Remontti onnistuu, kun suunnittelu ja tiedotus ovat kunnossa

Kirjoittanut Matti Tuovinen 22.5.2014 ja päivitetty 8.2.2019
Ikkunaremontti laajeni julkisivuihin, kun kuntotutkimus paljasti vaurioita betonissa. Kuva: Juho Kuva

As Oy Kaunaisten Puistokujalla ikkunaremontti laajeni julkisivuihin, kun kuntotutkimus paljasti vaurioita betonissa. Jättihankkeen onnistumisessa hyvällä viestinnällä oli suuri rooli.

Hyvä yhdeksän, sanoo Asunto Oy Kauniaisten Puistokujan hallituksen puheenjohtaja Ulla Laitinen. Se on kouluarvosana taloyhtiössä meneillään olevalle ikkuna- ja julkisivuremontille. Laitisen mukaan hanke on edennyt jouhevasti, kiitos perusteellisen valmistelun. Asukkaatkaan eivät ole antaneet negatiivista palautetta.

Kymmenkunta vuotta sitten taloyhtiön hallitus teki linjaratkaisun, ettei vuonna 1964 valmistuneen kerrostalon alkuperäisiä ikkunoita enää korjata erikseen. Sen sijaan ne päätettiin vaihtaa aikanaan kerralla, putkiremontin jälkeen. Putkisaneeraus toteutui vuosikymmenen taitteessa ja ikkunoiden vuoro tuli tänä vuonna.

Julkisivuun ikkunaremontti laajeni kuntotutkimuksen myötä. Hallitus oli teettänyt rakennuksen peruskuntoarvion jo valmistellessaan asunto-osakeyhtiölain edellyttämää kunnossapitotarveselvitystä. Julkisivusta ja parvekkeista se tilasi erillisen kuntotutkimuksen.

Hallituksen pitää asettautua asukkaan kenkiin.

Selvitysten pohjalta yhtiökokous päätti, että julkisivu saneerataan yhtä aikaa ikkunoiden kanssa. Hallituksen ja isännöinnin sekä korjausprojektin vetäjäksi valitun Conditio Oy:n diplomi-insinööri Tapani Ahon yhteistyönä muotoutui hankeohjelma. Se määritteli, mitä tehdään, missä laajuudessa ja millä tavoin. Sen pohjalta tehtiin toteutussuunnittelu. Aho kehuu prosessia:

– Se eteni aivan oppikirjan mukaan.

Selkeä tiedottaminen tehoaa

Hallituksen puheenjohtaja Ulla Laitinen painottaa rehellisen ja selkokielisen tiedottamisen merkitystä kustannuksia perusteltaessa. Kun hallitus kertoi osakkaille tarkasti, mistä on kysymys ja mitä hyötyjä remontilla saadaan, kaikki olivat hankkeen puolella, vaikka osakkaiden kukkaroa piti kaivaa aiottua enemmän.

Ollakseen perillä asioista hallituksen edustajat osallistuivat niin urakkaneuvotteluihin kuin jokaiseen työmaakokoukseenkin. Isännöitsijä Westerstråhle on tulkannut teknisiä asioita hallitukselle tarvittaessa. Saatua tietoa hallitus on jakanut eteenpäin osakkaille, jonka jälkeen lisätöiden tilaamisesta on ollut helppo päättää.

Kun hoitaa taloyhtiön asioita samoin kuin omiaan, toimii vastuullisesti.

Lähes kaksinkertaiseksi paisuvaa kustannusarviota ei myydä taloyhtiön osakkaille noin vain. Asunto Oy Kauniaisten Puistokujankin hallitus joutui perustelemaan remontin laajentamista.

Vanhaa julkisivua ei kannattaisi jättää uuden alle, koska siinä oli paikoin kosteusvaurioita. Jos julkisivu ja ikkunat korjattaisiin eri aikoina, pitäisi liityntäsaumojen kohdalla tehdä sama työ kahteen kertaan. Se tulisi kalliimmaksi kuin korjata kaikki kerralla. Kun ikkunat ja julkisivu uusittaisiin yhtä aikaa, saataisiin aikaan moderni ja hyvin eristävä seinärakenne, joka myös pienentäisi rakennuksen lämmityslaskua, summaa kohteen isännöitsijä Harry Westerstråhle helsinkiläisestä Isännöitsijätoimisto Westerstråhle & Co Oy:stä.

Anna tilaa kysymyksille

Ulla Laitinen korostaa, että hallituksen tulee sallia asukkaille kaikki kysymykset ja keskusteluun pitää kannustaa.

Myös hallitus keskustelee tykönään. Valitessaan ikkunamallia Asunto Oy Kauniaisten Puistokujan hallituksen jäsenet hankkivat tietoa eri asiantuntijoilta päätöksen tueksi. Lopulta ikkunamalli vaihdettiin kesken suunnittelun paremmin talon ominaisuuksiin sopivaksi.

– Kun hoitaa taloyhtiön asioita samoin kuin omiaan, toimii vastuullisesti.

Laitinen muistaa, miten tinkasi projektin vetäjältä Tapani Aholta huonointa mahdollista skenaariota siitä, mikä kaikki voisi hankkeessa mennä pieleen. Laitisen mukaan se on osa riskienhallintaa. Hän suosittelee nukkumaan asioiden kanssa yön yli ja vielä kerran tarkistamaan, ettei mitään unohtunut.

Valmistautumista ei voi ylikorostaa

Remonttihanke on onnistunut, kun siitä tiedetään ajoissa, työt sujuvat joutuisasti, häiriötä arkeen tulee niukasti, työnjälki on laadukasta ja kustannukset pysyvät kurissa.

Kaiken A ja O on juuri huolellinen valmistautuminen, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, varatuomari Jaana Sallmén alleviivaa.

Yksi valmistautumisen tärkeimmistä asioista on ajan varaaminen hankkeelle. Jos keskustelu remontista syttyi nyt, on realistinen toteutusajankohta aikaisintaan vuoden päässä.

Aikaa tarvitaan taloudellisen lähtötilanteen sekä korjauskohteen kunnon selvittämiseen. Sen jälkeen aikaa kuluu korjausvaihtoehtojen tutkimiseen ja valitun toteutusmallin suunnitteluun sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailuttamiseen. Aikataulussa on otettava huomioon myös päätöksentekorytmi sekä lupien hakemiseen ja saamiseen kuluva aika.

Riittävän pitkä valmistautumisaika myös auttaa osakkaita ymmärtämään, mistä on kyse, ja sitouttaa heidät korjaushankkeeseen, Sallmén lisää.

Remonttihankkeesta tiedottaminen pitäisi aloittaa jo silloin, kun hallitus toteaa saneeraustarpeen ja päättää esittää jotakin tehtäväksi

Remonttihankkeesta tiedottaminen pitäisi aloittaa jo silloin, kun hallitus toteaa saneeraustarpeen ja päättää esittää jotakin tehtäväksi, sanoo Asunto Oy Kauniaisten Puistokujan ikkunat toimittaneen Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n aluemyyntipäällikkö Hannu Lonka. Hallituksen kannattaa pitää remontin valmistelu niin julkisena kuin mahdollista.

Remontin käynnistyttyä tiedotusvastuu siirtyy yleensä urakoitsijoille. Lonka suosittelee jakamaan asennusryhmän nokkamiehen ja vastuullisen työnjohtajan puhelinnumerot asukkaille. Sallmén kehottaa hallitusta varmistamaan, että tiedotusvastuu todella siirtyy urakoitsijalle ja/tai projektipäällikölle.

– Hallituksen pitää asettautua asukkaan kenkiin. Tieto siitä, milloin remontista johtuva häiriö kohdistuu tiettyyn asuntoon, on tärkeä, jotta asukas pystyy pyörittämään normaalia arkeaan.

Tarve remontille pitää aina olla

Kannattaako ikkuna- ja julkisivuremontit yhdistää? Hannu Longan mielestä vastaus on tapauskohtainen. Jos ikkunat ovat hyväkuntoiset tai ne voi kunnostaa ja julkisivu kaipaa vain maalia, voi remontit hyvin tehdä erikseen. Mutta jos halutaan lisälämmöneristystä, etenkin sellaista jossa julkisivu paksunee ja ikkunat jäisivät rumasti syvälle aukkoon, kannattaa yhdistelmäremonttia harkita. Muuten ikkunat joudutaan kuitenkin siirtämään ulommas ikkuna-aukossa, olivat ne vanhat tai uudet. Se on kallista ja hankalaa.

Lonka myös korostaa, ettei ikkunaremonttiin kannata ryhtyä vain sen vuoksi, että kotikaupunki tai -kunta tarjoaa remonttiavustuksen. Tarpeiden tulisi olla monisyisemmät: vedontunnetta, meluongelmia, ikkunoiden käyttöongelmia, ehkä jo lahovaurioitakin. Pelkkä energiatalouden parantaminen ei ole kannattava syy.

Puistokujalla muovit peittävät vielä asukkaiden maisemia uusissa ikkunoissa. Muovit poistetaan, kunhan julkisivun rappaus on tehty.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Ikkunat Julkisivu Korjaushanke