Mitätöintiä ja huhujen levittämistä – taloyhtiön hallituksen kiusaaja sabotoi kokousta monin tavoin

Kirjoittanut Tiina Komi 15.6.2022
Taloyhtiön kiusaaja Pixabay

Taloyhtiöissä esiintyy monen tasoista kiusaamista. Kiusaamista tapahtuu myös hallituksessa. Se voi olla avointa tai hienovaraista ja piilevää. Tyypillistä kiusaamiselle on se, että se toistuu ja voi jatkua vuosia.

Usein ajatellaan, että kiusaaja kiusaa muita, koska hänellä on paha olo. Joskus näin onkin, mutta ei aina. Kiusaajista osa ei oikeasti välitä siitä, miltä muista tuntuu. Osa kiusaajista ei itse ymmärrä käytöstään kiusaamiseksi. Näin voi toimia myös taloyhtiön kiusaaja.

Taloyhtiön kiusaaja saattaa hallituksessa vastustaa kaikkea viimeiseen asti. Hän mitätöi muita, haukkuu selän takana, puhuu pahaa, levittää huhuja ja ajaa omaa agendaansa.

Kokousta voi sabotoida monin tavoin. Esimerkiksi uuvuttaa muut pitkillä puheenvuoroilla tai mitätöidä kokous häipymällä paikalta.

Aika monesta saa tehtyä kiusaajan, mutta ei kaikista.

Vesa Nevalainen

Taloyhtiön kiusaaja voi jättää tekemättä, mitä on sovittu ja keksiä luovia selityksiä toiminnalleen. Hän voi myös pimittää tietoa tai jakaa sitä vain tiettyjen henkilöiden kanssa.

Kiusaamiseen perehtynyt psykologi Vesa Nevalainen kertoo, että vallanhimo on yksi kiusaamisen yleisimmistä motiiveista. Hallituksen jäsen voi janota valtaa itselleen, tai puheenjohtaja voi käyttää valtaansa muiden kyykyttämiseen. Isännöitsijäkin voi tulla kiusatuksi.

– Puheenjohtaja voi kutsua kokouksen koolle hankalina aikoina tai kutsua hupaisia asiantuntijoita puhumaan puuta heinää. Hän voi myös kieltäytyä antamasta jollekin hallituksen jäsenelle puheenvuoroa.

Kiusaaja pysähtyy harvoin miettimään, miksi haluaa saada muut valtaansa ja alistaa heitä. Syyt kumpuavat usein kaukaa lapsuudesta. Taustalla on yleensä huono itsetunto, jota kiusaaja haluaa pönkittää.

Taloyhtiön kiusaaja kontrolloi

Vallanhalu voi ilmetä kontrollointina. Se on suomalaisten helmasynti. Meillä on tiukka sosiaalinen normisto, ja vahdimme, että kaikki noudattavat sitä. Naapuria ohjeistetaan nopeasti kirjelapulla, jos hän viipyy saunatunnillaan kolme minuuttia yli sovitun ajan.

– Kannattaisi miettiä, onko taloyhtiö paras mahdollinen paikka hamuta valtaa hinnalla millä hyvänsä. Taloyhtiöt ovat maailman mittakaavassa pieniä paikkoja.

Kontrolloiminen on yksi keino hakea turvallisuutta. Nevalainen on huomannut, että kontrollin tarve on lisääntynyt koronapandemian aikana, kun elämästä on tullut vaikeammin ennustettavaa ja hallittavaa kuin ennen.

Kannattaisi miettiä, onko taloyhtiö paras mahdollinen paikka hamuta valtaa hinnalla millä hyvänsä. Taloyhtiöt ovat maailman mittakaavassa pieniä paikkoja.

Vesa Nevalainen

Aikuiset kiusaavat toisiaan lahjakkaasti. Se voi olla hyvin hienovaraista. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiusaaja ei koskaan peukuta uhrinsa ehdotuksia tai mielipiteitä mutta osoittaa heti suosiotaan, jos joku esittää vastakkaisen mielipiteen.

Taloyhtiön kiusaaja voi puhua myös näennäisen ystävällisesti toiselle mutta kiusattu tietää, että hän piruilee. Jatkuva ilkeily täyttää kiusaamisen kriteerit.

Joskus piikittelystä tulee tapa, jota ei itsekään huomaa. Hyväntahtoinen naljailu voi loukata muita. Jos epäilee pahoittaneensa jonkun mielen, se kannattaa ottaa puheeksi.

Peesaajat hakoteillä

Hallituksen jäsenet voivat kiusata puheenjohtajan ulos hallituksesta. He voivat myös toimia hänen selkänsä takana ja etsiä uuden puheenjohtajan. Tämä perustuu psykologiseen ryhmäilmiöön, jossa haetaan yhdessä pelastajaa vaihtamalla johtajaa. Kun uusikin puheenjohtaja osoittautuu pettymykseksi, sama kuvio toistetaan sen sijaan, että hallitus tukisi johtajaansa ja auttaisi häntä työssään.

Kiusaajan peesaajat eivät välttämättä tiedosta kiusaamistaan. He ajattelevat, että kiusaaja on hyvä tyyppi, hänellä on hyvät jutut ja hänen seurassaan on mukava olla.

– He luulevat olevansa täysipäisiä toimijoita, vaikka he ovat vain kiusaajan statisteja tämän pelissä. Myötäilemisen motiivina voi olla myös toive välttyä itse kiusaamiselta.

Myötäilemisen motiivina voi olla myös toive välttyä itse kiusaamiselta.

Vesa Nevalainen

Sen sijaan, että lähtee kiusaajan kelkkaan, kannattaa pyrkiä pysäyttämään kiusaaminen heti alkumetreillä tekemällä siitä näkyvää. Asunto-osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja hallituksessa sovitut pelisäännöt ehkäisevät parhaimmillaan kiusaamista.

Kenestä tahansa ei voi tulla kiusaajaa. Osa ihmisistä on niin empaattisia ja kilttejä, ettei heistä saa kiusaajaa tekemälläkään.

– Aika monesta saa tehtyä kiusaajan, mutta ei kaikista.

Jos haluat kiusata muita, toimi näin 

  • Älä yritä asettua muiden asemaan ja miettiä, miltä käytöksesi heistä tuntuu.
  • Älä kuuntele muita. Väheksy heidän mielipiteitään.
  • Älä anna missään asiassa periksi. Muista, että sinä olet aina oikeassa. Turha antaa sovun vuoksi muidenkin saada välillä tahtonsa läpi.
  • Aja omaa etuasi kaikin keinoin.
  • Puhu muista pahaa selän takana. Hanki itsellesi liittolaisia.
  • Pura väsyneenä ja uupuneena pahaa oloasi muiden päälle siekailematta. Sinulla on oikeus purkaa itseäsi milloin ja missä haluat.
  • Heittele ilkeitä piikkejä. Jos muut valittavat niistä, totea, ettei heillä ole huumorintajua.

Lue myös: Jos taloyhtiössä on kiusanhenki, siihen voi ja pitää puuttua

Tiina Komi

Kirjoittaja: Tiina Komi

Ajattelen, että taloyhtiö on osakkaidensa ja asukkaidensa summa. Taloyhtiö kehittäminen on yhteistyötä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmia ja päätöksiä tehdään. Haluan nostaa jutuissani esiin asioita, jotka parantavat vuorovaikutusta ja helpottavat taloyhtiön hoitoa.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Tiina Komi →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Kokoukset Naapurit Taloyhtiön johtaminen Yhtiökokous