Jenny remontoi rivitalokolmion lattiasta kattoon itse ja säästi jopa kymmeniä tuhansia euroja

Kirjoittanut Janne Laitinen 22.5.2023
Jani Kautto

Jenny Mustonen osti kolmion pakkohuutokaupasta ja remontoi sen lattiasta kattoon.

Otsikot kertovat, kuinka koti mullistui edullisella pintaremontilla ja keittiöremontti tehtiin pikkubudjetilla.

Media on jakanut viime aikoina innokkaasti remonttivinkkejä säästökuurilla kärvistelevälle kansalle. Itse remontoimalla voikin säästää paljon rahaa, mutta silloin kantaa toisaalta myös itse vastuun mahdollisista virheistä.

Mitä voi ja kannattaa tehdä itse, jos haluaa päivittää osakehuoneistonsa ilmettä kustannustehokkaasti? Ja mitkä työt kannattaa suosiolla jättää ammattimaiselle remonttireiskalle tai -raijalle?

Kysyimme asiaa pitkän linjan asuntosijoittajalta Pia Helkiöltä sekä imatralaiselta Jenny Mustoselta, joka remontoi huutokaupassa ostamansa rivitalohuoneiston lattiasta kattoon.

Jenny Mustonen sai remonttiin apua miesystävältään, joka on ammatiltaan kirvesmies. Kuva: Jani Kautto.

Itseoppinut remontoija

Jenny Mustonen osti 80-neliöisen rivitalokolmion ulosottoviraston järjestämässä pakkohuutokaupassa toukokuussa 2022. Asunnon valoisuus ja sijainti rinteessä Vuoksen varrella tekivät häneen vaikutuksen.

– Kävin kerran katsomassa asuntoa ja ajattelin heti, että tästä on taisteltava.

Samalla kävi selväksi, että asunto oli selkeästi remonttikuntoinen. Taloyhtiö oli joutunut ottamaan asunnon aiemmin hallintaansa vastikerästien takia. Lattiat ja keittiö olivat alkuperäisessä kunnossa. Rivitalo on rakennettu 1989.

Kävin kerran katsomassa asuntoa ja ajattelin heti, että tästä on taisteltava.

Mustonen päätti, että hän remontoi asunnon kokonaan ennen kuin muuttaa asumaan siihen. Kiirettä ei ollut, sillä hän asui vuokralla ja teki remonttia päivätyönsä ohella.

Ideana oli säästää rahaa tekemällä mahdollisimman paljon itse.

Apuna remontoinnissa oli miesystävä, joka on ammatiltaan kirvesmies. Mustosella ei sen sijaan ole rakentamiseen liittyvää ammatti- tai koulutustaustaa.

– Remppakokemusta oli kuitenkin sen verran, että olin kunnostanut Joensuusta ostamani asunnon kavereiden avustuksella. Silloin huomasin, että kun vain alkaa tekemään, osaa vaikka mitä.

Kuva: Jani Kautto.

”Aina hyvä aika remontoida”

Pia Helkiö teki pitkän työuran luokanopettajana ja toimii nykyisin vuokravälitysyritys OVV Asuntopalveluiden toimitusjohtajana Kuopiossa. Hänellä on 30 vuoden kokemus asuntosijoittamisesta ­– ja remontoinnista.

– Laattojen koosta ja kuosista jo yleensä näkee, milloin asunto on viimeksi remontoitu.

Millaista aikaa nyt eletään remontoinnin kannalta? Viime vuonna rakennuskustannukset nousivat roimasti, mutta loppuvuodesta nousu tasaantui. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi pintamateriaalien hinnat nousivat tammikuussa noin 12 prosenttia vuodentakaisesta, kiintokalusteiden vajaat 9 prosenttia.

– Kristallipalloa ei ole kellään, mutta näkisin, että aina on hyvä aika remontoida, jos sille on tarve, Helkiö sanoo.

Kristallipalloa ei ole kellään, mutta näkisin, että aina on hyvä aika remontoida, jos sille on tarve.

Pintaremonteissa tarvikkeiden ja materiaalien osuus budjetista ei ole edelleenkään kohtuuton, jos kunnostaa vaikka yksiötä tai kaksiota. Paljon riippuu neliöistä.

– Seinä- ja kattomaalit ovat esimerkiksi kallistuneet, mutta jos niitä menee pari kolme pönttöä, ei sen takia kannata jättää remonttia tekemättä. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa kustannuksiin, ja hintavertailu kannattaa, Helkiö sanoo.

Helkiö remontoi omistamiaan asuntoja pitkälti yhdessä miehensä kanssa. Mitä pintaremontteja kannattaa tehdä omin käsin, mitä ei? 

– Maalauksen ja tapetoinnin oppii jokainen. Tärkeää on, että tehdään hyvin pohjatyöt eli tasoitukset, kittaus ja pohjamaalaus. Lattioiden ja keittiön uusimisessa kannattaa pyytää kokeneempi kaveri opettamaan, jos sitä ei ole ennen tehnyt.

Sähkö-, vesieriste- ja putkityöt on sen sijaan aina syytä teettää ammattilaisella.

– Silloin työllä on takuu. Jos tekee itse ja sattuu vahinko, vakuutuksesta ei ole todennäköisesti apua.

Myös vessat saivat uuden ilmeen. Kuva: Jani Kautto.

Koti kerralla kuntoon

Jenny Mustonen kertoo käyttäneensä valtavasti aikaa tiedon ja ideoiden etsimiseen sosiaalisesta mediasta ja paikallisista erikoisliikkeistä. Hän suunnitteli remontit itse keittiötä myöten. Apuna oli leikekirja, johon hän keräsi kuvia rautakauppojen esitteistä.

Mustonen julkisti itsekin remonttiprojektinsa ja perusti sitä varten Kartanonkulma-nimisen Instagram-tilin.

– Halusin laittaa sinne sisältöä, joka kiinnostaisi itseäni ja hyödyttäisi ehkä muita remontoijia. Millaisia pintamateriaaleja valitsin, mitä maksoi, paljonko meni aikaa.

Mustonen halusi myös näyttää, että muuttotappiopaikkakunnallakin voi remontoida isolla kädellä.

– Jos kaikki sanovat, että remontointi ei kannata, kukaan ei uskalla aloittaa mitään. Jos remontoi itselleen, miksei tekisi kunnolla?

Halusin laittaa sinne sisältöä, joka kiinnostaisi itseäni ja hyödyttäisi ehkä muita remontoijia.

Remontissa uusittiin kaikki seinäpinnat ja väliovet ja maalattiin sisäkatto. Keittiö, kylpyhuone ja vessat remontoitiin täysin. Mäntyportaikko hiottiin ja maalattiin, ja vanhat laminaatti- ja muovilattiat ja parketti vaihdettiin vinyylilankkuun ja laattaan.

Siis pintaremontti sanan laajimmassa merkityksessä. Lisäksi asuntoon asennettiin ilmalämpöpumppu ja lisättiin älytermostaattien ohjaamia lattialämmityksiä.

– Oikeastaan ainoat, mitä säästettiin, olivat sisäkatto ja alakerran hieno vihreä vuolukivilattia.

Mustonen teki lähes kaiken miesystävänsä kanssa. Poikkeus oli kylpyhuoneremontti, jonka hän teetti urakoitsijalla. Purkutyön Mustonen teki kuitenkin itse urakoitsijan lainaamalla koneella.

– En ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt piikkauskonetta enkä olisi uskonut, että osaan. Onnistumisen tunne oli mieletön!

Vähemmälläkin voi selvitä

Aina ei tarvitse pistää kaikkea uusiksi lattiasta kattoon, jos haluaa asunnolle uuden ilmeen. Pia Helkiö sanoo, että jo maalaamalla ja tapetoimalla pääsee pitkälle.

– Lisäksi jos lattia on huonossa kunnossa, laminaatilla saa kustannustehokkaasti nättiä ja helppohoitoista uutta pintaa, ja se on edullisempaa kuin esimerkiksi vinyyli.

Keittiön ilmettä voi piristää vaihtamalla pelkät ovet ja vetimet, jos rungoissa on vielä käyttöikää jäljellä. Lisäksi voi päivittää kodinkoneet, keittotasot ja välitilalevyn. Keittiö on kodin sydän, Helkiö muistuttaa.

– Keittiöstä tulee ihan eri näköinen pelkällä pintojen päivittämiselläkin. Keittiön päivittäminen edesauttaa myös myynnissä ja vuokraamisessa.

Helkiölle on tärkeä yksityiskohta, että keittiössä liesi ja uuni eivät ole ”karvalakkimallia”. Laadukkaat laitteet lisäävät huomattavasti kotikokin asumisviihtyvyyttä. Sellaisessa asunnossa vuokralainenkin yleensä viihtyy pidempään.

Kylpyhuoneremontissa voi säästää aikaa ja rahaa, jos jättää vanhat kaakelit paikoilleen ja käsittelee ne laattapinnoitteella. Pinnoitus vaatii ammattilaisen käsiteltävien kemikaalien takia, ja koska vesikalusteiden irrottamisessa saatetaan joutua irrottamaan esimerkiksi hanoja.

– Tällä konstilla kylppäriremontti valmistuu viikossa. Se voi olla hyvä vaihtoehto, jos kaakelit ovat ehjiä ja tietää, että talossa on esimerkiksi tulossa putkiremontti lähivuosina, Helkiö sanoo.

– Kylppäriä saa freesattua paljon jo sillä, että vaihtaa pesualtaan ja allaskaapin, nätin valopeilikaapin ja uudet koukustot. Myös siistit tekstiilit ja valaistus tekevät paljon, hän jatkaa.

Kuva: Jani Kautto

Remonteista kannattaa aina ilmoittaa

Ennen aloittamista on kuitenkin tarkistettava, vaatiiko remontti muutostyöilmoituksen taloyhtiölle. Taloyhtiö voi esimerkiksi vaatia, että remontille määrätään ulkopuolinen valvoja. Helkiön mukaan ilmoitus kannattaa tehdä lähtökohtaisesti aina.

Helkiö suosittelee myös ilmoittamaan aina naapureille remontista esimerkiksi ilmoitustaululla. Hyvän tavan mukaista on sekin, ettei täytä purkujätteellä taloyhtiön jäteastioita. Myös talon hiljaisuusaikoja pitää noudattaa.

– Naapurit kannattaa aina ottaa huomioon. Silloin rinnakkaiselo jatkuu sovussa remontin jälkeenkin.

Muutostyöilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, mielellään viikkoja etukäteen, koska se on käsiteltävä taloyhtiön hallinnossa, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia.

Naapurit kannattaa aina ottaa huomioon. Silloin rinnakkaiselo jatkuu sovussa remontin jälkeenkin.

Jenny Mustosella remontista sopiminen taloyhtiön kanssa hoitui vaivattomasti. Siihen riitti yksi muutostyöilmoitus, jonka taloyhtiö käsitteli pikavauhtia. Asbestikartoitusta ei tarvittu, sillä se oli tehty taloyhtiössä jo aiemmin.

Sopimista vaativia yksityiskohtia olivat muun muassa lattiakaivon paikan vaihto kylpyhuoneessa sekä seinään kiinnitettävä wc-istuin.

– Sain isännöitsijältä valmiin lomakkeen ja listauksen, josta oli helppo tarkistaa, onko ok tehdä näin. Päätös tuli jo seuraavalla viikolla.

Kymmenen kuukauden urakka

Mustosen remontti kesti lopulta kymmenisen kuukautta. Mustonen kertoo, että aikataulu ja budjetti venyivät alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta itse tehty työ säästi ison summan rahaa. Tarkkoja laskelmia hän ei ole vielä ehtinyt tehdä.

Karkea arvio on, että koko remontti tuli maksamaan noin 85 000 euroa. Se sisältää myös työtä varten ostetut koneet, kuten iskuporakoneen ja hiomakoneen.

– Itse tekemällä säästin varmasti viisinumeroisen summan rahaa. Pelkästään kylppärin purkamisessa säästö oli 2 000 euroa.

Budjettia kasvatti jonkin verran energiakriisi, mikä nosti materiaalien hintoja. Hinnannousua isompi ongelma oli kuitenkin se, että remontin aikana nurkissa pyöri tiellä olevaa tavaraa kuten väliovia – toimitusvaikeuksien pelossa Mustonen tilasi paljon tavaraa heti remontin alussa, mutta tilaukset tulivatkin nopeasti.

Mustonen halusi myös suosia paikallisia yrityksiä, vaikka monia tarvikkeita ja kalusteita olisi saanut halvemmalla verkkokaupoista.

Mustonen pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa helmikuun lopussa. Muuton jälkeen olo oli ”väsynyt, mutta onnellinen”.

Mustonen korostaa positiivisen asenteen ja oman kiinnostuksen merkitystä remontoinnissa.

– Kaikki ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä ja tekeminen voi olla hidasta. Mutta tekemällä oppii, kun on oikea asenne.

Kuva: Jani Kautto

Työntekijä vastaa aina virheestä

Omatoimisen remontoijan kannattaa selvittää myös vastuukysymykset. Kenen piikkiin menee itse tehdyllä remontilla taloyhtiölle aiheutettu vahinko? Entä milloin tarvitaan asbestikartoitus ja kuka siitä vastaa?

– Piilevästä virheestä vastaa lähtökohtaisesti työn tekijä. Jos käyttää urakoitsijaa, virheen aiheuttaja on urakoitsija, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia sanoo.

Asuntokaupan yhteydessä yleinen virhevastuuaika on kaksi vuotta, mutta vahingonkorvausvastuu vanhenee vasta kymmenessä vuodessa. Taloyhtiö tai osakas voi siis vaatia virheen tekijältä vahingonkorvauksia kymmeneen vuoteen asti, vaikka asunto vaihtaisi välissä omistajaa.

Piilevästä virheestä vastaa lähtökohtaisesti työn tekijä.

Asbestikartoitus on tehtävä ennen purkutyötä, jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994. Kartoituksen teettämisestä vastaa remontin teettäjä, taloyhtiöllä ei ole yleistä vastuuta. Työ on teetettävä ammattilaisella.

Haltian mukaan asunnon remontoinnissa pätee vanha viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitelma kannattaa myös saattaa ajoissa taloyhtiön tietoon.

– Jotta voidaan selvittää, onko tarvetta lisäselvityksille ja onko yhtiöjärjestyksessä esimerkiksi poikettu lain mukaisesta kunnossapidon vastuunjaosta.

Lue myös: Sinkkukodin onnistunut keittiöremontti pohjaa ”pyhään kolminaisuuteen”

Janne Laitinen

Kirjoittaja: Janne Laitinen

Asunto-osakeyhtiöt ovat journalistille hedelmällinen aihe. Niissä yhdistyvät human interest, talous, rakentamisen trendit ja ympäristökysymykset. Taloyhtiöt ovat koteja, yhteisöjä ja sijoitus- ja investointikohteita. Niiden verotus ja sääntely vaikuttaa monen elämään – myös allekirjoittaneen.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Janne Laitinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Kunnossapito Kylpyhuone Sauna