Taloyhtiön energiakustannukset – tiedätkö, mitä talosi syö?

Kirjoittanut Mari Schildt 4.1.2023
Pixabay

Ennen kuin lähtee kampittamaan kasvavia energiakustannuksia ilmalämpöpumpuilla tai maalämmöllä, kannattaa selvittää, mihin energiaa taloyhtiössä kuluu ja toimiiko olemassa oleva talotekniikka niin kuin pitäisi. Tilaajille

Energiakustannukset ovat kasvaneet ja se tuntuu tänä talvena jokaisen taloudessa. Kiinteistöliiton syyskuussa julkaiseman Indeksitalo-vertailun mukaan kustannukset olivat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia viime vuoden syksyyn verrattuna.

Indeksitalo on 40 asunnon ja 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontillaan. Vertailussa kiinteistösähkön vertailukustannus oli noussut keskimäärin 106 prosenttia, kaukolämmön 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia. Tontin kiinteistövero oli pysynyt käytännössä ennallaan. 

Jo viime keväänä 87 prosenttia Isännöintiliiton kyselyyn vastanneista 131 isännöitsijästä ilmoitti hoitovastikkeiden olevan nousussa. Yleisimpänä syynä nousupaineelle isännöitsijät näkivät lämmitys- ja energiakustannusten nousun, jonka nimesi syyksi 89 prosenttia vastaajista. Vastaajajoukko hallinnoi kaikkiaan 2 584 taloyhtiöitä, joissa on noin 40 000 asuinhuoneistoa.

Järkevä energiatalous lähtee talon tuntemisesta

Energiakustannukset ovat saaneet monet taloyhtiöt miettimään nyt ilmalämpöpumppujen hankintaa, toiset tähtäävät maalämpöön. Myös aurinkopaneelit kiinnostavat.

– Maalämpö on uusi musta, mutta pelkän maalämmön avulla asuminen ei muutu äkkiä superhalvaksi. On huolehdittava, että kiinteistö on oikein tiivistetty ja että talotekniikka toimii. Ei sitä maalämpökaivoa ryhdytä poraamaan ennen kuin esimerkiksi termostaatit on käyty läpi, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n energia-asiantuntija Marikka Sand.

Maalämpö on uusi musta, mutta pelkän maalämmön avulla asuminen ei muutu äkkiä superhalvaksi.

Taloyhtiön hoitokuluista noin 35-40 prosenttia on energia- ja vesikustannuksia. Tärkein heräte ryhtyä selvittämään oman taloyhtiön energiatehokkuutta on Kiinteistöliiton johtavan asiantuntijan Petri Pylsyn mukaan havainto siitä, ettei ihan tiedä, mihin kasvavat hoitokulut lopulta uppoavat.

– Jos ei tiedä, mihin energiaa kuluu, eli mitä rahoillaan saa, niin aika silmät kiinni siinä vedetään. Täytyy tietää, mitä talossa tapahtuu, hän sanoo.

Tämä sisältö näkyy vain tilaajille

Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.

Tee digitilaus

Tutustu 2 viikkoa maksutta


Mari Schildt

Kirjoittaja: Mari Schildt

Asunto-osakeyhtiö on ihmiselle koti, mutta kansantaloudelle se on varallisuuden ja vaurauden perusta. Harva tulee ajatelleeksi, että hyvin hoidetut taloyhtiöt takaavat esimerkiksi sen, että maan pankit saavat maailmalta varoja lainattaviksi edelleen suomalaisille. Kun me luotamme taloyhtiöihimme, meihinkin luotetaan maailmalla.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Mari Schildt →