Valtio voisi taata peruskorjauslainoja 100 miljoonalla eurolla − takausta ei myönnetty kertaakaan

Kirjoittanut Mari Schildt 27.4.2020
Valtio on varautunut takaamaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoja jo viiden vuoden ajan, mutta takausta ei ole myönnetty kertaakaan. Syynä on se, ettei sitä ole haettu kertaakaan.

Valtio on varautunut takaamaan taloyhtiöiden perusparannuslainoja jo viiden vuoden ajan 100 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta takausta ei ole myönnetty kertaakaan. Syynä on se, ettei sitä ole haettu kertaakaan.

Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta tuli voimaan jo viisi vuotta sitten, mutta ensimmäistä päätöstä odotellaan yhä. Valtiontakausta hallinnoivan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn rahoituspäällikkö Markku Aho sanoo, että kolmisenkymmentä eri tahoa on kysynyt takausmahdollisuudesta puhelimitse tai sähköpostitse, ja noin viiden kanssa on edetty paperien tasolle, mutta yksikään ei ole jättänyt varsinaista hakemusta.

− Me olemme vastanneet joillekin ehdollisesti, että näillä raja-arvoilla me voimme olla mukana. Lopullista takaushakemusta, johon luottolaitos olisi antanut konkreettisen lainoitussitoumuksen, ei kuitenkaan ole saatu, Aho sanoo.

Takauksella on tiukat ehdot

Valtiontakaus voi olla taloyhtiölle se viimeinen kortti, joka katsotaan, jos peruskorjausremontin rahoitusta ei ole saatu muilla keinoin järjestymään. ARAn valtiontakaus on kuitenkin ehdoiltaan sen verran tiukka, että se rajaa heikoimmat taloyhtiöt ulkopuolelle.

ARAn takaukseen määritellään taloyhtiön vakuusarvo arvioimalla käypä markkinahinta sen huoneistoille, eikä taloyhtiön kokonaislainapotti saa nousta yli puoleen taloyhtiön näin määritellystä vakuusarvosta. Valtiontakauksen voi saada enimmillään 70 prosentille asuintilojen kohtuullisista perusparannuskustannuksista. ARA myös arvioi, että lainansaajalla on edellytykset takauslainan maksamiseen.

Myös kertaluontoinen takausmaksu on suhteellisen kova, kaksi prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta. Lisäksi pankin täytyy sitoutua hankkeeseen mukaan, koska takausta ei voi myöntää ilman pankkilainaa, johon takaus kohdistuisi.

Ei taloudellisten ongelmien pelastaja

Nykyisen järjestelmän ongelmat on huomattu myös ympäristöministeriössä. Hallitusohjelmassa mainitaan, että tavoitteena on uudistaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen takausjärjestelmä toimivaksi tukimalliksi.

Valtioneuvosto vahvisti jälleen tammikuussa sadan miljoonan euron takausvaltuuden tälle vuodelle ARAn myöntämille asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksille. Käyttämättä jääneet summat eivät siirry seuraavaan vuoteen. Tukea voi saada ylläpidon kannalta keskeisiin toimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaippa- sekä energiataloudellisiin korjauksiin.

ARAn Ahon mukaan valtiontakauksen lähtökohta on, että valtion riskejä ei saa kasvattaa.

− Tämä ei ole mikään taloudellisten ongelmien pelastaja, vaan takaus enemmänkin helpottaa normaalikuntoisten taloyhtiöiden lainansaantia, hän sanoo.

Aho pohtii, että taantuvan väestökehityksen alueilla perusparannuslainan valtiontakaus voi olla hyvinkin käyttökelpoinen: Vanhan asuntokannan ylläpitoa kannattaa tukea, kun asuntoja kuitenkin on tarjolla, eikä uutta rakennuskantaa kannata siksi rakentaa.

− Nykyiset myöntämisehdot kuitenkin rajaavat hyväksyttävissä olevat perusparannushankkeet kustannuksiltaan varsin maltillisiin korjauksiin ja paikallisesti hyvän sijainnin omaaviin asunto-osakeyhtiöihin, hän korostaa. 

Lue myös: Taloyhtiöiden remonttirahoitus muuttuu − osakas, oletko valmis uuteen aikaan?

Mari Schildt

Kirjoittaja: Mari Schildt

Asunto-osakeyhtiö on ihmiselle koti, mutta kansantaloudelle se on varallisuuden ja vaurauden perusta. Harva tulee ajatelleeksi, että hyvin hoidetut taloyhtiöt takaavat esimerkiksi sen, että maan pankit saavat maailmalta varoja lainattaviksi edelleen suomalaisille. Kun me luotamme taloyhtiöihimme, meihinkin luotetaan maailmalla.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Mari Schildt →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Korjaushanke Kunnossapito