Kuinka lieventää muutosvastarintaa?

Remonttien tai muiden ehdotusten läpi vieminen voi tuntua työläältä, koska aina on ihmisiä, jotka vastustavat muutosta kuin muutosta.

Muutosvastarinta on inhimillistä. Se kumpuaa halusta pysyä mukavuusalueella, jossa kaikki on tuttua ja turvallista eikä tarvitse nähdä vaivaa. Epämukavuusalueelle lähtijä joutuu sen sijaan sietämään epävarmuutta ja kenties luopumaan vanhoista käsityksistään.

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen

Muutosvastarinnasta ei kuitenkaan ole kyse silloin, kun ihminen vastustaa sellaisia päätöksiä ja toimintatapoja, jotka eivät oikeasti ole järkeviä. Muutos- ja johtamiskoulutukseen erikoistunut organisaatiopsykologi Pekka Järvinen sanoo, että tyhmiä ehdotuksia on järkevää vastustaa. Ensin pitää kuitenkin erottaa tyhmät ja viisaat ratkaisut toisistaan.

Suomalaiseen kansanluontoon kuuluu pieni epäily uutta ja vierasta kohtaan. Tässä on tietysti yksilöllisiä eroja. Jotkut syttyvät helposti, toiset taas harkitsevat asioita pitkään.

Tunnista hinaajaefekti

Muutosvastarintaa voi esiintyä niin taloyhtiön hallituksessa kuin osakkaidenkin keskuudessa.

Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat keskustelleet esimerkiksi kattoremontista. Isännöitsijä on kertonut, miksi se kannattaa tehdä. Puheenjohtaja on kysellyt lisätietoja ja tullut samaan tulokseen. Asiaa hallituksen kokouksessa tai yhtiökokouksessa esitellessään puheenjohtajan kannattaa pitää mielessä, että monet kuulevat asiasta ensimmäistä kertaa.

– Psykologiassa puhutaan hinaajaefektistä. Muutoksen kärjessä olevat eivät välttämättä huomaa, että perässä tulee joukko vasta harkintavaiheessa olevia.

Etenkin hitaasti lämpeneville on annettava aikaa. Tilanne kärjistyy nopeasti konfliktiksi, jos ihmiset kokevat, ettei heitä kuunnella. Sivuutetuksi tuleminen lisää tarvetta osoittaa, että on eri mieltä.

Pysäytä huhut

Huhut lähtevät liikkeelle, jos faktaa ei ole tarjolla. Muutosta vastustavat jäärät pääsevät vaikuttamaan asioihin huhuja pyörittämällä, jos ihmiset eivät saa riittävästi tietoa.

– Huhuissa on kyse tarpeesta ymmärtää asiaa, josta ei tiedä riittävästi.

Ihmiset haluavat vaikuttaa. Yhtiökokouksiin ei kannata viedä päätettäväksi asioita, jotka hallitus on isännöinnin kanssa pureskellut valmiiksi mutta joista osakkaille ei ole kerrottu mitään. Tunne siitä, että hallitus on jo päättänyt keskenään asiasta, voi herättää voimakasta vastarintaa.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat helpottavat muutosten hyväksymistä. Kun tietää, mitä korjaushankkeita on tehtävä viiden tai kymmenen vuoden sisällä, vastarinta laimenee.

Myönteiset seuraukset esiin

Pekka Järvisen mukaan hulluinta muutosvastarinnassa on se, että ihmiset saattavat toimia jopa oman etunsa vastaisesti. He pitävät sitkeästi kiinni omista käsityksistään, vaikka siitä olisi enemmän haittaa kuin muutoksen hyväksymisestä.

Uudistuksesta kuulevan ihmisen ajatukset suuntautuvat ensimmäisenä kauhukuviin. Ihmislajin selviytymisen kannalta on ollut järkevä suhtautua varovasti uuteen. Ihminen miettii aina ensin muutoksen ikävimmät puolet. Edessä on meluhaittoja ja rahaa palaa.

Pelot ovat usein epärealistisia ja talttuvat asianmukaisella tiedottamisella.

Kun viedään isoa remonttiehdotusta yhtiökokouksen päätettäväksi, hallituksen kannattaa katsoa kauas ja kertoa, mitä kaikkea hyvää seuraa pitkällä aikavälillä. Remontin tuomista lisäkuluista ja hankaluuksista on hyvä puhua rehellisesti mutta mainita samalla, miksi remontti on taloyhtiön parhaaksi.

– Myönteisten asioiden kertominen pienentää vastarintaa.