Jos taloyhtiössä on kiusanhenki, siihen voi ja pitää puuttua

Kirjoittanut Tiina Komi 10.4.2019 ja päivitetty 11.4.2019
Kuvitus Veera Elina Ala-Vähälä

Kiusaaminen on yleensä tahallista ja suunnitelmallista. Kiusaavan naapurin kohteeksi joutunut voi huomata olevansa vaikkapa perättömien rikos- tai lastensuojeluilmoitusten kohteena.

Kiusaamisen tavat vaihtelevat ja monipuolistuvat iän ja elämänkokemuksen myötä, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Antti Ryynänen PsyJuridicasta kertoo.

Taloyhtiöissä nämä elämänkokemuksella hankitut ”taidot” näkyvät niin, että kiusaamisen tavat voivat olla mitä monimuotoisimpia. Kiusaaja saattaa esimerkiksi tehdä perättömän lastensuojeluilmoituksen silloin, kun naapurin lasten tavanomaiset äänet häiritsevät hänen elämäänsä. Tai kiusaaja voi ottaa yhden asukkaan silmätikuksi ja haalia itselleen liittolaisia tätä vastaan.

Kiusaamista voi esiintyä myös hallituksen sisällä. Esimerkiksi porukan ulkopuolelle jättäminen ja tiedon pimittäminen ovat kiusaamisen muoto.

Antti Ryynäsen mukaan kiusaaminen on yleensä suunnitelmallista ja tahallista toimintaa. Kiusaaja pyrkii aiheuttamaan mielipahaa, pelkoa ja häpeää sekä sulkemaan toisen ulkopuolelle.

Elämänkokemus monipuolistaa kiusaamiskeinoja.

Kiusaaja ja kiusattu

Kiusaamisen syyksi on yleisesti väitetty kiusaajan heikkoa itsetuntoa. Taustalla voivat kuitenkin olla myös kehittymättömät sosiaaliset taidot, mielenterveysongelmat tai empatiakyvyn puute.

Kiusatuksi tulemisen kokemus on yksilöllinen. Yksi voi kokea irvailun kiusaamisena, toinen ottaa sen huumorilla. Reagointitapaan vaikuttavat muun muassa ihmisen herkkyys ja aiemmat kokemukset. Jos kokee olevansa kiusaamisen uhri, kannattaa ryhtyä konkreettisiin toimiin.

Kiusatun kannattaa pitää kokemuksistaan kirjaa. Kun kiusaamisen kirjaa päiväkirjan muotoon, sitä voidaan arvioida jälkeenpäin oikeudessa, Ryynänen sanoo. Tai jos naapuri uhkailee lastensuojeluilmoituksen tekemisellä, Ryynänen kehottaa soittamaan lastensuojelun päivystykseen ja kysymään sieltä neuvoa.

Kiusatun kannattaa myös ottaa tilanne puheeksi kiusaajan kanssa, jos vain mahdollista.
Parhaassa tapauksessa kiusaaminen loppuu, kun kiusattu tekee sen näkyväksi ja kertoo, miten asian kokee.

Taloyhtiön johto ei voi ryhtyä poliisiksi, jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Kuinka voi auttaa?

Mitä taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voivat tehdä, jos he saavat tietoonsa, että taloyhtiössä on kiusaamisongelma?

Ryynäsen kokemuksen mukaan ihmiset ovat arkoja puuttumaan ulkopuolisena tilanteeseen. Jos kiusatuksi itsensä kokeva asukas kuitenkin kääntyy puheenjohtajan, hallituksen tai isännöinnin puoleen, asiaan pitää suhtautua vakavasti.

Välinpitämättömyys tai väistely eivät ainakaan auta. Taloyhtiön johdon on tärkeää selvittää, mistä on kyse, ja ratkoa tilannetta asiallisesti, rakentavasti ja rauhallisesti, jotta taloyhtiö olisi jatkossa kaikille hyvä paikka asua. Sopiminen on kaikkien etu. Muuten kiusaaminen voi kärjistyä.

Apuun voidaan kutsua myös ulkopuolinen sovittelija esimerkiksi Naapuruussovittelukeskuksesta. Usein jo kuulluksi tuleminen voi helpottaa kiusatun oloa, vähentää pelkoja ja rauhoittaa mieltä. Asian purkaminen tekee tilaa uusille näkökulmille.

Myös kiusaajan näkemystä on tärkeää kuulla. Kiusaamisväitteet eivät aina ole totta. Taloyhtiön johto ei kuitenkaan voi ryhtyä poliisiksi.

Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, kiusatun täytyy olla yhteydessä poliisiin. Esimerkiksi käsiksi käyminen tai töniminen täyttävät pahoinpitelyn määritelmän, vaikka niistä ei jäisi fyysisiä jälkiä. Valheellisen tiedon levittäminen puolestaan voi johtaa kunnianloukkaussyytteeseen. Jos kiusatulla on syytä pelätä turvallisuutensa tai omaisuutensa puolesta, kyseessä voi olla laiton uhkaus.

Info

  1. Taloyhtiölle voi luoda kiusaamisen ehkäisysuunnitelman. Toimintaohjeisiin voi kirjata, ettei taloyhtiössä sallita kiusaamista ja kertoa, miten siihen puututaan. Tämä lisää asukkaiden turvallisuudentunnetta.
  2. Ruokkikaa positiivisuutta ja naapurisopua huomaamalla hyviä ja kivoja asioita ja tekemällä niitä näkyviksi asukkaille. Puhukaa ihmisistä hyvää.
  3. Kilpailkaa naapurisovusta ja hyvästä hengestä naapuritaloyhtiöiden kanssa.
  4. Taloyhtiön puheenjohtaja voi ylläpitää positiivista ja ihmisiä kunnioittavaa ilmapiiriä sekä me-henkeä omalla asenteellaan ja esimerkillään.
Tiina Komi

Kirjoittaja: Tiina Komi

Ajattelen, että taloyhtiö on osakkaidensa ja asukkaidensa summa. Taloyhtiö kehittäminen on yhteistyötä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmia ja päätöksiä tehdään. Haluan nostaa jutuissani esiin asioita, jotka parantavat vuorovaikutusta ja helpottavat taloyhtiön hoitoa.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Tiina Komi →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Häiritsevä elämä