Maalämpöön vaihtaminen toi säästöä

Kirjoittanut Matti Tuovinen 18.10.2016 ja päivitetty 11.10.2019

Yhä useampi taloyhtiö vaihtaa maalämpöön energian hinnan noustessa. Yksi näistä on Asunto-osakeyhtiö Bronkuja 1, jossa puheenjohtaja Heidi Weichert (vas.) teki tiivistä yhteistyötä isännöitsijä Marja-Leena Arhima-Oinosen kanssa, kun taloyhtiö vaihtoi öljylämmityksen maalämpöön.

Asunto-osakeyhtiö Bronkuja 1:ssä maalämpöön vaihtamisella vuosittaiset lämmityskulut putosivat melkein neljännekseen ja yhtiövastikekin pieneni. Kirkkonummelalaisessa taloyhtiössä näkee nyt hymyileviä ihmisiä, kertoo hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert.

Kun vuonna 2013 lämmityslasku nousi lähes 38 000 euroon, vuonna 2015 se oli enää reilut 10 000 euroa. Ja vaikka lämmitysjärjestelmän vaihtoa varten piti ottaa pankkilaina, yhtiövastiketta kyettiin pienentämään. Kun laina on kuuden vuoden kuluttua maksettu, vastike laskee todennäköisesti edelleen.

Kun laina on kuuden vuoden kuluttua maksettu, yhtiövastike laskee todennäköisesti edelleen.

– Oman perheeni huoneistossa kuukausittainen vastike laski pyöreästi 25 prosenttia, vaikka nyt maksamme sekä yhtiövastiketta että lainavastiketta, Weichert kertoo.

As Oy Bronkuja 1 on vuonna 1999 valmistunut neljän rivitalon yhtiö. Sen kaksikymmentä asuntoa lämmitettiin alun perin öljyllä. Koska kaukolämpöä ei alueelle ollut edelleenkään saatavana, taloyhtiö päätyi eri vaihtoehtoja punnittuaan vaihtamaan öljyn maalämpöön.

Tontille kairattiin seitsemän reilun kahdensadan metrin syvyistä lämpökaivoa. Niiden jatkeeksi asennettiin kaksi neljänkymmenen kilowatin maalämpöpumppua ja kaksi varaajaa.

– Hankkeen rahoitukseen taloyhtiö sai tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, jonka korkotukimallilla puolet lainasta järjestyi hieman pienemmällä korolla, kertoo isännöitsijä Marja-Leena Arhima-Oinonen Kirkkonummen Huolto Oy:stä.

Kertaheitolla moderniksi

Hallituksen puheenjohtaja Heidi Weichert lisää maalämmön valinnan perusteisiin sen, että öljy alkoi tuntua vanhanaikaiselta lämmitystavalta. Kun eri vaihtoehdoista keskusteltiin hallituksessa ja osakkaiden kanssa, taloyhtiön modernisointi nousi jatkuvasti positiivisena asiana esille.

Weichert pohtii, että maalämmön valinta myös todennäköisesti nostaa asuntojen haluttavuutta ja arvoa. Yhä useampaa asunnonostajaa kun nykypäivänä kiinnostaa ekologisesti kestävällä tavalla lämmitetty taloyhtiö.

Hanke meni läpi yhtiökokouksessa lähes pään nyökytyksillä.

As Oy Bronkuja 1:ssä lämmitysjärjestelmän vaihto pohjustettiin selvityttämällä vaihtoehdot asiantuntijoilla. Hallitus suorastaan hiillosti isännöitsijää ja suunnittelijaa kertomaan kaiken mahdollisen, mikä voisi vaikuttaa valintaan, Weichert muistaa. Jopa sinänsä pienet, mutta asumismukavuuden kannalta merkittävät asiat käytiin läpi: Kuinka häiritsevää on maalämpökaivojen poraamisesta syntyvä melu? Kauanko joudumme olemaan ilman lämmintä vettä?

Weichertin mukaan perusteellisuus kannatti. Maalämpökaivojen poraaja esimerkiksi noudatti tarkoin sovittuja porausaikoja, jotta lapsiperheiden päivärytmi ei häiriytynyt liikaa. Vankka valmistelu auttoi hallitustakin, Weichert sanoo:

– Kun kaikki oli loppuun asti mietitty, hallituksen oli helppo esittää asiat yhtiökokoukselle ja vastata kysymyksiin. Siksi hanke meni läpi yhtiökokouksessa lähes pään nyökytyksillä.

Asiantuntijat arvokkaita

As Oy Bronkuja 1:n hallitus on aktiivinen, mutta koostuu maallikoista, kuten useimmissa Suomen asunto-osakeyhtiöissä. Siksi Heidi Weichert korostaa asiantuntijoiden käytön merkitystä. Lähin asiantuntija on taloyhtiön oma isännöitsijä. As Oy Bronkuja 1:n isännöitsijää Marja-Leena Arhima-Oinosta Weichert kehuu yhteistyöhalukkaaksi ja -kyvykkääksi.

– Me hallituksessa luotamme hänen osaamiseensa. Hän tietää ja osaa asioita, joita me hallituksessa emme osaa.

Muutama osakas ihmetteli, voiko remontti tosiaan sujua näin näppärästi.

Lämmitysjärjestelmän uudistamishankkeessa hallitus sopi isännöitsijän kanssa, että tämä osallistuu käytännössä kaikkiin palavereihin. Isännöitsijän aisaparina toimi suunnittelija.

Myös Weichert osallistui suurimpaan osaan kokouksista. Näin tieto kulki sujuvasti hallitukselle, jonka jäsenet taas osasivat kertoa hankkeen etenemisestä osakkaille – vaikkapa vain pihakeskusteluissa. Kaiken tämän ansiosta yllätyksiä ei koettu eikä negatiivisia kommentteja kuultu. Weichert naurahtaa, että sitä vastoin muutama osakas ihmetteli, voiko remontti tosiaan sujua näin näppärästi.

Vinkiksi vastaavissa remonttiaikeissa oleville taloyhtiöille Weichert summaa, että asioista todella kannattaa ottaa selvää ja etsiä hankkeeseen osaavat asiantuntijat.

Kaukolämpöpuolella buumi

Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyjiä on ollut jo pitkään, mutta muutaman viime vuoden aikana taloyhtiöt ovat alkaneet enenevässä määrin vaihtaa myös kaukolämpöä maalämpöön.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan nyt voi jo puhua buumista. Tänä vuonna kahdestasadasta kolmeensataan taloyhtiötä siirtyy maalämmön käyttäjäksi, ja vuoden lopulla kaukolämmöstä maalämpöön tai maalämmön ja ilmalämpöpumpun yhdistelmään siirtyneiden määrä on jo viidensadan tuntumassa, hän arvioi.

– Enkä ihmettele, jos kolmen tai  neljän vuoden päästä kaukolämmöstä maalämpöön siirtyjiä on tuhat vuodessa. Ilmiön syynä on kaukolämmön viime vuosina kallistunut hinta.

Hinnankorotusten perusteet ovat sinänsä ymmärrettävät. Energiayhtiöiden kaukolämmön myynti ei enää kasva, koska uudet talot kuluttavat entistä vähemmän energiaa ja vanhat talot korjataan remonteissa energiaa säästäviksi.

Samaan aikaan energiayhtiöillä on kuitenkin maksettavanaan kaukolämpöverkosto- ja voimalaitosinvestointeja. Lisäksi halpojen fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla nostaa kaukolämmön tuotantokustannuksia. Tähän perustuvat kaukolämmön isot alueelliset hintaerotkin.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kotitalossa 6/2016.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Lämmitys