Ratkaise taistelu parkkipaikoista oikeudenmukaisesti

Suomalaisille on nykymittapuulla liian vähän parkkipakkoja joillakin alueilla. Voiko paikkoja koskaan jakaa oikeudenmukaisesti?

Kuva: Christopher Paquette / Flickr

Kuva: Christopher Paquette / Flickr

Moni taloyhtiö on valmistunut aikana, jolloin ihmisillä ei juuri ollut autoja. Nykyään on aivan tavallista, että niitä on perheessä kaksi. Mihin ne pysäköidään, kun 20 asunnon taloyhtiössä on kuusi parkkipaikkaa?

Kaupunkien keskustoissa on vaikeaa saada lisää parkkitilaa – sitä ei vain ole. Uusilla asuinalueilla parkkipaikkojen tarve on huomioitu jo rakennusvaiheessa. Monilla uusilla taloyhtiöillä on maanalainen autohalli, jossa on joka asuntoa kohden oma parkkipaikka.

Kuka vastaa paikkojen jaosta?

20 vuodenkaan jonotuslistat eivät ole lainkaan harvinaisia. Tavanomaisesti parkkipaikkoja ovat hallinneet pitkäaikaiset osakkaat, jotka usein istuvat taloyhtiön hallituksessa.

Myös sijoittajaosakkaalla on oikeus saada parkkipaikka. Sijoittajaosakkaiden ja yhtiössä asuvien osakkaiden elämästä haluttiin tehdä tasavertaisempaa muutama vuosi sitten voimaan tulleella uudella asunto-osakeyhtiölailla.

Paikkojen jaosta vastaavat hallitus ja yhtiökokous. Ketään ei saa kohdella eriarvoisesti. Paikkojenjakamispolitiikasta pitäisikin olla selvät säännöt jokaisessa taloyhtiössä.

Voidaanko paikat arpoa?

Siitä, kuka minkäkin paikan saa, voi tulla erimielisyyttä osakkaiden kesken. Silloin paikat voidaan joutua arpomaan. Näin on usein esimerkiksi uusissa taloyhtiöissä.

Yleensä isännöinti suorittaa arvonnan, ja tekee sitten listan kaikista ilman paikkaa jääneistä. Autopaikka ei ole ikuinen, vaan paikat voidaan arpoa halukkaiden kesken uudestaan sopivin väliajoin.

Jos jonottajia on paljon eikä jonotuslista juuri muutu, parkkipaikkojen käyttöoikeudet voitaisiin tasapuolisuuden nimissä jakaa uudelleen esimerkiksi aina kolmen neljän vuoden välein.

Kuka saa paikan?

Joissakin taloyhtiöissä parkkipakka kuuluu osakkaan hallintaan osana asuntoa. Silloin sitä ei tietenkään voida laittaa kiertoon.

Suurimmassa osassa taloyhtiöitä ei ole kuitenkaan mitään estettä säännöllisille parkkipaikkojen arvonnoille – paitsi nykyisten parkkipaikkojen haltijoiden kiivas vastustus.

Tärkein kriteeri autopaikan saamiselle on tarve: asukkaan on omistettava rekisterissä oleva auto, olipa hän osakkeenomistajan vuokralainen tai osakas. Taloyhtiön ei kuitenkaan tarvitse sen enempää asettaa asukkaita tärkeysjärjestykseen.

Jos taloyhtiössä asuu ihmisiä, joilla olisi tarvetta invalidipaikalle, voidaan sellaisia perustaa yhtiökokouksen päätöksellä.

Autopaikan voi saada asunnossa asuva henkilö tai perheenjäsen. Kun jokainen autopaikkaa tarvitseva on saanut omansa, voidaan jakaa kakkospaikkoja. Asukkaan vieraiden käyttöön tai varastokäyttöön ei tarvitse myöntää autopaikkaa.

Taloyhtiö voi myös rajoittaa parkkipaikkojen käytön vain henkilöautoille, jolloin esimerkiksi asuntovaunua ei saa pysäköidä taloyhtiön parkkipaikalle.

Miten estää ulkopuolisten pysäköinti?

Taloyhtiön on nykyään helppo valvoa alueellaan tapahtuvaa pysäköintiä. Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset saavat oikeuden päätöksellä sakottaa taloyhtiön tontilla.

Jos piha-alueella on pysäköinti kielletty, tarvitaan pysäköintikieltomerkki.

Ongelmapysäköijien suosikkipaikoille voidaan lisäksi laittaa kylttejä, joissa sanotaan, että pysäköimällä tähän kuski sitoutuu maksamaan tietyn suuruisen pysäköintimaksun. Taloyhtiö saa lähettää laskun auton omistajalle.

 

Kolme tapaa hallinnoida parkkipaikkoja

  1. Vuokraus: yleisin tapa hallinnoida parkkipaikkoja on niiden vuokraaminen taloyhtiön asukkaiden käyttöön. Taloyhtiö saa parkkipaikoista tuloa.
  2. Osakkaiden hallinnassa olevat paikat: yleisin rivitaloissa ja uusissa taloyhtiöissä. Kullekin asunnolle tai osakkaalle on osoitettu parkkipaikka.
  3. Parkkiyhtiö: harvinainen mutta mahdollinen tapa on perustaa oma tai alueen taloyhtiöiden yhteinen parkkiyhtiö, joka myy tai vuokraa paikkoja osakkaille ja ulkopuolisillekin, jos paikkoja riittää.  Parkkiluolan tai -hallin perustaminen on kuitenkin valtava investointi. Etuna on, että autottomat osakkaat eivät joudu maksamaan parkkipaikkojen ylläpidosta.