Joko olet käynyt Ilta-Sanomien naapuruustestissä mittaamassa, kuinka täydellinen naapuri olet? Testissä on 13 kysymystä joiden perusteella sinun naapuruutesi hyvyys tai huonous arvioidaan. Se on leikkimielinen, mutta antaa mukavasti ajateltavaa siitä, millainen on hyvä naapuri.
Testin ensimmäinen kysymys johdattelee heti hyvän naapuruuden ydinasioihin: Mitä teet kun kohtaat naapurin? Vaihdatko kulkusuuntaa? Tarkasteletko hissin nappeja, kännykkääsi tai porraskäytävien seinän väriä intensiivisen keskittyneesti? Vai tervehditkö tai kysäiset jopa mitä naapurille kuuluu?
Tervehtimisen lisäksi naapurin ominaisuuksia ovat testin mukaan mm. ikä, koulutus, tulotaso, lemmikit ja harrastukset. Täytyy todeta, että minulle on ollut iloa monen ikäisistä naapureista – teini-ikäiset ovat hoitaneet niin lapsia, koiria kuin lumitöitäkin, varttuneemmat taas auttaneet postien ja poissaolojen kanssa sekä tuoneet joskus jopa saalista sieni- ja kalareissuilta. Toisten naapurien kanssa on seurusteltu enemmän ja toisten kanssa vähemmän – tervehtiminen on kyllä tainnut kuulua repertuaariin joka ikisen kanssa.
Vanhempieni taloyhtiössä harrastetaan naapuruston – välillä naapuritalojenkin – kesken pihatalkoita, pihakirppareita, joulukoristeiden ripustamis- ja riisumistilaisuuksia, lettujen paistoa ja lohisopan syömistä. Naapurit käyvät jopa nimipäiväonnittelukäynneillä spontaanisti toistensa luona. Tervehtimisestä kaikki kanssakäyminen todennäköisesti lähtee eli kannattaa kännykän sijasta katsoa naapuria ja moikata.
Naapuruus on monen asian muodostama kokonaisuus – pääasia on kuitenkin iästä, tuloista ja harrastuksista riippumatta hyvä asenne ja halukkuus huomioida muut kanssa-asujat. Minä olen 73 –prosenttisesti täydellinen naapuri – vaatimaton, kiltti ja ahkera – väittää testi. Noin kolme neljäsosaa suomalaisista ottaisi minut naapurikseen. Testi ei kerro mitä ne 27 % epätäydellisen naapurin ominaisuuksia ovat – pitäisiköhän mennä ja kysäistä naapurilta?
