Erilaiset näkemykset lisäävät vaihtoehtojen määrää. Silti erilaisten mielipiteiden huomioiminen on yllättävän vaikeaa. Etenkin silloin, kun toinen on omasta mielestä täysin väärässä.
Erilaisista mielipiteistä huolimatta taloyhtiössä pitää pystyä luomaan yhteisiä pelisääntöjä ja hallituksessa on tehtävä päätöksiä, joiden takana ainakin enemmistö seisoo. Asioista voi väitellä loputtomiin, mutta väittely ei välttämättä johda rakentavaan lopputulokseen. Sen eteen täytyy nähdä vaivaa.
Etenkin arvoristiriidat saavat tunteet helposti kuohumaan. Esimerkiksi jätteiden lajittelu voi olla yhdelle tärkeä ympäristöteko, toiselle arkea hankaloittava asia. Tunnekuohussa suusta hyppii sammakoita ja jopa loukkauksia.
Filosofi Frank Martela muistuttaa, että kukaan ei muuta mielipidettään sen seurauksena, että vastapuoli haukkuu tai nolaa hänet. Toisen nolaaminen vahvistaa vastakkainasettelua ja nolattu kaivautuu syvemmälle omaan poteroonsa. Mielipiteen muuttaminenhan tarkoittaisi, että nolaaja on oikeassa.
Silti aikuiset ihmiset polttavat päreensä ja mesoavat toisilleen. Ajattelemme herkästi, että oma mielipiteemme on ainoa oikea, ja pidämme eri tavalla ajattelevaa ilkeänä ihmisenä tai hankalana tyyppinä.
Martela muistuttaa, ettei eri mieltä oleva ihminen ole läpeensä paha tyyppi. Hän on vain eri mieltä asiasta. Hän on päätynyt mielipiteeseensä omien kokemustensa ja historiansa kautta. Mielipiteen takaa löytyvät syyt voivat olla järkeviä, outoja tai traagisia, mutta hänelle mielipide on totta.
– Vaikka toinen olisi täysin eri mieltä kanssasi, hänen näkökulmastaan katsoen mielipide tuntuu todelta ja oikealta. Ihmiset katsovat maailmaa eri näkökulmista.
Mitä arvoja tai päämääriä jaatte?
Pyri ymmärtämän, millaisesta maailmankuvasta vastapuolen mielipide kumpuaa. Ehkä voit oppia häneltä jotain.
Vastaväitteiden kehittämisen sijaan kannattaa miettiä, mitä yhteistä teillä on. Mistä olette samaa mieltä? Millaisia arvoja tai päämääriä te molemmat jaatte?
– Yhteisen pohjan löytäminen synnyttää luottamusta ja mahdollistaa keskustelun, jossa molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan. Rakentava keskustelu lähtee yhteisen pohjan etsimisestä.
Rakentava keskustelu lähtee yhteisen pohjan etsimisestä.
Frank Martela
Yhdistävät asiat löytyvät keskustellen ja kysellen. Kerro, miltä asiat näyttävät sinun näkökulmastasi ja millaisia tunteita asia sinussa herättää ja miksi. Kerro myös, miten päädyit omaan mielipiteeseesi ja mitä sen taustalta löytyy, millaisia asioita haluat edistää. Kysele ja kuuntele, mitä toinen ajattelee.
Osoita olevasi oikeasti kiinnostunut toisen mielipiteestä ja siitä, miten hän on siihen päätynyt. Keskustelun tavoitteena on dialogi, jossa molempien osapuolten ymmärrys sekä käsiteltävästä asiasta että toisesta ihmisestä lisääntyy.
Ajattelu kehittyy kuuntelemalla
Martela neuvoo kuuntelemaan toista osapuolta aidosti. Kuuntelemme toista liian usein vain päästäksemme itse ääneen. Toisen puhuessa suunnittelemme mielessämme jo vasta-argumenttia sen sijaan, että keskittyisimme kuuntelemaan. Odotamme, milloin toinen vetää henkeä, jotta voimme hyökätä ja ottaa tilan haltuun.
Toisen ihmisen motivaatio ilmaista eriäviä mielipiteitään laskee, jos hän ei tule kuulluksi tai hänen mielipiteensä torpataan. Keskustelu köyhtyy, mikä vaikuttaa päätösten laatuun. Loistavatkin ideat voivat jäädä esittämättä.
Ihmiset katsovat maailmaa eri näkökulmista.
Frank Martela
Kuuntelemalla toista voi edistää omaa ajatteluaan. Muiden ajatukset ovat arvokasta palautetta oman ajattelun kehittämiselle.
– Ajatteluni rikastuu, monipuolistuu ja muuttuu fiksummaksi, koska omista ajatuksistani poikkeavat mielipiteet pakottavat minut perustelemaan paremmin omia mielipiteitäni, sanoo Frank Martela.
Lue myös: Jämäkkyys on reilua vuorovaikutusta, sanoo tv:stä tuttu psykoterapeutti
