Usein kysytyt kysymykset vesimittareista vastikeperusteena

Kirjoittanut Marina Furuhjelm 4.2.2015

Miksi minä maksaisin siitä, että naapurini käy kolme kertaa päivässä suihkussa? Mikä on oikea tapa periä vesimaksuja? Tällaisiin kysymyksiin törmään jatkuvasti ja monessa yhtiössä jopa pohditaan vastikeperusteen muuttamista. Tässä nyt usein kysytyt kysymykset vesimittareista vastikeperusteena, ja vastaukset myös niihin.

  1. Mitä hyötyä huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamisesta on?
    Kun vesivastikkeita peritään todelliseen kulutukseen perustuvalla laskutuksella, toteutuu osakkaiden välinen yhdenvertaisuus paremmin kuin jos vastikkeita peritään huoneiston henkilöluvun perusteella. Laskutustapa kannustaa myös asukkaita taloudellisempaan vedenkulutukseen, mikä saa aikaan säästöjä sekä vähentyneen veden- että energiankulutuksen muodossa.
  2. Onko vesimittareita pakko asentaa huoneistoihin?
    Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat olleet pakollisia uusissa rakennuksissa vuoden 2011 alusta lähtien. Mittarit on asennettava asuinhuoneistojen lisäksi toimisto- ja liiketiloihin.
    1.9.2013 lähtien huoneistokohtaiset vesimittarit ovat lähtökohtaisesti pakollisia myös vanhoissa rakennuksissa, kiinteistön laajojen korjaustöiden yhteydessä.
  3. Onko huoneistokohtaista kulutusmittausta pakko käyttää laskutusperusteena taloyhtiössä?
    Ei. Vaikka mittarien asentaminen on rakentamismääräysten mukaan pakollista, ei niissä kuitenkaan määrätä, että mittareita olisi pakko käyttää vesivastikkeiden perusteena.
  4. Voidaanko mittareiden asennuksen jälkeen huoneistokohtaista kulutusta heti käyttää laskutusperusteena?
    Ei. Yhtiövastiketta maksetaan aina yhtiöjärjestyksessä määritellyn vastikeperusteen mukaan.
  5. Miten muutetaan vesivastikeperustetta, jos vesikustannukset nyt peritään hoitovastikkeen seassa?
    Jos pinta-alaan perustuvasta vesimaksusta halutaan asunto-osakeyhtiössä siirtyä vesimittareihin, riittää kun yli puolet annetuista äänistä kannattaa muutosta yhtiökokouksessa.
    Jos aletaan laskuttaa asukasmäärän mukaan, vaaditaan muutokseen vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
    Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole erillistä mainintaa vesimaksusta, se sisältyy hoitovastikkeeseen eikä erillistä vesimaksua peritä.
  6. Miten muutetaan vesivastikeperustetta, jos vesikustannukset nyt peritään asunnossa asuvien henkilölukumäärään perustuen?
    Jos asunto-osakeyhtiössä siirrytään vesimittareiden käyttöön, tarvitaan muutoksen taakse yli puolet annetuista äänistä päättävässä yhtiökokouksessa. Jos vesimaksua aletaan periä osana hoitovastiketta, tarvitaan muutokseen kaikkien osakkaiden suostumus.
  7. Miten muutetaan vesivastikeperustetta, jos vesikustannukset nyt peritään todellisen kulutuksen mukaan (mittarit)?
    Jos siirrytään vesimaksuun per asukas, päätökseen tarvitaan vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista yhtiökokouksessa.
    Jos vesimaksu siirtyy osaksi hoitovastiketta, kaikilta osakkailta pitää saada siihen suostumus.
  8. Pitääkö vesimittarit varmentaa?
    Kyllä. Kulutusmittareiden käyttöä sääntelevä mittauslaitelaki edellyttää, että laskutuskäytössä olevalla kulutusmittarilla on joko tarkastuslaitoksen myöntämä tyyppihyväksyntä tai muu osoitus siitä, että mittari täyttää mittauslaitedirektiivin asettamat vaatimukset. Tämän lisäksi laki edellyttää myös, että laskuttaja huolehtii mittareiden luotettavuudesta koko käytön ajan.
  9. Miten usein kulutusta mittava vesimittari täytyy varmentaa?
    Mittauslaitelain mukaan mittauslaitteen luotettavuus tulee varmentaa säädetyin määräajoin ja aina tarvittaessa. Varmentamisen määräajoista ei toistaiseksi ole vielä annettu ohjeita. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan asetusta, jolla on tarkoitus säätää kulutusmittareiden käytönaikaisesta varmennuksesta tarkemmin.
  10. Jos taloyhtiössä on vesimittarit, mutta huoneistokohtaista kulutusta ei käytetä vastikeperusteena, täytyykö mittareita varmentaa?
    Niin kauan kuin kulutukseen perustuvaa mittausta ei käytetä vesivastikkeiden maksun perusteena, ei vesimittareita tarvitse tyyppihyväksyä tai varmentaa.
  11. Kuka on vastuussa mittareiden luotettavuudesta?
    Kulutusmittareiden luotettavuudesta ja siitä, että mittari täyttää mittauslaitelain asettamat vaatimukset on vastuussa se, joka käyttää mittaustuloksia laskutuksen perusteena, eli taloyhtiö.
  12. Täytyykö huoneistoon asennetussa mittarissa olla näyttö?
    Kyllä. Huoneistoon asennettu vesimittari, jossa ei ole näyttöä, on puutteellinen, eikä täytä mittauslaitelain vaatimuksia.
  13. Mihin vesimittari kannattaa asentaa?
    Vesimittarin näytön on rakennusmääräyksien mukaan oltava helposti luettavissa, mikä kannattaa huomioida mittarin asennuksessa. Väärin asennettu vesimittari ei täytä vaatimuksia ja voi antaa virheellisiä mittaustuloksia, joita on todella ikävä selvittää jälkikäteen.
Marina Furuhjelm

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm

Maria Furuhjelm työskenteli Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana vuoteen 2015 asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Marina Furuhjelm →

8 kommenttia

  1. Minulla on edellä kuvatuista tilanteista poikkeava veismaksuongelma. Meillä on isossa kerrostaloyhtiössä peritty asunto, joka on ollut toistaiseksi pari vuotta asumaton. Vanhempieni tavarat ovat siellä suurimmalta osalta, samoin kasvit joita kastellaan säännöllisesti.

    As. yhtiön sääntöjen mukaan vesimaksu peritään mittarikulutuksen mukaan. Ei ole tietoa että tämä olisi muutettu. Nyt viime vuodelta isännöitsijä lähetti yllättäen 230 euron laskun vedestä vaikka olin ilmoittanut lukemat kuten ennenkin joulukuussa eli kylmää vettä oli kulunut 1 kuutio, kuumaa ei yhtään. Kun kysyin puhelimitse perusteluja, isännöitsijä sanoi taloyhtiön hallituksen tehneen päätöksen, että tällaisessakin tapauksessa maksua peritään. Laskuun oli merkitty täysin sattumanvaraiset lukemat sekä kylmälle että kuumalle vedelle, joilla lukemilla ei ole mitään vastinetta todellisuudessa. Ei ole esitetty mnkäänlaista kyselyä tai epäilyä vesimittarin toiminnasta, ei ole haluttu tarkastaa sitä. Lasku erääntyi jo joulukuun lopussa. Nyt taas soitin isännöitsijätoimistoon ja sieltä väitettiin, että lasku on maksettava. Kyseessä suuri lauttasaarelainen isännöintifirma.

    Mitä on tehtävissä, että laskutusongelma hoidetaan vihdoin asiallisesti? Voidaanko yhtiön säännöissä mainittu vesimittariin perustuva laskutus noin vain muuttaa hallituksen kokouksessa? Perusteeksi isännöitsijä mainitsi, että “asuntoa täytyy hoitaa”. Tottahan asuntoa hoidetaan ja siellä käydään säännöllisesti käydään, jo kukkienkin takia.

    1. Kuten tässä kirjoituksessa kerroin, vesimaksut on aina perittävä yhtiöjärjestyksen mukaan eikä hallitus voi päättää poiketa yhtiöjärjestyksen vastikeperusteesta. Teidän on syytä tarkistaa tällaisessa tapauksessa, mitä yhtiöjärjestys määrää vesimaksuista.

  2. Kiitos vastauksestanne. Minulla on kopio alkuperäisestä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisterijärjestelmän yhtiöjärjestyksestä: Sen mukaan “Huoneistoista katetaan yhtiön kaikki muut menot jäljempänä todetuin poikkeuksen:
    -Huoneistoista peritään kulutetun veden ja jäteveden ennakoituja kustannuksia vastaava vesimaksu, jotka tasataan huoneistokohtaisen mittauksen perusteella. ” (jatkuu kohdalla yhteiskäyttötilojen käyttökorvauksista.)

    Ongelmana tässä on isännöitsijä ja hänen suhtautumisensa. Hän ei ole toimittanut minulle kuin vesilaskun, ei niitä papereita joihin hän katsoo maksun perustuvan: hallituksen päätöstä, muutosta edelle mainituun yhtiöjärjesykseen tai muuta päätöstä. Isännöitsijätoimiston muut työntekijät “eivät tiedä mitään”, vetoavat vain isännöitsijän tekemään laskuun. Siis miten edetä? En haluaisi että tämä lasku jää roikkumaan maksamattomana jos vaikka panemme asunnon myyntiin.
    (kommentti on muokattu)

    1. En voi ottaa tähän yksittäiseen tapaukseen kantaa. Kertomasi perusteella voisin ymmärtää, että yhtiössä on peritty yhtiöjärjestyksen mukaista vastiketta, eli ensin arvioitu vesikustannuksia ja maksuja ja vuoden lopussa osakkaille on lähetetty tasauslaskun. Jos olet sitä mieltä, että tasauslasku on virheellinen (eli ei vastaa mittarin lukemia) on sinulla toki oikeus saada tietoa mihin mittarilukemiin ko. tasauslasku (yhtiön lähettämä) perustuu.

  3. Edellisen kirjoittajan ongelmaan lyhyt kommentti: osakkaalla on oikeus saada laskua koskevat perustelut ja tiedot isännöitsijältä tai hallituksen puheenjohtajalta. Ehdottaisin, että osakas lähettää kirjallisesti isännöitsijälle ja/tai hallituksen puheenjohtajalle pyynnön selvittää vesilaskun perusteet ja vastaus tulisi tulla kirjallisesti tiettyyn päivämäärään mennessä. Jos vastausta ei kuulu, osakas voinee kertoa koko tarinan kirjallisesti tilintarkastajalle tai esittää kirjallisesti hallitukselle pari kuukautta ennen kevään yhtiökokousta (siis kirje hallitukselle välittömästi) kysymyksen vesimaksun perinnän periaattteista käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Toivottavasti asia hoitunee näin, sillä mittariin perustuva vesilaksutus on numeroihin perustuvaa matematiikkaa eikä siihen tarvita hallituksen arvailuja. Ikävä tilanne, mutta hoitunee esim. tilintarkastajan kautta.

    Itse painin myös vesimaksujen perismisperusteiden kanssa. Yhtiömme alusta lähtien 50-luvulta asti yhtiöjärjestyksessä on ollut määräys periä korvaus lämpimästä vedestä ja maksun suuruuden määräsi hallitus. Myöhemmin 1982 yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että huoneistokohtaisesti kulutetusta lämpimästä vedestä suoritetaan eri korvaus, jonka suuruuden määrää yhtiön hallitus huoneistoissa asuvien henkilöiden lukumäärän suhteessa. Seuraavaksi 1994 vesimaksujen perintä muuttui siten, että huoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä suoritetaan eri korvaus, jonka suuruuden määrää hallitus asukkaiden lukumäärän suhteessa. Eli vesimaksujen määräytymisperusteet muuttuivat kaikilta huoneistoilta perittävästä lämpimän veden lämmitysmaksusta asukkaiden lukumäärään perustuvaksi vesimaksuksi. Vuonna 1982 yhtiökokous käsitteli muutoksen yhtiöjärjestyksemme määräämällä tavalla 2 eri kokouksessa 2/3 osan enemmistöllä, mutta niiltä osakailta, joilla vastike nousi, ei pyydetty suostumusta. Yksityisiä asuinhuoneistojen omistajia oli alle 1/3 osa osakkaista, loput 2/3 osakkeiden omistajista olivat neljä asuin-, toimisto- ja kokoustiloja omistavia yhteisöjä. Yhdenvertaisuusperiaate puntarissa ja puntari kalibroimatta epätasapainossa…

    Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että yhtiössä on alun perin ollut myymälä-, toimisto- ja kokoushuoneistoja, joista 1982 tehty yhtiöjärjestysmuutos poisti vesimaksut kokonaan. Samaan aikaan asuntolahuoneistoja muutettiin toimistotiloiksi pelkästään hallitusten päätöksillä muuttamatta yhtiöjärjestystä! ja näistäkin tiloista vesimaksut poistuivat. Eli yhtiössä peritään enää vesimakua asukkaiden pääluvun mukaisesti, kun toimisto- ja myymälätilojen vesimaksut sisältyvät hoitovastikkeeseen, koska niiden vesimaksu on = euroa. Kuitenkin asuinhuoneistojen vesimaksutuotot ovat lähes koko vesimaksukulujen suuruiset pois lukien veden lämmittämisestä aiheutuneet kulut.

    Toimisto- ja kokoustilojen pinta-ala on lähes yhtä suuri kuin asuinhuoneistoala, ja toimisto- ja kokoustilojen käyttäjiä on vuosikertomusten mukaan noin kaksi tuhatta asiakasta ja noin 30 työntekijää vuodessa kun asukkaita on keskimäärin 100 henkeä vuodessa. Kohdellaanko vesimaksujen perinnässä yhtiön asunto-osakkeiden ja toimisto-osakkeiden omistajia yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti samalla tavalla varsinkin kun toimistohuoneistojen omistajilla on yli 2/3 osaa osakkeista omistuksessaan.

  4. Kiitos Marja kommenteistasi ja neuvoista. Sinulla on todella hankalampi ja monin tavoin epätasa-arvoinen tilanne; en osaa antaa neuvoja.

    Omassa tapauksessani otin yhteyttä sekä hallituksen puheenjohtajaan että isännöitsijätoimiston toimitusjohtajaan (kun taloyhtiömme asioita hoitavalta isännöitsijältä saan vain epämääräsitä puhetta asunnon hoidosta vesilaskua korottamalla). Kummallekin kirjoitin asiallisesti pyytäen selvennystä vesimaksun perusteisiin, joka tässä tapauksessa ei perustu yhtiöjärjestyksen mukaiseen mittarin ilmoittamaan kulutukseen. Pyysin vastausta kahdessa viikossa, ja nyt on kulunut jo melkein kolme viikkoa. Mainittakoon, että toimitin kummatkin kirjeet henkilökohtaisesti perille; puheenjohtajalle hänen postiluukkuunsa, isännöitsijätoimistosta pyysin kuitin annettuista papereista. Sain tosin eräänlaisen vastauksen jälkimmäiseltä tällä viikolla: kirjanpitäjältä tuli entisenlainen vesilasku kehotuksella maksaa välittömästi.

    Seuraavaksi lähetän kirjeen selostuksen kera tilintarkastustoimistoon, mutta vähän epäilyttää mahtaako sekään toimia. Onko mitään tehtävissä minun puoleltani? Odottelenko vain asian menoa lopulta ulosottoon? Oikeuteen?
    Maksaa en aio, jos en saa selostusta mihin täysin tuulesta temmatut vesimittarilukemat perustuvat.

  5. Meillä oli vesivuoto taloyhtiössä. Kolme asuntoa.
    Kahdella asunnolla on omat vesimittarit ja asunnon A kulutus lasketaan päävesimittarista siten että sen lukemasta vähennetään B ja C lukemat. Nyt huomasimme kun luimme päämittarin että lukema oli suurempi kuin sen olisi kuulunut olla. Vuoto johtui lämminvesiboilerin varokkeesta. Putkimiehen mieheni sai heti paikalle ja asia korjattiin.
    Miten tämä vuotomaksu sitten maksetaan. Realistista kulutusta asunnolle ei voida laskea. Asunnolle A on riittänyt veden vuodenaikana maksetut ennakkomaksut .
    Tämän vuoden kulutus vain n.6kk : lta. Eli hyvitystä taloyhtiöltä normaalitilanteessa olisi tullut.
    Isännöitsijä haluaisi että vesivuotomaksu maksettaisiin hoitovastikkeessa eli neliöitten mukaan. Nyt asunto A maksaisi eniten vuotovahingosta ja hyvityskin jäisi saamatta.Ymmärrän että sitä ei voi tässä poikkeustilanteessa laskea.
    Taloyhtiössä on maksettu ennakot ja tasauslaskussa jokainen on maksanut kulutuksen mukaan. Joko maksanut tai saanut hyvitystä. Siis vesimaksua ei ole maksettu hoitovastikkeessa .Tämä vuotokulutuksen maksaminen Nyt neliötten mukaan ei mielestäni ole oikein. Vesimaksut eivät ole kuuluneet yhtiössämme hoitovastikkeeseen vaan on perustunut kunkin asunnon
    veden kulutukseen.
    Jos tämä vuotomaksu maksetaan hoitovastikkeessa neliöitten mukaan. niin asunnolta A jää nyt saamatta vesimaksusta hyvitys ja se maksaa puolet vesivuodosta, jos Lasku maksetaan hoitovastikkeena, niin mielestäni tämä ei ole oikeudenmukainen ratkaisu.
    Olen ehdottanut että vuodosta A, B ja C maksaisimme tasaerän laskusta jokainen. Tässäkään tapauksessa A ei saa hyvitystä, mutta olisi oikeudenmukaisempi tapa.
    Kysymyksessähän on kuitenkin erikoistapaus. Mielestäni hyvä tapa olisi kompensoida. Tulossa on vielä Lasku putkimieheltä.laskuhan kuuluu taloyhtiölle. Ei mielestäni yksi asunto voi olla laskun maksumiehenä.

  6. Yhtiöjärjestyksen mukaan vesimaksut peritään henkilömäärän mukaan. Onko mahdollista käyttää kertoimia, erihuoneistojen osalta, jos huoneiston asukkaat ovat aina paikalla, esim eläkeläiset, etätyöläiset tai työn takia päivittäin poissa olevat. Jos on kertoimia niistä esimerkkiä. Kiitos!

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Huoneisto Vesi Yhtiövastike