Remontti lopetti asunnoissa hikoilemisen ja toi yli kymppitonnin vuosisäästöt

Kirjoittanut Piia Kunnas 26.5.2020
Taloyhtiön hallituksen jäsen Matti Kupari oli vakuuttunut, että maalämpöön siirtyminen kannattaa. Kuva: LeaseGreen

Helsinkiläinen taloyhtiö siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön hallituksen jäsenen Matti Kuparin innostuttua asiasta. Energiaremontti ostettiin palveluna, jossa yhtiö maksaa kuukausimaksua 15 vuoden ajan.

Helsinkiläisen taloyhtiön hallituksen jäsen Matti Kupari oli vakuuttunut siitä, että yhtiön kannattaisi tehdä energiaremontti ja siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön. Oli 2010-luvun puoliväli, ja hän oli ollut mukana toisen taloyhtiön maalämpöprojektissa. Laskelmiin perehtyminen osoitti, että maalämmöllä saataisiin merkittävää säästöä.

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 106:een oli kuitenkin hankittu uusi lämmönvaihdin viisi vuotta aiemmin. Siitä oli vielä lainaa jäljellä, joten kaikki osakkaat eivät innostuneet heti energiaremontista Kuparin tavoin. Asia jäi hautumaan pariksi vuodeksi.

Tänä aikana taloyhtiössä hankittiin lisää tietoa maalämmöstä: kuultiin energiayhtiön edustajia ja maalämpöasiantuntijoiden arvioita takaisinmaksuajoista.

Asiaa käsiteltiin myös yhtiökokouksissa. Vuonna 2017 yhtiökokouksessa päätettiin aloittaa taloyhtiön kaukolämmöstä maalämpöön siirtävän hankkeen valmistelu. Varsinainen remontti alkoi syksyllä 2018.

Remonttirahoitus leasing-tyyppisellä ratkaisulla

Mannerheimintie 106:n energiaremontti ostettiin palveluna. Kumppaniksi valikoitui kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut cleantech-palveluyritys LeaseGreen, joka toimi hankkeen pääurakoitsijana.

Yritys kartoitti taloyhtiökohtaisen säästöpotentiaalin, teki suunnitelmat, huolehti viranomaisluvista ja nimesi projektipäällikön johtamaan hanketta.

Matti Kupari esittelee LeaseGreenin maalämpöjärjestelmää
Matti Kupari tutustui laskelmiin ja vakuuttui, että kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen kannattaa.

Rahoitus järjestyi OP:n leasing-tyyppisellä ratkaisulla.

− Olimme toteuttaneet aikaisemmin hissiremontin leasingrahoituksella, joten meillä oli siitä positiivisia kokemuksia. Tässä energiaremontissa maksamme 15 vuoden ajan tiettyä summaa kuukausittain, eikä meidän tarvitse miettiä osakasrahoitusta. Tämä oli kaikin puolin järkevä ratkaisu, Kupari sanoo.

LeaseGreenin myyntipäällikkö Lari Paavolainen kertoo, että Energiaremontti-palveluun kuuluva leasing-rahoitus voi olla erityisen mielenkiintoinen niiden taloyhtiöiden kannalta, jotka eivät sijaitse kasvukeskuksissa ja joilla on haasteita ison lainan saannissa.

− Tässä mallissa lainaan ei tarvitse käyttää vakuuksia. Jos yhtiö sijaitsee laskevien neliöhintojen alueella mutta haluaa silti toteuttaa ison remontin, näin rahoitus saattaa olla helpommin järjestettävissä. Lainan voi toki maksaa pois myös aikaisemmin tai rahoittaa energiaremonttipalvelun perinteisellä yhtiölainalla, Paavolainen kertoo.

Viilennysjärjestelmään voi liittyä jälkikäteen

Viilennys oli tärkeä osa Mannerheimintie 106:n remonttia. Vuonna 1939 rakennetun talon asunnot ovat kesällä kuumia, sillä valtaosaan ei saa läpivetoa. Tuulettaminen ei muutenkaan ole paras ratkaisu vilkkaasti liikennöidyssä Helsingin keskustassa, sillä ilmansaasteet ja liikenteen äänet tulevat sisään.

Taloyhtiöön rakennettiin valmius siihen, että jokainen huoneisto voi liittyä viilennysjärjestelmään. Noin puolet yhtiön 28 asuinhuoneistosta liittyi heti.

Jälkikäteen liittyminen onnistuu helposti, kun tilaa huoneistoon oman sisäyksikön asennustöineen.

− Viilennystä kysytään nyt paljon erityisesti niissä taloyhtiöissä, joissa ilmalämpöpumppu ei ole mahdollinen. Jos viilennys otetaan käyttöön maalämmön yhteydessä, niin energiajärjestelmän hyötysuhde vain paranee, Paavolainen sanoo.

Ilkka Huttunen kodissaan Mannerheimintie 106:ssa.
Viilennys helpotti asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 106:n asukkaiden elämää. “Laitteet toimivat hiljaisesti ja tehokkaasti kaukosäätimen ohjauksella”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Ilkka Huttunen.

Energiankulutusta seurataan ja säädetään etänä

As Oy Mannerheimintie 106:n energiaremontissa uusittiin myös sähköpääkeskus ja päivitettiin kiinteistön rakennusautomaatio.

− Varauduimme siihen, että tarvitsemme tulevaisuudessa sähköautojen latauspisteitä. Lisäksi sähkö toimii maalämmön varajärjestelmänä, Kupari kertoo.

Etäseuranta ja -hallintajärjestelmä on oleellinen osa kokonaisuutta. Niiden avulla LeaseGreen seuraa energiankulutusta ja tekee tarvittavia säätöjä.

− Näin vastaamme myös urakan jälkeen siitä, että sopimuksessa luvatut asiat ja esimerkiksi säästötavoitteet toteutuvat, Paavolainen sanoo.

Urakan hintaan kuuluu 2−5 vuoden seurantapalvelu, minkä jälkeen taloyhtiö voi päättää, haluaako jatkaa palvelua kuukausimaksulla.

Energiaa voi säästää monella tavoin

Taloyhtiön koon lisäksi yhtiön ikä vaikuttaa siihen, millaisilla ratkaisuilla energiansäästöä kannattaa lähteä tavoittelemaan.

Kaikki maalämpökaivot mahtuivat yhtiön noin 800 neliömetrin tontille.

1960-1970-luvuilla rakennetuissa taloissa säästöä saadaan hyvin ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Ilmanvaihdon kautta häviää noin 38 prosenttia lämmöstä.

Jos poistoilman lämmön talteenottoon yhdistetään maalämpö, hyötysuhde on Paavilaisen mukaan yleensä hieman korkeampi kuin pelkän maalämmön.

− Myös patteriverkoston tasapainotus ja puhdistus kannattaa tehdä säännöllisesti. Joskus tämä on tekemättä. Silloin pattereihin ajetaan liian kuumaa vettä, jotta saadaan viileimmätkin asunnot lämpimiksi. Tasapainotuksen yhteydessä huomataan, jos huoneistoissa on rikkinäisiä termostaatteja, Paavilainen sanoo.

Kiinteistön energiantarve määrittelee sen, kuinka monta maalämpökaivoa tarvitaan ja kuinka syviä niiden täytyy olla. As Oy Mannerheimintie 106:n tapauksessa porattiin kuusi maalämpökaivoa, yhteensä yli kahden kilometrin verran. Kaikki kaivot mahtuivat yhtiön noin 800 neliömetrin tontille.

− Maalämmön osalta projektin toteuttaminen kesti alle kaksi kuukautta. Eli sinällään työt häiritsevät yhtiön arkea melko lyhyen aikaa, Kupari sanoo.

Vastiketta ei tarvinnut nostaa

Energiaremontista koitui As Oy Mannerheimintie 106:lle monenlaista hyötyä. Asuinmukavuus parani viilennyksen myötä, yhtiön hiilijalanjälki pieneni ja säästöä syntyi.

− Vuosisäästöä kertyy yli 11 000 euroa, eli säästämme lähes puolet aikaisempaan energiankulutukseen verrattuna. Koko homma maksoi selvästi alle 300 euroa asuinneliöltä. Lähdimme alun perinkin siitä, että vastiketta ei tarvitsisi juuri nostaa, Kupari sanoo.

Hissiremonttiin liittyvä leasing-rahoitus päättyy parin vuoden päästä.

− Silloin voimme joko alentaa vastiketta tai kerätä saman vastikkeen ja maksaa energiaremontin osuuden pois nopeammin, Kupari pohtii.

Taloyhtiön seinässä komeilee kyltti, jossa kerrotaan yhtiön tehneen energiaremontin vuonna 2018.

− Uskon, että remontti parantaa myös yhtiön imagoa ja nostaa yhtiön arvoa, Kupari sanoo.

Taloyhtiön panostukset energiatehokkuuteen on huomattu. Yhtiölle myönnettiin Helsingin ympäristöpalkinto kesäkuussa 2020. Kilpailussa etsittiin taloyhtiöitä, joissa on pienennetty tuntuvasti energiankulutusta tai lisätty merkittävästi energiaomavaraisuutta energiaremontin avulla.

Lue lisää: Energiaremontilla pienenee sekä asumisen hiilijalanjälki että lämmityslasku, mutta mikä energiaremontti oikein on?

Lue myös: Mietityttääkö taloyhtiön energia-asiat? Kysy ja botti vastaa

Lue myös: Kelpaisiko pienempi energialasku? Näin kulutusta ja energiahukkaa voi pienentää taloyhtiöissä

Piia Kunnas

Kirjoittaja: Piia Kunnas

Isännöintiliiton tuottajana autan Kotitalo-median lukijoita saamaan tietoa ja inspiroitumaan erilaisista taloyhtiöasumisen aiheista.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Piia Kunnas →

Päivitetty 18.6.2020 Päivitys 18.6. Lisätty tieto taloyhtiön voittamasta Helsingin ympäristöpalkinnosta.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Korjaushanke Rahoitus