavassa.

Hyysalo ja Sankelo summaavat pitkän listan perusteita energiaremonttien puolesta. Taloyhtiön tasolla ne kannattavat yleensä aina. Energiaremonteilla voi taloyhtiö pienentää päästöjään jopa 80 prosenttia. Lainarahakin on nyt halpaa.

– Yhteiskunnan tasolla energiaremontit lisäävät työllisyyttä. Samalla ne tukevat Suomen vaihtotasetta, joka on negatiivinen pitkälti fossiilienergian tuonnin takia, Hyysalo huomauttaa.

Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisessa energiaremontit ovat avainasemassa. Ympäristökeskuksen ja VTT:n PITKO-hankkeen laskelmien mukaan olemassa olevien asuinkerrostalojen energiatehokkuutta pitäisi parantaa noin 20 prosenttia kymmenessä vuodessa keskimäärin.

Tämä tarkoittaa, että jokainen kohde pitäisi korjata todella vähäpäästöiseksi, koska koko olemassa olevaa rakennuskantaa ei ehditä peruskorjata kymmenessä vuodessa mitenkään.

– Energiaremontit pitäisi saada pyörimään teollisessa mittakaavassa, Sankelo tiivistää.

Remonttien esteenä on usein tiedon heikko saatavuus

Kuinka sitten taloyhtiö voi toteuttaa itselleen parhaan energiaremontin? Tätä tutki Aalto-yliopisto vuonna 2018 kahdessa taloyhtiössä. Selvisi, että hankkeen läpivieminen vain taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin voimin on vaikeaa muun muassa lukemattomien vaihtoehtojen takia.

– Jonkinlaisen energiaremontin teko on toki helppoa – laitetaan vaikka aurinkopaneelit katolle. Mutta jos halutaan toteuttaa optimaalinen, juuri omalle taloyhtiölle sopiva energiaremontti, tarvitaan energiakonsultti laskemaan kokonaisyhtälöä, Hyysalo sanoo.

Toinen pulma oli energiakonsultin löytäminen. Heistä ei löydy listaa. Lisäksi useimmat energiakonsultit keskittyvät julkisten rakennusten, kuten kauppakeskusten ja teollisuuslaitosten suunnitteluun, eivät taloyhtiöihin.

Jos isännöitsijä ei ole kiinnostunut energiaremonteista, saattaa hallituksenkin kiinnostus hyytyä.

Kolmas pulma oli yllättäen kannustuksen puute. Aalto-yliopiston tutkija toimi, kuten kuka tahansa: soitti ensin isännöitsijälle, sitten energiayhtiöön ja kolmanneksi yleiseen energianeuvontaan. Jos isännöitsijä ei ole kiinnostunut energiaremonteista, saattaa hallituksenkin kiinnostus hyytyä. Ison kaupungin energiayhtiö taas saattaa haistaa, että taloyhtiö suunnittelee irtautumista heidän kaukolämpöverkostaan, joten olisi riski kannustaa taloyhtiötä energiaremonttiin.

Kunnallisesta tai Motiva Oy:n energianeuvonnasta saa jo kannustustakin, mutta ne eivät voi suositella ketään yksittäistä energiakonsulttia, joten tavallaan pallo palautuu hallitukselle. Hyysalo arvioi, että tämäkin tilanne on pikku hiljaa kohenemassa.

Tutkija: Tarvitaan asenne- ja elämäntapamuutos

Tutkija Paula Sankelo ulottaa katseensa vielä pitemmälle tulevaisuuteen. Hän sanoo, että ilmastotalkoissa ratkaistaan periaatteessa koko sivilisaatiomme kohtalo.

– Jos tykkäät siitä, että hanasta tulee vettä, töpselistä sähköä, että saat kaupasta ruokaa ja apteekista lääkkeitä, ja jos vielä haluat, että kaikki saavat nauttia näistä, eivätkä vain rikkaimmat, niin silloin meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin vähentää päästöjä.

Sankelo arvioi, että maalämpö-, ilma-vesi-lämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput yhä yleistyvät taloyhtiöissä. Asuminen, liikenne ja energia kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Energiantuotannon määrän vaihdellessa pitää kulutuksenkin jatkossa joustaa.

Jokainen voi myös pienentää oman asumisensa hiilijalanjälkeä vähentämällä käytössään olevia neliöitä.

Jokainen voi myös pienentää oman asumisensa hiilijalanjälkeä vähentämällä käytössään olevia neliöitä. Samalla yhteiskäyttötilojen, kuten etätyöhuoneiden, määrää taloyhtiöissä pitäisi lisätä. Kaikki tämä vaatii asumisen kulttuurin ja arvojen muutosta.

Kun Suomen ympäristökeskuksessa tutkittiin viime vuonna yksittäisen kansalaisen hiilijalanjälkeä selvisi, että asumisen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt. Keskimääräinen kokonaishiilijalanjälki oli kuitenkin kasvanut. Ilmeisesti siis asumisesta säästyneet rahat kulutetaan toisaalla.

– Kaksiteräinen miekka, Sankelo sanoo.

– Tämän vuoksi pelkät tekniset ratkaisut energian säästämiseksi eivät riitä, vaan meidän pitää muuttaa elämäntapojamme ja sitä mitä me haluamme. Tämä on se iso juttu.

Lue lisää: Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä – kepin lisäksi tarvitaan porkkanaa

Lue lisää: Maalämpöön vaihtaminen toi säästöä

Lue lisää: Energiaremontilla pienenee sekä asumisen hiilijalanjälki että lämmityslasku, mutta mikä energiaremontti oikein on?

Lue myös: Remontti lopetti asunnoissa hikoilemisen ja toi yli kymppitonnin vuosisäästöt

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 6/2020

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Ilmastonmuutos Korjaushanke