Maailmalla viherkattorakentaminen on ollut suosittua pitkään. Suunnitelmia ja ideoita sen lisäämiseksi on paljon. Viherkatoilla toimistotyöntekijät voivat viettää lounastaukoa tai niillä voi pelata vaikka jalkapalloa.
Saksassa, jossa kasvipeitteisten kattojen rakentajia palkitaan muun muassa antamalla heille lisää rakennusoikeutta, viherkattoja rakennetaan noin 11 miljoonaa ja Norjassa noin miljoona neliötä vuodessa. Ranskassa taas hyväksyttiin äskettäin laki, joka määrää asentamaan viherkatot tai aurinkopaneelit jopa puoleen uusista liikerakennuksista.
Suomessa katto- ja seinäviherpinta-alaa on toistaiseksi vain muutama kymmenen tuhatta neliömetriä, mutta määrä kasvaa nopeasti.
Viherrakenteet avuksi hulevesien hallintaan
Myös Suomessa vaikutetaan viherrakentamiseen viranomaismääräyksin. Viime vuonna voimaan tulleen vesihuoltolain mukaan hulevedet pitää hoitaa omalla kiinteistöllä. Tässä viherrakentaminen tulee avuksi – se helpottaa juuri vedenhallintaa, sillä kasvit imevät pintavesiä. Toisaalta viherkatoissa ja -seinissä on ongelmansa. Väärin rakennettuina ne voivat aiheuttaa kosteusvaurioita.
Viherkaton ikä voi olla noin kaksinkertainen tavallisiin kattoihin verrattuna.
Kasvipeitteen voi tehdä sekä puu- että kivitaloihin. Kun rakenteet salaojitetaan oikein, vesi ei jää seisomaan eikä tunkeudu rakennukseen. Kunnollinen juurien suojaus ja eristäminen on tärkeää juurienkin vuoksi.
Parantaako viherkatto hengitysilmaa?
Suomessa viherkattoja rakennetaan pääsääntöisesti uusiin taloihin, mutta ne soveltuvat yhtä hyvin myös vanhoihin rakennuksiin. Yleisesti viherkattoja on meillä asennettu autokatosten päälle.
Suomen laajin viherkatto on Oulun Ruskon jätekeskuksessa; se on noin 3 600 neliömetrin maksaruohoista tehty matto. Myös Espoon Ruusutorpan koulussa on viherkatto.
Viherkatosta on monenlaisia hyötyjä: kasvillisuus ja katon muut kerrokset suodattavat UV-säteilyä, vaimentavat ääniä ja pitävät sisäilman lämpötilan tasaisempana kuin tavallinen katto. Talvella viherkatto auttaa pitämään sisäilman lämpimänä, koska katto on kuin lisäeriste rakennuksen päällä. Viherkatot sitovat ilmasta saasteita ja säätelevät rakennuksen lämpötilaa. Kesällä tavallisen mustan katon lämpötila nousee helposti 70–80 asteeseen, kun viherkaton lämpö jää 30–40 astetta pienemmäksi.
Viherkaton ikä voi olla noin kaksinkertainen tavallisiin kattoihin verrattuna. Samalla hintakin on kaksinkertainen, koska esimerkiksi rakennuksen kantavia rakenteita täytyy vahvistaa. Viherkatto painaa selvästi tavallista kattoa enemmän.
Pyydä apua isännöinniltä
Viherkaton hankkiminen voi olla ajankohtaista taloyhtiölle, kun katto pitää uusia. Suunnittelussa on syytä käyttää ammattilaista. Vaikka amatööriltä käy palstaviljely, katon tai seinän teko on huomattavasti vaativampi hanke. Taloyhtiön hallituksen kannattaa kysyä vaihtoehdoista isännöinniltä.
Viherkattoon ja -seinään tarvitaan aina kunnan viranomaisten lupa.
– Joillakin paikkakunnilla tarvitaan rakennuslupa, toisilla riittää toimenpidelupa, tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo KerabitPro:sta sanoo.
Viherkattoon ja -seinään tarvitaan aina kunnan viranomaisten lupa.
Helpointa viherrakenne on suunnitella vielä piirustusvaiheessa olevaan taloon. Tällöin voidaan ottaa alusta asti huomioon, mitä halutaan ja miten tavoite toteutetaan.
– Suunnitteluun kannattaa ryhtyä ajoissa. Mikäli viherkatto halutaan rakentaa kesällä, viimeistään talvella on syytä pohtia, mitkä ovat tavoitteet ja kustannukset, Merisalo sanoo.
Pensaille ja viljelyksille hoitovastuut
Mitä katoille yleensä istutetaan? Kotimaiset sammalet, maksaruohot ja ketokasvit ovat helppoja.
– Jos halutaan pensaita, vaativia kukkia tai viljelyksiä, vastuuasioista sovitaan taloyhtiössä kuten kukkapenkeistä tai palstaviljelystä muutenkin, Lehvävirta muistuttaa.
Jos asukkaat kasvattavat katolla juureksia tai vihanneksia, ne kannattaa istuttaa laatikoihin tai multasäkkeihin, joista viljelijät itse huolehtivat, viherkattoja tutkinut Susanna Lehvävirta Helsingin yliopistosta sanoo. Ensimmäisenä viljelyvuonna tulos ei ole vielä paras mahdollinen.
– Usein viherkattoon istutetaan kymmentäkin eri lajia, jotta nähdään, mikä viihtyy juuri tässä paikassa. Seuraavana vuonna tulos on jo näyttävämpi, Merisalo sanoo.
Viherseinä ja -katto talvehtivat samaan tapaan kuin esimerkiksi kasvimaa. Jos tila on suunniteltu ympärivuotiseksi oleskelutilaksi, viheriöinti voi olla jatkuvaa.
Millainen viherkatto meidän taloomme?
- Valittavana on sammal- ja maksaruohokattoja tai monimuotoisempia ketokattoja.
- Kuivuutta sietävät katot ovat helppohoitoisia. Viherkatto voi olla niitty, nurmikko tai puutarha. Toiset vaativat enemmän kasvualustaa ja hoitoa.
- Maksaruohokatot ovat myös paloturvallisia, koska ne sitovat hyvin vettä. Toisaalta ne voivat haitata luonnon monimuotoisuutta.
- Isännöitsijältä voi kysyä, minkälaisia suunnittelijoita juuri teillä tarvitaan – arkkitehtia, rakennesuunnittelijaa, vihersuunnittelijaa vai kattovalmistajaa.
