Vastavuoroinen naapuriapu vahvistaa luottamusta

Kirjoittanut Tiina Komi 8.9.2021
Nuorempi ja vanhempi mies istuvat pihalla katsomassa nuoremman läppäriä

Uusin ihmisiin, kuten naapureihin, tutustuminen vaatii vaivannäköä. Jotta ihmissuhde syvenisi, sen on oltava vastavuoroinen, toteaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Venla Berg.

Sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys hyvinvoinnille. Suomalainen kulttuuri on perinteisesti aika yksilökeskeinen, mutta emme poikkea muista siinä, mitä ystävyyteen tulee: meillä on keskimäärin noin viisi läheistä ystävää, joiden jokapäiväiset kuulumiset tiedetään aika hyvin.

Väestöliiton tutkimusjohtaja Venla Bergin mukaan ystävyys alkaa usein varovaisesti ja tunnustellen. Se kuoriutuu kuin sipuli. Tutustuminen alkaa ulkokerroksista ja etenee vähän kerrallaan syvemmälle.

– Vastavuoroinen samantahtinen eteneminen on alkuvaiheessa tärkeää. Se on kuin tenniksenpeluuta. Molemmat antavat ja saavat, Berg sanoo.

Jos jompikumpi yrittää edetä liian nopeasti tai menee henkilökohtaisiin asioihin nopeammin kuin toinen on valmis, orastava ystävyyssuhde voi mennä solmuun ja tunnustelut päättyä siihen.

Vastavuoroisuus on sisäänrakennettu ominaisuus

Vastavuoroisuuden merkitys vähenee, kun ystävyys syvenee ja on kestänyt pidempään. Hyvään ystävyyteen mahtuu kausia, jolloin toinen ottaa enemmän kuin antaa. Antamisen ja saamisen väli voi olla pitkäkin.

Sen sijaan naapuriavussa vastavuoroisuus on tärkeämpää.

Emme ajattele välttämättä tietoisesti, että autoin naapuria kolme kertaa, nyt hänen on autettava minua yhtä monta kertaa. Vastavuoroisuuden puute aiheuttaa kuitenkin huonoja tuntemuksia ja meitä alkaa epäilyttää.

– Tämä voi kuulostaa laskelmoidulta, mutta se on yleensä tiedostamatonta. Vastapalvelusten saaminen vahvistaa luottamusta, jolle ystävyys rakentuu, Berg toteaa.

Vastavuoroisuus on sisäänrakennettu ominaisuus. On luontevaa kutsua naapurin lapsi leikkimään, jos oma lapsi on ollut heillä leikkimässä. Harva haluaa lypsää toiselta palveluksia ajattelematta, miten voisi tehdä vastapalveluksen. Vastavuoroisuutta odotetaan sekä itseltä että toiselta.

Samankaltaisuus viehättää naapureissakin

Samanlainen elämäntilanne helpottaa naapureihin tutustumista ja ystävyyssuhteiden solmimista. Esimerkiksi hiekkalaatikolla on helppo tutustua muihin pikkulasten vanhempiin ja koiralenkillä muihin koiraihmisiin.

Kaikki paikat, missä tapaa ihmisiä, helpottavat tutustumista. Berg kannustaa naapureiden seuraa kaipaavia menemään mukaan taloyhtiön hallitukseen tai asukastoimikuntaan.

– Ainoa tapa saada uusia tuttavia ja ystäviä on ottaa vähän riskejä ja asettaa itsensä alttiiksi. Voi olla, ettei uusi tuttavuus innostu, eikä halua pitää yhteyttä. Sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Jos joku ei halua tutustua, kokeile jotain toista.

Meillä on taipumus hakeutua kaltaistemme seuraan. Tämä pätee niin ystävyys- kuin parisuhteisiinkin.

Solmimme sosiaalisia suhteita todennäköisimmin sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlainen koulutustausta, suurin piirtein samanlainen kulttuurinen alkuperä, uskonto ja sukupuoli ja jotka ovat suunnilleen samanikäisiä kuin itse olemme.

Kanssakäymistä helpottaa se, että toista pystyy jotenkin ennustamaan ja ymmärtämään. Mitä samankaltaisempi tausta, sitä helpompaa vuorovaikutus on.

Tuttuus helpottaa myös riitojen ratkomista

Ystävät muistuttavat toisiaan, mutta poikkeuksiakin on. Persoonallisuus vaikuttaa ystävyyssuhteiden solmimiseen.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton yhteisessä tutkimuksessa perehdyttiin ystävyyssuhteiden muodostumiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että ihmiset, jotka ovat persoonallisuudeltaan avoimia uusille kokemuksille solmivat moninaisempia ja epätyypillisempiä ystävyyssuhteita kuin muut.

 – Elämme suurta sosiaalista muutosta. Sosiaaliset verkostot tulevat käsittämään yhä enemmän muita läheisiä ihmisiä kuin sukulaisia, Berg sanoo.

Raha aiheuttaa usein riitaa. Taloyhtiössä naapureilla on yhteistä omaisuutta, jonka hoidosta voi tulla erimielisyyttä.

Berg ei kuitenkaan jättäisi hyviä ihmissuhteita solmimatta mahdollisten tulevien konfliktien vuoksi. Mitä paremmin ihmiset toisensa tuntevat, sitä helpompi riitoja on selvittää.

Näin kasvatat sosiaalista verkostoasi

  1. Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Ihmisiä ei jaksa tavata, jos arki on liian kuormittavaa.
  2. Nivo tapaamiset arkisiin tilanteisiin, joissa itse viihdyt. Pyydä esimerkiksi naapureita mukaasi harrastuksiin, joista itse pidät.
  3. Jos tykkäät tehdä asioita ryhmässä, kokoa naapureista teatteri- tai matsiporukka.
  4. Tutustuta ystäviäsi toisiinsa.
  5. Rakenna rutiineja, jotka auttavat sosiaalisten suhteiden vaalimisessa. Tarjoa esimerkiksi kesän aloittamiskahvit naapureille pihalla ja ehdota, että joku toinen järjestäsi lomakauden lopettajaiset.
  6. Pidä ihmisiin yhteyttä puhelimella ja sosiaalisessa mediassa. Somessa voi vahvistaa olemassa olevia suhteita ja tutustua uusiin ihmisiin.

Lue myös: Tuttu naapuri tuo turvaa

Tiina Komi

Kirjoittaja: Tiina Komi

Ajattelen, että taloyhtiö on osakkaidensa ja asukkaidensa summa. Taloyhtiö kehittäminen on yhteistyötä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmia ja päätöksiä tehdään. Haluan nostaa jutuissani esiin asioita, jotka parantavat vuorovaikutusta ja helpottavat taloyhtiön hoitoa.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Tiina Komi →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 4/2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Naapurit